Unelmatrippi-blogin Jenni haastoi matkabloggaajat kertomaan 10 reissufaktaa itsestään. Koska tämän blogin takana toimii pariskunta, jakautuvat nämä kymmenen faktaa meidän molempien kesken.
Meille on hioutunut omat tapamme aina matkojen suunnittelusta matkalla oloon. Toki nämäkin asiat tulevat varmasti ajan myötä muuttumaan, mutta tässä siis katsaus siihen, miten tällä hetkellä toimimme. Omia piirteitään ja mieltymyksensä kohteita on mielenkiintoista pohtia, ja haluammekin hyödyntää kummankin omia vahvuuksia matkoillamme ja arjessamme ylipäätään.
Matkustamme lähestulkoon aina kahdestaan. Vähäisessä määrin matkustamme myös omilla tahoillamme ja Marika on ollut opiskeluaikoina kahdesti ulkomailla vaihto-oppilaana. Kuitenkin nautimme valtavasti yhteisistä matkoistamme, sillä molemmilla on vahvasti samanlaiset mielenkiinnon kohteet ja matkojen toteutuksessa tietyt tehtävät jakautuvat luonnostaan meidän välillämme.
1. Marika ei osallistu matkojen suunnitteluun
Mikko suunnittelee kaikki meidän matkamme itse. Hän valitsee matkakohteet, hahmottelee sopivan ajan kuhunkin kohteeseen, mahdolliset aktiviteetit ja siirtymiset. Marika sen sijaan ei osallistu matkojen suunnitteluun käytännössä lainkaan.
Meitä yhdistää voimakas kiinnostus luontoon ja nautimme eläinhavainnoista. Usein luonto onkin olennainen teema matkoillamme. Mikko on oppinut tietämään, millaisista asioista Marika pitää. Joskus hän näyttää valokuvia eri maailman kolkista, joskus oppia kumppanin mieltymyksistä on saatu yhteisistä Avara luonto -ohjelman katselutuokioista. Marika usein matkoilla toteaakin, ettei itse osaisi suunnitella yhtä upeita matkakokonaisuuksia.
Matkasuunnitelma käydään kyllä yhdessä läpi ja yhdessä varaamme lennot ja majapaikat. Ei kuitenkaan ole harvinaista, että lentokentällä Marika kysyy: ”Mihin maihin ollaankaan nyt menossa”?

2. Mikko haluaisi muuttaa Yhdysvaltojen San Diegoon
Yhdysvaltojen San Diego sijaitsee Yhdysvaltojen lounaiskulmassa Meksikon rajalla. Ainakin Mikko ajattelee sen olevan maailman paras asuinpaikka, vaikka muuttaminen sinne ei tällä hetkellä kovin realistista olekaan. Mukavia ihmisiä, hyvää ruokaa ja ihanteellinen ilmasto: sataa todella vähän, talvet leutoja ja kesälläkään ei liian kuuma. Muutto ei kuitenkaan ole mahdollinen, koska Mikko ei käytännössä pystyisi harjoittamaan ammattiaan San Diegossa. Marika rakastaa Suomea ja sen neljää vuodenaikaa, eikä kaipaa asumista ulkomailla.
Toistaiseksi Mikko on siis saanut tyytyä lomailuun San Diegon lämmössä.

3. Marika hoitaa pääosin kommunikoinnin reissuilla
Marika on kiinnostunut vieraiden kielten opiskelusta ja osaa puhua useampia vieraita kieliä, Mikko vain englantia. Marika puhuu sujuvasti englannin lisäksi ruotsia ja saksaa. Espanjaakin niin hyvin, että pärjäsimme hyvin myös portugalinkielisessä Brasiliassa (ja Portugalissa) ja Japaniakin riittävän hyvin, ettei suurempia ongelmia kommunikoinnissa ollut.
Matkoillamme onkin usein niin, että Marika hoitaa kommunikoinnit paikallisten kanssa. Hän nauttii siitä, että pääsee käyttämään opiskelemiaan kieliä. Viime vuosina kielten opiskelu on jäänyt Marikalla muiden kiireiden vuoksi, mutta uudet opinnot ovat suunnitteilla.
