Päätimme tarttua alun perin Unelmatrippi-blogista lähteneeseen matkabloggaajille tarkoitettuun blogihaasteeseen, joka käsittää yhdeksän kohtaa, ja joista kaikkiin kerrotaan kolme vastausta. Me päätimme muokata haastetta kuitenkin niin, että kuhunkin kohtaan kerrotaan kaksi vastausta, toinen Marikalta, toinen Mikolta.
2 x paha matkatapa
Marika: Marika ei välitä tehdä matkasuunnitelmia, vaan ne ovat tavallisesti kokonaan Mikon vastuulla. Onneksi Marika on kuitenkin useimmiten tyytyväinen suunnitelmiin, mitä helpottaa se, että meillä on pitkälti samanlaiset kiinnostuksenkohteet ja pidämme matkoilla samanlaisista asioita. Poikkeuksena suunnitelmien tekemättömyyteen on, että mahdolliset maahantuloon liittyvät asiakirjat ja velvoitteet käydään yhdessä läpi ja varmistetaan, että kaikki tarpeellinen näihin liittyen on huomioitu.
Mikko: Mikon tekemät suunnitelmat ovat yleensä varsin hektisiä ja täynnä ohjelmaa. Yleensä tavoitteena on pyrkiä ehtiä näkemään matkakohteessa niin paljon kuin mahdollista. Moni varmaan pitäisi siitä, että oleiluun ja jäisi enemmän aikaa. Joskus käy itsellekin niin, että huomaa, että erilaisia aktiviteetteja on vähän liikaa.
2 x outo matkatapa
Tämä oli yksi haastavimmista kohdista keksiä ylipäätään mitään.
Marika: Marika ei halua, että mitään tavaroita laitetaan lähelle sänkyä mahdollisten tuhohyönteisten pelossa. Siinä mielessä tämä on toiminut hyvin, että ikinä matkatavaroihin ei mitään hyönteisinvaasiota ole tullut, mutta silti tavarat tulee varmuuden vuoksi joka kerta vietyä saunaan, kun palataan kotiin.
Mikko: Mikko tykkää pelata lentokoneessa erilaisia pelejä, joita sattuu olemaan tarjolla. Vaikka Mikko yleisesti tykkää elokuvista, lentokoneesta niitä ei jostain syystä tule katsottua. Koska lennetään suhteellisen paljon eikä Mikko saa lentokoneessa nukuttua, on tarjolla olevat pelit tulleet varsin tutuiksi.
2 x paras paikka, missä olen ollut
Tämä puolestaan oli todella haastava, koska tähän olisi ollut niin paljon mahdollisia paikkoja. Jo pelkästään viime vuoden aikana kävimme lukuisissa upeissa paikoissa. Lisäksi pyrimme aina kulloinkin toteuttamaan ne suurimmat matkahaavemme.
Marika: Marikalle on jäänyt mieleen yhtenä upeimmista paikoista Bolivian Salar de Uyunin suola-aavikko lähiseutuineen, jonne teimme kolmen päivän retken. Maisemat alueella olivat kauttaaltaan uskomattoman kauniita ja sellaisia, joita ei muualla ole tullut vastaan. Lisäksi alueella oli paljon flamingoja.
Mikko: Mikolle on jäänyt parhaiten mieleen Etelämanner, jossa olimme saman reissuun aikana kuin Salar de Uyunissa. Etelämantereen risteily oli ensimmäinen pidempi risteilymme ja todella ainutlaatuinen sellainen.
2 x paikka minne haluaisin matkustaa
Päätimme valita tähän paikkoja, jonne meillä ei ainakaan tällä hetkellä ole tarkoitus tämän vuoden aikana matkustaa, vaikka todellisuudessa valitsemme matkakohteet aina sen mukaan, mihin sillä hetkellä kaikkein eniten haluamme matkustaa. Pitkälti tähän olisi pitänyt siis valita kohteet tämän vuoden suunnitelmista.