Kiinaa Marika ei osaa, joten saa nähdä, miten me pärjäämme siellä. Toistaiseksi kaikissa matkakohteissamme yhteinen kieli on löytynyt.

4. Mikko ei saa ikinä nukuttua lentokoneessa, kun taas Marikalle on kehittynyt vasta lukuisten lentojen jälkeen lentopelko
Mikko nukkuu yleensäkin huonommin eikä ikinä saa nukuttua turistiluokassa lentokoneessa. Marikalla ei tämän suhteen ole mitään ongelmia. Jos on pitkä menomatka, Mikko on jopa yrittänyt valvoa edellisen yön, jotta nukkuminen onnistuisi, mutta siitä huolimatta se ei onnistu. Marika sen sijaan nukkuu hyvin.
Jostain syystä Marikalla on viime vuosina kehittynyt lentopelko ja Marika pelkää lentämistä. Tämä tietysti on paljon matkustavalle pariskunnalle haaste ja esimerkiksi Afrikassa pienkonelennot on jäänyt sen vuoksi väliin, vaikka ovat tilastollisesti turvallisempia kuin niiden tilalle tullut automatkustus maantietä pitkin. Mikon suurimmat pelot matkoilla liittyvätkin juuri näihin: unelias kuski Afrikassa, äärettömän kapeat tiet ja paljon rekkaliikennettä on huono yhdistelmä…

5. Matkojen suhteen olemme hyvin suunnitelmallisia (tosin Etelämantereen risteilyn ostimme hetken mielijohteesta)
Kuten ensimmäisessä kohdassa todettiin, Mikko suunnittelee meidän matkamme. Mikko suunnittelee ne myös varsin tarkasti. Tässä on hyvät ja huonot puolensa. Kun kaikki on mietitty valmiiksi, mahdolliset muutokset voivat olla vaikeita. Tähän mennessä ikäviä muutoksia, jotka tuottavat harmia, ei ole onneksi ollut.
Poikkeuksiakin suunnitelmallisuudesta toki löytyy. Etelämantereelle kohdistuva risteily tuli varattua matkamessuilla. Emme olleet edes puhuneet tai miettineet tuollaista ennen sitä… Tälläkin kertaa Mikko suunnitteli risteilyn ympärille muut matkakohteet ja lopputuloksena oli täydellinen matkapaketti.

6. Matkakohteissa panostamme nimenomaan kokemuksiin
Me emme matkusta rantalomalle. Matkalla haluamme kokea asioita ja löhöilylomat ei ole meitä varten. Matkamme ovat sen vuoksi varsin aktiivisia, ja haluamme tutustua kohteiseen kunnolla.
Tiukalla budjetilla tehdyt maailmanympärimatkat eivät ole meitä varten. Kun lähdemme matkalle, haluamme käydä unelmakohteissamme ja käyttää aikamme tehokkaasti. Tingimme majoituksesta, mutta panostamme päivien sisältöön. Afrikan matkoillamme viihdymme päivästä toiseen safarilla. Maksamme mielellämme retkistä, jotta pääsemme kokemaan huimia asioita, kuten nukkumaan aktiivisen tulivuoren Erta Alen huipulla Etiopiassa tai yökävelylle Amazonin sademetsään.
Marika on kuitenkin turvallisuudenhakuinen, eikä innostu esimerkiksi benjihypystä tai koskenlaskusta. Sen sijaan luontoelämykset viehättävät meitä molempia.

7. Olemme käyneet kaikissa maanosissa – emme keräile maapisteitä
Matkailu on meille erittäin tärkeä harrastus. Monet matkailua harrastavat pyrkivät käymään mahdollisimman monessa eri maassa. Me emme. Suoraan sanottuna emme kumpikaan edes tiedä, monessako maassa olemme käyneet. Eri maiden sijaan haluamme käydä eniten meitä kiinnostavissa paikoissa. Toki samalla tulee käytyä eri maissa, mutta mietimme aina paikkoja, joissa haluamme käydä. Maalla ei ole meille mitään merkitystä.
Halu käydä kiinnostavissa paikoissa on kuitenkin johtanut siihen, että olemme päässeet vierailemaan kaikissa maanosissa. Etelämantereella vain kerran, muilla mantereilla useampia.

8. Emme tee ostoksia matkoillamme
Emme käytännössä koskaan tee ostoksia matkoilla. Poikkeuksena alpakkaviltit Perusta, joiden osalta on jäänyt harmittamaan, että ostimme niitä vain kaksi. Nämä viltit ovatkin ahkerassa käytössä kotonamme. Myös Uudesta-Seelannista ostimme t-paidat muistoksi, mutta muuten meidän ei käytännössä tule ostettua matkoilta mitään. Matkoilla emme ikinä lähde shoppailemaan ja myös Suomessa ostokset tulee mietittyä tarkoin.
Kahvi on ainoa poikkeus, jota tulee matkoilla ostettua. Kahvia olemmekin ostaneet Kuubassa Viñalesin syrjäiseltä maatilalta ja Etiopian Addis Abeban pienestä ruokakaupasta.
Teetä juomme varsin paljon, mutta pääasiassa vihreää teetä ja omalla reseptillä tehtyä chai masalaa. Japanilainen ystävämme ilahduttaa meitä lahjapaketeilla, jotka sisältävät useita eri laatuja japanilaista teetä, ja täten kaapissamme onkin aina vihreää teetä.

9. Marika toimii matkoillamme kartanlukijana
Kaupunkilomilla liikumme mieluiten kävellen. Uuteen kohteeseen saavuttuamme Marika toimii kartanlukijana ja vie meidät haluamiimme kohteisiin. Ilman karttaa Marika ei ole erityisen taitava suunnistamaan. Päivän päätteeksi Mikko näyttääkin tien takaisin majapaikkaan ja pidempään samassa kaupungissa ollessamme kuljemme Mikon näyttäessä suuntaa.

10. Olemme menneet 100km matkan taksilla
Aasiassa pitkät taksimatkat lienevät arkipäivää, muissa maanosissa vähemmän. Olemme matkustaneet Aasiassa kuitenkin varsin vähän.
Etelä-Amerikan Chilessä teimme muutaman päivän kestävän retken Bolivian suola-aavikolle. Kun saavuimme takaisin, meillä oli sovittuna samalle iltapäivälle kuljetus lentokentälle. Bolivialla ja Chilellä on kuitenkin tunnin aikaero, jota emme muistaneet Chilen puolelle palattuamme. Istuimme rauhassa paikallisessa kahvilassa, kunnes tajusimme erehtyneemme kellonajasta. Emme enää ehtineet sovitulle lentokenttäkuljetukselle ja lentokoneen lähtöaika oli uhkaavan lähellä.
Hetki täytyi miettiä, että mitä tehdään. Ainoa mahdollisuus oli taksimatka lentokentälle. Saimme napattua nopeasti taksin. Taksikuski varmasti huomasi pattitilanteemme, mutta pääsimme silti lentokentälle alle sadalla eurolla. Ja juuri ajoissa lennollemme.

Tässä meidän 10 matkailufaktaa. Käy ihmeessä lukemassa Unelmatrippi-blogin alkuperäinen haastepostaus ja kerro omat faktasi!
60 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Olipa mielenkiintoisia faktoja! Tässä kohden huomaan, miten kiva on, että voidaan käydä lukemassa juttuja ristiin, sillä meillä on monia samanlaisia tapoja reissata.
Nuo luontoelämykset tietty tärkein yhteinen nimittäjä. Meilläkään ei ole mitään tarvetta laskea käytyjä maita – saati matkustaa jonnekin vain siksi ettei siellä ole käyty. Ja toisaalta, hyviin luontokohteisiin voimme mennä monta kertaa uudelleen. Rantalomia tai reissushoppailua ei tehdä, mutta tarpeeseen tehdään joskus hankintoja. Mm. Uudesta-Seelannista ostin untuvamakuupussin, kun matkailuautossa oli alussa öisin niin kylmä.
Täytyykin paremmalla ajalla perehtyä noihin teidän reissujuttuihin, tältähän voi löytyä meille loistavia matkaideoita!
Oikein hyvää ja kivaa uutta vuotta teille!
Meillä onkin Johanna samanlaisia kiinnostuksen kohteita!