Marika: Marika haluaisi palata Torres del Painen upeisiin maisemiin. Viime kerralla siellä ollessamme viivyimme paikalla teltoissa nukkuen 3 yön verran ja kuljimme pääosan kuuluisasta W-patikasta ihaillen jäätiköitä, turkooseja järviä ja jylhiä vuoria. Marikaa kiinnostaisi kiertää koko O-patikan, joka kiertää koko alueen.
Mikko: Mikkoa kiinnostaisi matkustaa Kiinaan. Vuonna 2020 sinne oli useamman viikon reissu suunnitteilla ja silloin tuli huomattua, että siinäkään ajassa ei ehdi näkemään kuin pienen osan tuosta valtavasta ja maisemiltaan upeasta maasta. Myös Tiibet osana Kiinaan suuntautuvaa matkaa olisi todella kiinnostava päästä näkemään.
2 x inhokkipaikka, missä olen käynyt
Inhokkipaikkoja meillä ei oikeastaan ole, vaan jokainen matkakohde on ollut mukava, jossa ollemme käyneet.
Marika: Marikan valinta inhokkipaikaksi on Uganda. Oikeastihan tuo maa on hieno ja siellä on ollut paljon kaikkein mieleenpainuvimpia kokemuksia, kuten vuorigorillat. Olemme olleet siellä jopa kahdesti. Inhokiksi maa nousee sen vuoksi, että siellä on sattunut verrattain paljon erilaisia kommelluksia, kuten hajonnutta autoa ja lennolta myöhästymistä.
Mikko: Mikko valitsee inhokikseen San Franciscon. Oikeasti kaupunki on monessakin mielessä mukava, ja Mikko on ollut siellä pariinkin kertaan, joten Mikonkaan osalta varsinaisesti inhokista ei oikeastaan voi puhua. Ongelma kaupungin kanssa on kuitenkin se, että sen ilmasto ei ole kovin miellyttävä ja tuntuu, että siellä on aina kylmä. Kaupungista ei kovin pitkälle tarvitse sisämaahan lähteä, niin lämpötila nousee kymmenelläkin asteella.
2 x eniten matkalla ärsyttää
Marika: Marikaa ärsyttää eniten matkoilla väsymys. Meidän matkapäivämme ovat yleensä varsin pitkiä ja yöunet jäävät joskus lyhyiksi, kun pyrimme aloittamaan päivämme myös aikaisin. Tavoitteena onkin pyrkiä jatkossa huolehtimaan siitä, että matkalla tulee myös nukuttua riittävästi.
Mikko: Mikkoa ärsyttää erityisesti se, kun lentokoneessa edessä oleva henkilö kallistaa penkkiä. Erityisesti pitkäjalkaisena penkkiväli on muutenkin ahdas, mutta penkin kallistaminen tekee istumisesta sietämätöntä. Muutenkin olen sitä mieltä, että penkin kallistamisesta koituva hyöty on paljon pienempi kuin se haitta, joka koituu takana istuvalle.
2 x matkatavarat, joita ilman en voi matkustaa
Marika: Marikalla sellainen tavara on ilman muuta käsirasva, jota tulee päivittäin käytettyä niin kotona kuin matkalla.
Mikko: Mikolla matkalla on mukana aina lippis, ellei matka kohdistu kylmiin olosuhteisiin. Lippis on päässä tavallisesti päivittäin.
2 x turhin matkatavara
Marika: Marikalla on tapana tulostaa paperille kaikki matkadokumentit. Aikaisemmin Marika tulosti ne jopa kahtena kappaleena, yksi molemmille. Nykyään dokumentit tulee tulostettua enää yhtenä kappaleena, mutta sekään ei tietenkään olisi välttämätöntä. Meillä molemmilla on matkan aikana kuitenkin kadonnut tai hajonnut puhelin, joten paperitulostuksesta emme välttämättä uskalla jatkossakaan luopua.
Mikko: Meillä Marika suunnittelee pakkauslistat ja huolehtii pääosin pakkaamisesta. Sama pakkauslista on ollut käytössä jo useamman vuoden ja sitä on kokemusten ja matkakohteiden mukaan täydennetty. Turhia tavaroita ei tämän vuoksi juurikaan matkalle tule otettua, lähinnä vaatteita joskus muutama ylimääräinen kappale.
2 x ihanimmat kokemukset matkalla
Marika: Marikalla mieleen on jäänyt yleisesti kaikki eläinbongaukset. Esimerkiksi hiljattain julkaisemamme jutun miekkavalaat, mutta myös esimerkiksi kaikki suuret kissaeläimet. Eläinhavainnot säväyttävät aina.
Mikko: Mikolla on mieleen jääneet upeat snorklauskokemukset yleisesti. Kaikkein mieleenpainuvimmat ovat varmasti olleet Indonesian Raja Ampatissa. Mutta myös esimerkiksi niin ikään Indonesian Bunaken, Filippiinien Apo-saari ovat jääneet mieleen upeina kokemuksina
Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
44 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Hauskoja juttuja. Kuulosti että teillä matkat eivät ole varsinaista lomaa vaan ”suorittamista” aamusta iltaan. Itsekin tuli tätä aikoinaan harrastettua mutta nykyään osaa jo matkoilla lomaillakin. Pidemmillä matkoilla on ollut ihan ”lomaa lomasta” päiviä jolloin ei suoriteta mitään vaan ollaan normi arkea kuten kotona. Ehkäpä ikälisä tuo tähänkin tarvetta vaikka muuten matkaohjelma on yleensä tehty hyvissä ajoin. Nyt Moalboalissa kaksi päivää vain rennosti rannalla ja kylällä kävellen.
Totta Jani, meillä lomat ovat varsin aktiivisia. Usein ollaan liikkeellä ihan aamusta pimeän tuloon. Toisinaan loppuilta kuluu siinä, kun innostutaan vaikkapa lukemaan alueen eläinlajeista tai muuta mielenkiintoista. Rantalomailu kuitenkaan meitä kumpaakaan ei kiinnosta, emmekä rannalla kovinkaan pitkään viihtyisi. Lukea tykkäämme molemmat ja matkoille tulee aina otettua pari kirjaa mukaan. Vaikkakaan aktiivisesta lomailusta johtuen joka päivä ei kirjan ääreen malta pysähtyä. Voi hyvin olla, että meilläkin vuosien myötä reissuissa tahti hidastuu.
Jutusta löytyi monta tuttua asiaa, kuten ärsyyntyminen lentokoneessa edessä olevan penkin kallistamisesta, turhat paperitulosteet, jotka eivät välttämättä olekaan turhia ja ihanat snorklauskokemukset. Tuhohyönteisiä en ole huomannut varoa ennen edellistä kaukomatkaamme, kun Sansibarilla tupajumit söivät vaatekaappiin ripustamiamme vaatteita.
Oma haastevastaukseni on ollut työn alla jo pidempään ja on juuri valmistumaisillaan.
Kääk, tuo Sansibarin kokemus olisi ollut minulle kauheus. Pidän yleensä vaatteet koko reissun ajan pakattuna ja otan esille vain seuraavan päivän vaatteet. Onhan se työläämpää kotiin tultua saunottaa ja pakastaa matkatavaroita pelkän purkamisen sijaan, mutta tämä tuo minulle mielenrauhaa. Kiva päästä piakkoin lukemaan Eila sinun omat haastevastauksesi.
Olen Mikon kanssa samaa mieltä, että lentokoneista voisi poistaa kallistettavat penkit. Kun itsekään ei koneessa saa nukuttua, niin ei se lentomatkasta miellyttävämpää tee.
Hauska oli lukea millaisia reissaajia olette, miten suunnitelmat menee jne. Mukava haaste varmasti tehdä ja ennen kaikkea lukea.