Arjessakin ostamme lähinnä tarpeeseen. Se tulee luonnostaan, ja on ollut hämmentävää ymmärtää, kuinka paljon ihmiset kuluttavatkaan. Suomessakin mielellään panostamme kokemuksiin ja yhdessäoloon. Uskon, että teilläkin matkamieltymykset kertovat laajemmalti tavastanne elää.
Ilahdutti kuulla, että pidit faktapostauksestamme. Hyvää uutta vuotta 2021 ja unelmien toteutumista teille molemmille!
Jes, tosi kiva, että tartuitte tähän haasteeseen! Meillä näkyy olevan yhteisenä nimittäjänä mm. se, että rantalomailu ja shoppailureissut eivät kiinnosta. Tarpeeseen tulee kyllä ostettua reissuilta asioita ja tietenkin käytyä ruokakaupoissa shoppailemassa. 🙂 Erilaisten ruokien ja juomien maistelu kun on meille iso osa matkailua. Lisäksi myös minulla on nykyisin suuria vaikeuksia nukkua erilaisissa kulkupeleissä ja välillä majapaikoissa ja kotonakin. Nuorempana tällaisia ongelmia ei todellakaan ollut vaan pystyin nukkumaan helposti ihan missä tahansa. Se oli kätevää.
Tämä oli Jenni kiva haaste, kiitos sinulle sen keksimisestä!
On kurja, kun ei saa nukuttua, on se sitten arkena tai reissussa. Hyvää unta arvostaa, kun se ei enää ole itsestäänselvyys. Ja unettomuuteen kun vaikuttaa niin moni asia… Toivon, että niin sinulla kuin meilläkin uniongelmat saadaan taklattua.
Tätä oli kiva lukea, olette selvästi löytäneet teille sopivan matkatyylin ja ”roolitukset” matkojen ajaksi. Yhteistä kanssanne oli ainakin se, että en itse keräile maapisteitä, vaan käyn mielelläänkin vaikka samassa mieleisessä ja tärkeässä kohteessa useamman kerran tai vietän yhdessä paikkaa pidemmän aikaa. Toinen yhteinen juttu oli se, että tingin mielelläni (kohteesta hieman riippuen) ruoasta ja majoituksesta ja panostan retkiin. Ne ovat kuitenkin se juttu, minkä jälkeenpäin muistaa.
Hyviä seikkailuja teille myös tulevaisuudessa!
Totta Sandra, meille on ihan itsestään tullut omat roolitukset matkailun suhteen. Olemme todenneet omat vahvuutemme ja hyödynnämme niitä.
Niin juuri, retket ovat niitä, jotka jäävät matkoilta päällimmäiseksi mieleen. Niihin mielellään myös panostaa. Ajattelen myös niin, että kun kerran kauemmas ulkomaille reissaa, niin olisi hölmöä jättää kiinnostava retki tekemättä. Mieluummin tekee matkoista unelmien reissuja ja matkustaa vaikka harvemmin.
Ihania seikkailuja myös teille!
”kun kerran kauemmas ulkomaille reissaa, niin olisi hölmöä jättää kiinnostava retki tekemättä. Mieluummin tekee matkoista unelmien reissuja ja matkustaa vaikka harvemmin.”
En voisi olla enempää samaa mieltä. 🙂
Todella paljon on samankaltaisuuksia. Isoimpana erona se, että käytyjä maita tulee laskettua. Vaimon kanssa päätetään kohteet, mutta minä suunnittelen muuten. Olen kyllä kateellinen niille, jotka pystyy lentokoneessa nukkumaan. Nukkumisen yrittäminen on minulle ihan kamalaa.
Tuo elämysten ja kokemusten hankkiminen tavaroiden sijaan on kyllä onneksi trendi jo muidenkin kuin vain paljon matkustavien joukossa. Kuvat ja muistot reissuilta ovat paljon parempia tuomisia kuin turistiroinat. Rommia toin kyllä Kuubasta.
Ihan mahtavaa kuulla, että samankaltaisuuksia löytyy paljon. Meillä Mikko suunnittelee myös kohteet, sillä olen todennut, että en itse keksisi niin upeaa reissukokonaisuutta kuin hän. Hän on reissujen suunnittelussa myös huomattavasti minua taitavampi, joten tehtäväjako on meillä jakautunut näin.