Hienosti löysitte joka haaste kohtaan jotain. Täytyy sanoa, että en itsekään pidä koneessa siitä, että joku edessä laittaa penkin makuuasentoon.
Teillä on ollut upeita reissuja eksoottisiin kohteisiin. Toivottavasti Kiinaankin vielä pääsee!
Heh, täytyy myöntää, että osa kohdista vaati enemmän pohdintaa. Esimerkiksi inhokkipaikkaa oli molempien vaikea keksiä. Olemme kuitenkin tykänneet kaikista reissukohteistamme. Toivotaan, että pääsemme vielä tutustumaan Kiinan luontoon. Upeita reissukokemuksia myös sinulle Sari!
Se olisi hyvä ratkaisu, että lentokoneissa poistettaisiin mahdollisuus kallistaa penkkiä. Hyvin montaa tämä tuntuu häiritsevän. Epäilenpä silti, että tällaista muutosta nähdään.
Haaste oli mukava tehdä, vaikkakin osaan kohdista sai miettiä tovin omaa vastaustaan. Näitä on kiva lukea myös muilta, toivottavasti moni tarttuu vielä Jennin blogihaasteeseen.
Näitä on niin kiva lukea, ja ihanaa tutustua ihmisiin blogien takana. ?
Täytyy myöntää, että olen itse matkailijana melkoisen huoleton huithapeli, eikä ole tullut mieleenkään tuhohyönteisistä huolestua tai paperisia dokumentteja tulostella matkoille. Pakkauslistasta puhumattakaan – pakkaaminen on jotakuinkin ainoa asia mitä matkustamisessa inhoan, ja hävettää myöntää mutta usein heittelen laukkuun viime tipassa aivan mitä sattuu. Joskus on itsellekin yllätys mitä matkalaukusta perillä kohteessa sillä kertaa löytyykään. Passin olen silti ihme kyllä onnistunut aina ottamaan mukaan ja pitämään tallessakin reissuilla. Nostan hattua teidän perusteellisiudelle!
Bolivian Salar de Uyuni on muuten ollut omalla top 5 bucket listilläni pitkään, hienoja nämäkin kuvat!
Se näissä haastepostauksissa onkin kivaa, kun tulee eri tavalla tutuksi ihmiset blogin takana. Heh, sinun matkustamisesi kuulostaa melko erilaiselta kuin meidän. Minulle huolettomuutta tuo juurikin se etukäteisvalmistautuminen. Pakkaamista en stressaa enkä pidä sitä epämukavana. On kätevä hyödyntää vanhaa pakkauslistaa ja sen mukaan poimia tavarat matkalaukkuun/rinkkaan.
Salar de Uyuni oli mieletön kokemus! Me olimme siellä joulun välipäivinä ja tuohon aikaan muita matkaajia ei juurikaan ollut. Pääasiassa emme muita turisteja nähneet, joskus vain ohimennen. Oli upeaa olla esimerkiksi vulkaanisella alueella tai suolatasangolla aivan keskenämme. Iso suositus Jenni tälle reissulle.
Kalenteri tukkoon ja unet minimiin, samaa ”suorittamista” se on itsellänikin monesti. Eikä se silti suorittamiselta tunnu. Kotona ehtii sitten nukkua!
Ja mitä köyhempi maa, sitä suurempi tarve heillä on vaatia dokumentit yms. paperisena. Eurooppaan en enää tulostele, mutta kaikkialle muualle kyllä. En myöskään luota siihen, että kännykässä säilyisi tallessa, kun kännykkähän saatetaan myös ryövätä.
Itseäni myös ärsyttää suuresti penkin kallistaminen ja se, kun edessä oleva ei suureksi osaksi lopulta edes nojaile siihen kallistamaansa penkkiin. Yleistä varsinkin päivälennoilla. Joskus olen tainnut jopa suoristaa edessä olevan penkin, kun siinä istuva on lähtenyt vessaan, eikä ole selkänojaansa siihenkään mennessä hyödyntänyt.
Sinulla ja meillä on paljon samankaltaisuuksia näissä kyselyn matkatavoissa. Harvemmin me Euroopassa matkustamme, ja siellä kännykkään/sähköpostiin tallennetut dokumentit olisivatkin käteviä. En ole silti päässyt eroon Euroopan matkoillaan tästä tavastani tulostaa dokumentteja.
Ainakin toistaiseksi haluamme reissuilla nähdä ja kokea, jollekin tällainen tapa matkustaa tuntuisi varmasti suorittamiselta. Senkään vuoksi ajatus etätöistä ulkomailla ei tunnu niin ideaalilta, kun lyhyempi vapaa-aika estäisi osittain tällaisen aktiivin tavan reissata. Kotona sitten on aikaa niille arkisemmille tekemisille, aktiivinen elämäntapa on itselle luontaista.
Tulostan myös tärkeät paperit. Usein myös käytän niitä. Näyttää kyllä siltä, että kehittyvätkin maat jo huolibat kuvakaappauksen
Joo, sama täällä. Usein niitä papereita tulee myös käytettyä eikä vain kannettua repussa mukana. Itselläni on lentomatkan aikana lakannut puhelin toimimasta. Silloin ei kännykän kuvakaappauksista olisi hyötyä, etenkään jos yksin reissaisi.
Olipa kiva, että olitte jaksaneet vastata jokaiseen kysymykseen erikseen! 🙂 Tunnistin itseni tosi hyvin tosta suorittamisesta. Mutta kuten todettua, kotona ehtii nukkua!
Heh, minun täytyy keskittyä kotonakin siihen, että maltan mennä nukkumaan. Arjessakin on niin paljon kivaa tekemistä, eikä aika riitä kaikkeen, mihin haluaisin. Kunnon yöunet ovat kuitenkin itselleni tärkeitä, joten täytyy tehdä priorisointia. Matkalla sitä haluaa ottaa kaiken hyödyn irti reissusta.
Meikäläinen olisi kyllä reissuissakin heti aamusta aikaisin valmiina liikenteeseen, mutta vaimon unenlahjojen vuoksi monesti sitten tyydyn siihen, että jos on mahdollista, niin ei ole aikaisia aamulähtöjä.
Minkähän sitä itse laittaisi pahaksi matkatavaksi, no ainakin tippaaminen joka käänteessä saattaa unohtua sellaisissakin maissa, joissa sitä oikeastaan edellytetään.
Kiva kuulla Ahti sinun pohdintojasi teidän reissaamisesta. Minulla on haasteena, kun tarvitsen pitkät yöunet, mutta haluan myös nousta aikaisin. Nautin ehdottomasti varhaisista aamuista ja tykkään rauhoittua iltaa kohden. Kuitenkin sitä helposti huomaa päivän venyneen ja tämän seurauksena yöunet kärsivät.
Voih, tippaaminen. Itse kuulun niihin, jotka stressaavat, mikä on oikea summa tipata. Olisi helpompaa, kun koko tippikulttuuria ei olisi.
Huhhuh, tuli ihan hiki kun luin tätä postausta. Melkoisen täysiä nuo matkapäivienne ohjelmat on olleet. Minä se olen niin vastakkaista lajia. Mitä leppoisampaa, sen parempi.
Oli kyllä kuitenkin kiva lukea tätä. Oppii teistä matkailijoina vielä enemmän paljastusten myötä.
Reissaajat varmaan jakautuvat aktiivilomailijoihin ja lomalla tahtiaan hidastaviin. Onneksi meillä molemmat tykkää aktiivisesta lomailusta, muuten olisi hankala sovittaa molempien matkatoiveita yhteen…
Kiva, että tekin lähditte mukaan tähän haasteeseen, joka on kerännyt vuosien varrella todella paljon osallistujia! Minullakin on valmis pakkauslista tai oikeastaan -listoja erilaisia reissuja varten. Pidän niitä ja kaikkia muitakin matkailuun liittyviä dokumentteja sähköisinä Google Drivessa. Penkin kallistamisesta olen täsmälleen samaa mieltä, ja oikeastaan sen voisi mielestäni estää ihan kokonaan. Siitä on niin paljon harmia.