Unettomuus on perin ikävää. Toivottavasti löydät keinon, jolla saat nukuttua myös lennoilla. Ja mikäli löydät, vinkkaa ihmeessä tännekin.
Näitä on tosi mielenkiintoista aina lukea, kuinka toiset reissaa. Meillä kans mies ei ole lainkaan suunnittelussa mukana, tutkii kyllä omin päin hieman ennen reissua, et minkälainen kohde on. Tää on kyllä kiva haaste, pitäis vaan ensin keksiä ne 10 faktaa.. Työn alla on vähän vastaavanlainen postaus, et ehkä työstän sitä tai sovellan haastetta siihen! 🙂 Nuorempana tuli harrastettua shoppailua matkoilla, mutta ei enää aikoihin, eikä tuu juurikaan ostettua muuta kuin esim just paikallista rommia. Kielitaidosta on kyllä suurta etua! 🙂
Samaa mieltä Elina, tämän kaltaisia tykkään lukea itsekin. Jään innolla odottamaan sinun omaa postaustasi!
Mielenkiintoista kuulla, että sinun miehesi ei ole lainkaan mukana matkasuunnitteluissa. Siitä on tainnut joskus aiemminkin olla kanssasi puhe… Uskoisin, että yleensä puoliso on edes valitsemassa matkakohdetta, mutta meillä tämä on ollut varsin toimiva systeemi. Jonain päivänä varmaan käy niin, että saan kuulla vasta lentokentällä matkakohteemme.
Juomat ja ruoat ovat hyviä hankintoja matkoilta, jos ne tulevat käytettyä. Meillä juurikin kahvit hupenevat nopeasti, etenkin etätyöskentelyn myötä.
Ihana yhteinen kuva teistä, luulen, että en ole aiemmin nähnyt teistä yhteiskuvaa?! Tai yleensäkään Marikan kuvia. Ihana, kun pariskunnalle muotoutuu omat tavat työnjakoon ja toiselle ne on ok!!! Muuten lentopelot ja pelot muutoinkin on tosi helposti pois hoidettavia, suosittelisin menemään ennenkuin pelkoon saa vahvistusta tulevilla reissuilla. EMDR ja ihan peruskognitiivisen käyttäytymisterapian altistushoidot tehoaa hyvin. Laittakaa privaviestiä, jos haluatte nimiä;-)
Minusta ei Mari montaakaan kuvaa muistikorteilta löydy. Välillä muistan pyytää Mikkoa nappaaamaan itsestäni kuvan, mutta usein tämä unohtuu. Tämä on asia, missä haluaisin skarpata. Onhan se mukava saada muistoja myös itsestään vuosien varrelta.
Olen Mari pohtinut tätä ”työnjakoa” ja todennut, että haluaisin enemmänkin hyödyntää omia vahvuuksiamme arjessa. Oma roolimme matkailussa aina suunnittelusta matkalla oloon on tullut luonnostaan. Minulle on täysin ok, että Mikko suunnittelee matkamme. Hän osaa tehdä sen minua paremmin, enkä itse kaipaa suunnittelua.
Suurkiitos sanoistasi lentopelkoon liittyen! Tällä hetkellä koen, että pystyn tietoisella läsnäololla rauhoittamaan itseäni melko hyvin. Hyvä pitää tuo EMDR mielessä, jos jompi kumpi meistä kokee, että lentopelko alkaa vaikuttaa liikaa.
Mielenkiintoista luettavaa teistä blogin takana olevista henkilöistä. Itsekin suunnittelen yleensä meidän matkat mutta vaimo löytää kaikkea yllättävää kohteista kuten erikoisia majoituksia: Uudessa-Seelannissa olimme yötä siilossa.
En itsekään saanut nukuttua lentokoneissa kunnes ostin erityisesti niskaa tukevan suojan, laittamalla korvatulpat korviin ja villasukat jalkaan. Vaimo nukahtaa lentokoneessa kun push back alkaa tai viimeistään kiitotien päässä.