Kiitos sinulle Jenni, kun kehitit tämän haasteen. Näitä on mukava pohtia ja lukea muiden vastauksia. Minä olen tallentanut omat pakkauslistat Onenoteen. Se kyllä helpottaa todella paljon, kun ei tarvitse sen enempää pohtia, mitä matkalle ottaa mukaan. Moni tuntuu nimeävän pakkaamisen inhokkipuuhakseen matkailussa, mutta listat voisivat tuoda avun tähän ongelmaan.
Hienoja kuvia taas tässäkin jutussa! Väsymys on tosiaan aika riiviö reissuilla ja samaistun tuohon penkinkallistusahdistukseen. Varsinkin, jos itsellä on jotain syötävää tai juotavaa ja edessä istuva päättää rojauttaa selkänojan ja itsensä oikein kunnolla lepoasentoon.
Tuota päivien täyteen ahtamista ollaan yritetty välttää. Silloin ei oikein ole onnistunut, kun on ollut yhdistetty juttu- ja lomamatka.
Meidän yhteinen inhokki olisi varmaan Kamputsea ja Siem Reap. Rahastusta ja jopa suoraa huijausta. Angkor Wat oli tietysti näkemisen ja kokemisen arvoinen.
Kiitos Ismo. Sen ymmärtää hyvin, että työmatkalla aikataulut ovat kiireisempiä ja joutilasaikaa on vähemmän. Me pidämme aktiivisesta lomailusta, ja kiinnostuksen kohteemme näkyvät vahvasti reissujemme sisällöissä.
On harmillista, jos matkakohde on hyvin turistinen ja tuntuu rahastukselta. Suosituimmissa kohteissa turisteja tuntuu riittävän, vaikka hintoja selvästi nostettaisiin. Angkor Wat kiinnostaisi nähdä, vaikkei ihan lähisuunnitelmissa ole.
Kiva kun tartuitte tähän haasteeseen ja oli kiva taas lukea teidän tavasta matkustaa. Oon kans rivien välistä lukenut, että teillä on reissuissa aika tiivis ja ennalta suunniteltu aikataulu. Paljon elämyksiä ootte sen myötä myös saaneet ! 🙂 Iite valitsen matkoilla muutaman pääjutun, mitä haluan kokea ja sitten loppuaika menee omalla painollaan. Jos matkustan yksin tai kaksistaan puolison kanssa, on meilläkin ohjelmaa paljon enemmän kuin lasten kanssa mutta silloinkin pyritään alkuillasta rauhoittamaan ja vetäytyä majapaikkaan.
Kiitos Elina mukavasta kommentistasi. Se on totta, aktiivisen lomailun myötä saamme paljon hienoja kokemuksia reissuilta. Sinun tapasi suunnitella matkat kuulostaa hyvältä: muutama pääasia, ja muuten varaa levolle tai spontaaneille jutuille. Toki meilläkin suunnitelmat ovat suunnitelmia ja niitä voi matkan päällä muuttaa. Mutta usein valitsemme aktiviteetit. Ja lasten kanssa tietenkin reissutahti on hitaampaa ja kohteetkin erilaisia.
Olipas kiva lukea tätä ja tutustua sitä kautta taas lisää teihin 🙂 Kuulostaa siltä, että täydennätte sopivasti toisianne mitä tulee esimerkiksi noihin käytännön juttuihin!
Samaistun esim. Marikan kanssa noiden eläinbongausten ihanuuteen, ne jäävät vain kertakaikkisesti mieleen ja ovat aina yhtä ainutkertaisia. Aloin miettiä, että ehkä minunkin pitäisi ottaa paremmin huomioon nuo tuhohyönteiset, olisivat aika ikåvå matkatuliainen.