Mahtavaa Jani kuulla, että pidit lukemastasi. Ja tuohan on huippua, että puolisosi tuo jotain ekstraa matkoihinne, kuten erikoisempia majoituksia.
Onko sinulla linkata tuotetta, millaisen olet hankkinut niskaa tukemaan? Sellainen hevosenkengän muotoinen niskatyyny ei sovellu kummallekaan meistä. Suurkiitos näistä vinkeistäsi lentokoneessa nukkumiseen, menevät ehdottomasti kokeiluun seuraavalla pidemmällä matkalla.
Trtl pillow on kyseessä. Löytyy osoitteesta https://trtltravel.com/. Taisi olla joku tarjous kaksi yhden hinnalla, noin 30-40€. Tuo vekotin voi vaikuttaa omituiselta mutta ainakin itselläni se estää niskan äkkinäisiä liikkeitä ja saa tuettua hyvin oikealle tai vasemmalle puolelle.
Lisäksi ostin keväällä vastamelukuulokkeet mutta lentokoneessa en ole niitä päässyt käyttämään. Kotona hyvät vaikka imuroidessa ja pari kertaa autoileissa niitä kokeillut… Tosin tällöin katoaa äänimaailmasta turhan paljon.
Kiitos Jani! Tämä menee ehdottomasti tilaukseen.
Vastamelukuulokkeet löytyy jo kotoa, pitää miettiä ottaisiko ne vai pelkät korvatulpat mukaan lennolle. Ostin kuulokkeet itse asiassa Mikolle lahjaksi, itse nautin hiljaisuudesta enkä kuuntele juuri mitään. Mutta nyt kun vinkkasit, niin äänikirjaa kuuntelisin mielelläni imuroidessa.
Olipa kiva lukea enemmän teidän matkailutottumuksista. Meilläkin on aika selkeät roolijaot. Meillä on tapana päättää yhdessä kohteet, mutta muuten hoidan itse lähes kaiken suunnittelun. Hoidan itse myös suurimman osan puhumisesta paikan päällä, koska monissa maissa paikalliset ei ymmärrä mieheni aussimurretta 🙂 Itse en myöskään pysty nukkumaan ollenkaan koneessa, ja se on kyllä varsinkin pitkillä yölennoilla tosi kurjaa. Varsinkin kun on lentopelko vielä siihen päälle. Upeita kuvia tässä myös!
Voi kurja, että sinullakin Anna lennot ovat haastavia! Aion tilata meille Reissu-Janin suositteleman niskatyynyn, josko lisävarusteilla nukkuminen onnistuisi.
Hah, sinäkin saat hoitaa kommunikoinnin reissulla, tosin aivan eri syystä kuin meidän kohdalla. Välillä olen törmännyt matkoilla voimakkaaseen murteeseen englantia äidinkielenään puhuvilla ja siinä on kyllä ollut haastetta ymmärtää heitä. Voin siis hyvin kuvitella, että sinun englantisi on helpommin ymmärrettävää kuin puolisosi.
Tätä haastetta oli hauska toteuttaa. Tartuttiin tänään Anna myös sinun blogihaasteeseesi, kiitos siitä.
Tätä oli tosi mukava lukea. Kiva kuulla, millainen kaksikko sieltä blogin takaa löytyy 🙂 Tuo on tosi hienoa, että teille on löytynyt yhteinen tapa matkustaa ja luonnolliset roolit siihen.
Pystyn hyvin samaistumaan esimerkiksi haluun käydä luontokohteissa sekä erilaisiin kokemuksiin panostaminen. Erityisesti safareille iso peukku, niihin en varmasti ikinä kyllästy. Etiopia olisi muuten kiinnostava, täytyypä käydä tutkailemassa teidän juttuja sieltä. Itse tykkään ja haaveilen myös ihanista rantakohteista, vaikka varsinaisesti aurinkoa en jaksakaan kovin kauan ottaa. En myöskään keräile maita, tärkeintä minulle on suunnata sinne, mikä kiinnostaa ja palaan mielelläni myös suosikkipaikkoihin.
Mukavaa uutta vuotta teille molemmille! 🙂
ps. Onpa kiva haaste, täytyy ehkä itsekin tarttua tähän jossain kohtaa.
Kiitos Emilia, ilahdutti kuulla, että pidit lukemastasi! Ja tartu ihmeessä haasteeseen, olisi kiinnostavaa päästä lukemaan sinun versiosi.
Etiopiasta emme ole vielä ehtineet blogiin kirjoittaa, mutta ehdottomasti siitä tulee vielä. Ja olen samaa mieltä Emilia, safareihin ei ikinä kyllästy!
Minä olen joskus puhunut Mikolle rantalomakohteista, mutta varsin nopeasti totean, että kyllästyisin alta aikayksikön. En koe oloani lainkaan mukavaksi rannalla tai aurinkotuolilla, sillä koen itseni tuolloin hyvin väsyneeksi ja energittömäksi. Kaipaan myös omaa rauhaa, joten en tiedä, mikä saisi minut rantakohteessa viihtymään. Ajatuksena kuitenkin ymmärrän, että tämä on joillekin nautinnollinen tapa viettää lomaa.
Onneksi jokainen voi toteuttaa oman näköisiään matkoja.
Hyvää uutta vuotta myös sinulle Emilia!
Todella kiva kooste reissufaktoista! 🙂 Paljon pystyi samaistumaan moniin faktoihin, itsekin reissaan enemmän mielenkiinto kohteeseen edellä, en niinkään maabongailun vuoksi. Luontomatkailu on alkanut itseäni kiinnostaa myös kasvavassa määrin, vaikka aina toki eläimet ovatkin olleet lähellä sydäntä. Teininä kiinnosti shoppailu ja paikalliset poitsut, nykyään luonto, maisemat, kauniit rakennukset ja mielenkiintoiset kaupungit sellaisessa sopivassa tasapainossa. Shoppailu on myös jäänyt taka-alalle täysin, ehkä joskus jonkun magneetin tai muun oikeasti mielenkiintoisen matkamuiston olen saattanut hankkia. Pari talvea sitten piti Tallinnassa varta vasten lähteä ostoksille, kun pakkaset ja merituuli yltyivät niin kovaksi, että ei pärjännyt niillä vaatteilla mitä oli. Sekin siis vain tarpeeseen. Voi että en malta odottaa omia tulevia Etelä-Amerikan matkoja, teidän reissuista on saanut hyvää inspiraatiota! 🙂
Mukava Tiina Johanna kuulla, että pidit faktapostauksestamme. Niinhän se on, että mieltymykset voivat muuttua. Kuka ties muutaman vuoden kuluttua intoilemme urheilulomista ja pyöräilemme yli Alppien ja joogaamme Intiassa. Tällä hetkellä tämä tapa matkustaa on ehdottomasti meidän juttumme.
Milloin olet suuntaamassa Etelä-Amerikkaan ja mitä sinulla on suunnitelmissa? Tarkoituksena olisi kirjoittaa vielä lisää Etelä-Amerikan matkoistamme. Kiva kuulla, että olet saanut jo nykyisistä jutuista inspiraatiota!
Heh, pitäisiköhän tätä haastettakin tässä jossain vaiheessa miettiä 🙂
Mekin olemme matkanneet pitkän ja kalliin matkan taksilla vähän samasta syystä: Olimme majoittuneet Keflavikin lähelle yhdeksi yöksi, kun seuraavana aamuna piti olla lento Grönlantiin ja vasta melko myöhään tajusimme, että se lento onkin Reykjavikin kentältä ei Keflavikista, joten piti sitten ottaa taksi ja pohjoismaisilla taksihinnoilla ei ollut ihan halpa kyyti. Mutta halvempaa tietysti kuin myöhästyä lennolta.
Tartu Pirkko ihmeessä haasteeseen! Tätä oli hauska tehdä ja minua kiinnostaisi lukea sinun versiosi.
Huh, teidän Islannin taksimatkanne ei varmastikaan ollut halpa. Onneksi kuitenkin ehditte tällä keinolla lennollenne. Teilläkin varmaan oli Grönlantiin matkasuunnitelmia jo tehtynä, joten senkin puolesta turha myöhästyminen olisi harmittava.