Ja vielä: muutama vuosi sitten tuli itsekin suunniteltua melkein jokainen reissupäivä täyteen ohjelmaa, mutta nykyään liputan rauhallisemman tahdin puolesta, less is more joskus 😉
Kiva kuulla Emilia, että tykkäsit lukea. Meillä matkajärjestelyt ovat jakautuneet näin melko luonnostaan vahvuuksiemme mukaisesti. Heh, saapa nähdä rauhoittuuko meillä matkalla olo tulevina vuosina. Ja sehän on vain hyvä, että viettää aikansa itselleen parhaiten tuntuvalla tavalla.
Tosi paljon löytyy yhtäläisyyksiä, kuten ollaan jo aiemmin huomattu 🙂 Printit ovat mukana täälläkin usein yksin tai kaksin kappalein vähän matkasta riippuen ja reissuilla mennään aamusta iltaan, mutta pidetään kyllä hyvistä yöunista kiinni. Ihan mieletön toi miekkavalaan kuva <3 Luontokohteet on kyllä niin hienoja!
Kunnon yöunista huolehtiminen on asia, mihin voitaisiin matkoillamme panostaa. Meillä on hieman eri rytmi arjessa ja hotellihuoneessa ei ole yhtä helppoa rauhoittua nukkumaan, jos toinen jää vielä valvomaan. Varhaisista aamuista reissuilla tykätään molemmat.
Minusta on tullut äärimmäisen ötökammoinen Amazonian jälkeen, joten hyväksyn kaikenlaiset turvatoimet ötöjen nujertamiseksi.
San Francisco on tosi hyvä kohde huonoksi matkakohteeksi, miten minä en ajatellut sitä. Ilmastollisesti se todella on huono ja kulki millä liikennevälineellä tahansa, se on ikävän mäkinen. Sen lisäksi se on kallis. Sen hienoin puoli on se, että se on todella eurooppalainen, mikä tietenkään ei säväytä jos on Euroopasta. Golden Gate ei ole kaksinen nähtävyys ja usein se peittyy vielä sumuunkin.
Taidan minäkin tulostaa kaiken papereille ja sitten leikkelen pois sitä mukaa, kun on käytetty.
Vois oppia sillä tavalla säännölliseksi, että tekisi muistilistat reissua varten, ja joka asiaa varten ja oppisi käyttämään niitä.
Minäkin olen Stacy tullut ötökkäkammoisemmaksi juuri Amazonilla telttailu jälkeen. Ennen sitä kotona sujautti ulkona olleet kengät huoletta jalkaan, nykyään niitä aina kääntää ylösalaisin ja kopistelee. Myös matkatavaroiden saunotus ja pakastus on tullut tavaksi tämän reissun myötä, vaikka onneksi mitään ötököitä ei kotiin ole tullutkaan.
Oli mukava lukea pohdintojasi San Franciscosta. Kannattaa kokeilla muistilistojen hyödyntämistä! Itse olen kokenut todella kätevänä pakkaamisessa, eipähän tarvitse stressata unohtuiko jokin, kun hyväksi todettu pakkauslista käytössä.
Eri mieltä ehdottomasti Mikon kanssa San Franciscosta! Kahdesti poikettu, enkä kolmattakaan kertaa panisi mitenkään pahaksi 🙂 Mutta samaa mieltä tuosta selkänojasta, sen kallistaminen etenkin lyhyillä päiväreissuilla, jos itse yrittää tehdä jotain käyttäen pöytääkin on kyllä tosi ärsyttävää.
Mikko on käynyt muistaakseni 2-3 kertaa San Franciscossa. En usko, että hänkään pahastuisi, jos Yhdysvaltojen matkalla siellä uudemman kerran poikkeaisimme, mutta Kaliforniasta esimerkiksi San Diego on paljon mieluisampi kohde.
Lentokoneessa selkänojan kallistaminen tuntuu häiritsevän monia. En lainkaan ihmettele, vaikka itse olen lyhyt ja siten jalkatilaa on minulla selvästi enemmän käytettävissä.
Ärsytyksen aiheista olen samaa mieltä. Varsinkin ensimmäinen matkapäivä kaukokohteeseen menee ihan horroksessa, jos koneessa ei ole saanut nukuttua. Edessä istuvan penkin kallistaminen on superärsyttävää. Jos mahdollista yritän valita sellaisen paikan, ettei edessä istu ketään, esim. exit mutta eihän se aina onnistu.
Se on kyllä todella kurja, jos yöunet jäävät vähiin tai jopa kokonaan välistä. Väsyneenä kaikki on tahmeampaa. Me emme ole lennoilla maksaneet paremmista paikoista esim. tilavammasta exit-paikasta, vaikka harkinnassa on ollut.
Kivasti toteutettu, kun molemmat antoivat omat vastauksensa. Postaus vahvisti käsitystä siitä millaisia matkailijoita olette. ?
Tämä haaste tuntui kivalta toteuttaa tällä tavalla, yksi vastaus kummaltakin. Huh, en olisi millään keksinyt joka kohtaan kolmea vastausta. Hatun nosto siis teille, jotka olette ihan alkuperäisessä muodossaan haasteen toteuttaneet.
Löytyi parikin juttua, joihin samaistun. Me myös tulostetaan matkustusdokumentit ihan varaoiksi ja minä pelaan mielelläni pitkillä matkoilla, en jaksa keskittyä elokuviin.
En tiedä, pystynkö kaukomatkoilla luopumaan dokumenttien tulostamisesta, tuskinpa lähivuosina. Euroopan reissuilla tätä voisi kokeilla.
Tämä on tosi hauska haaste! Mullakin se on puolivälissä, mutta aina tulee vielä jotain lisätty tai otettu pois ?.
Monessa kohdassa voin hyvin samaistua teihin. Paikat, joita mainitsitte parhaiksi tai pahimmiksi ovat minulle tuntemattomia. Olisi kivaa kokea ne joskus itsekin. Tosin, en tiedä onko minusta Ugandaan matkustajaksi, mutta Etelämanner kiinnostaa kovasti.
Kiva päästä sitten myöhemmin lukemaan Nadine sinun haastevastauksesi, kun saat jutun valmiiksi. Inhokkeja oli tavallaan ikävä mainita, olemme kuitenkin tykänneet kaikista matkakohteistamme. Ugandan gorilla- ja simpanssiretket ovat olleet upeita kokemuksia. Etelämantereen risteily on myös huima elämys, ja siellä murehtimista aiheutti lähinnä Drakensalmi ja meripahoinvointi. En kuitenkaan pitäisi tätä esteenä lähteä risteilylle, ellei sitten ole hyvin hyvin herkkä voimaan pahoin. Toivottavasti matkahaaveesi toteutuvat.
Olipas kiva lukea näitä! Voin kyllä yhtyä tosi moneen kohtaan. Itsestä tuntui, että näitä vastauksia oli ihan hirveän vaikea keksiä. Varsinkin parhaita ja inhokkeja koska loppujen lopuksi kaikissa paikoissa on hyviäkin puolia ja niitä huonoja. Mikko ei ilmeisesti ole ollut helleaallon aikaan San Franciscossa 😉 Syyskuussa, joskus vielä jopa lokakuussakin tulee vielä sellaisia.
Juurikin tuo sama Paula! Inhokkeja ja suosikkeja oli todella vaikea keksiä. Tuntui jopa harmilliselta kirjoittaa inhokeista, kun olemme tykänneet jokaisesta matkakohteestamme. Heh, Mikko ei todellakaan ole käynyt San Franciscossa helleaallon aikaan. Kerran olemme olleet kahdestaan Kalifornian matkalla ja muistan, kuinka muissa paikoissa oli lämmin, mutta San Franciscossa sai pukea lisää vaatetta päälle.