Tosi hauskaa lukea, miten teillä on molemmilla omat roolinne matkojen toteutumisessa. Tulee mieleen ihan kun olen viettänyt aikaa mökillä vanhemman tyttäreni isän kanssa. Kerrasta ja vuodesta toiseen kumpikin tekee omat osionsa. Mutta teillä on mökkinä koko maapallo: ))
Olipa Jaana ihana vertaus! Tällä hetkellä oma mökki ei olisi meille missään nimessä järkevä hankinta, sillä haluamme nimenomaan nähdä ja kokea matkoillamme. Meillä tosiaan on mökkinä koko maapallo.
Teillä on kyllä hyvä tiimi, kun molempien erikoisosaaminen täydentää toista. Olis kyllä aika jännä lähteä reissuun ilman, että tietää sen kummempia matkasuunnitelmia 🙂 Ja olispa yhtä hyvä kielitaito kuin Marikalla, wau!
Meillä on tosiaan muodostunut omanlainen tapa reissata. Minua kiinnostaisi ajatus yllätysmatkasta, jonka määränpään saisin selville vasta lentokentällä. Aiemmin en ole moisesta välittänyt, mutta viime vuosina olen saanut toistuvasti todeta, että Mikko osaa suunnitella upeita matkakokonaisuuksia, en itse pystyisi vastaavaan. Ja yllätysmatkalle lentokoneeseen matkalukemiseksi sopisi matkakirja kohdemaasta, niin pääsisi sopivasti hieman orientoitumaan.
Kahdestaan matkustaessa onkin tosi tärkeää, että kumpikin tekee osansa ja mielellään niin, että se on mukavaa kummallekin. Usein siitä voi jäädä huonoja muistoja, jos toinen kulkee vähän kuin toisen siivellä. Teidän blogissa on ihanan eksoottisia kohteita ja aikamoista heittäytymistä, jos Marika ei aina tiedä kohdemaita ennakkoon 🙂 Meillä porukalla tai kahdestaan tehdyt matkat suunnitellaan aina yhdessä.
Aivan Eija, minunkin mielestäni on tärkeää, että molemmat hoitavat osansa. Ja parasta on, jos tehtävät voi jakaa kummankin mieltymysten ja vahvuuksien mukaisesti.
Mikko tosiaan suunnittelee meillä matkat, mutta tähän asti hän on kyllä kertonut minulle suunnitelmansa. Ja ainahan saan sanoa oman toiveeni ja ehdotukseni matkoihin. Kuten Mikko postaukseen kirjoittikin, joskus on kuitenkin käynyt niin, että olen joutunut lentokentällä varmistamaan, mihin sitä oltiinkaan menossa. Minua ei kuitenkaan haittaisi yllätysmatka, jonka kohdetta en tiedä. Mikko tuntee minut hyvin ja tietää, minkälaisista kohteista pidän.
Huikea postaus ja mielenkiintoisia faktoja! Tätä oli jotenkin super kiva lukea, kun siellä ruudun takana on pariskunta eikä vain yksittäinen henkilö 🙂
Hienosti teillä on myös vuosien varrella hioutunut selkeä työnjako. Meillä se on ehkä vielä vähän hakusessa, haha.
Voi kiitos Eveliina kommentistasi! Ilahdutti kovin. Meillä tosiaan on viime vuosina Mikon kanssa omat matkaroolit löytyneet ja se tuntuu mukavalta. Mutta kyllä täälläkin muilta osin ajoittain työnjakoa pohditaan ja harjoitellaan. Ja se varmaan on asia, mikä saattaa muuttua vuosien myötä, ihan niin kuin omat mieltymyksetkin voivat muuttua.
Tämä on kiva haaste. Pääsee kurkistamaan matkojen taakse, itse reissaajiin.
Melko paljon tuttuja asioita. Mekään emme ostoksilla pyöri juurikaan reissullamme.
Mukava Sari kuulla, että pidit. Itsekin tykkään lukea tämänkaltaisia reissukertomusten ohella.
Teillä tuntuu olevan kadehdittavan selkeä työnjako omien vahvuuksienne mukaisesti. Hienoa! Kun minä matkustan puolisoni kanssa niin suunnittelen matkat, varaan majoitukset ja lennot ja koska puhun useammalla kielellä jää kommunikoiminenkin usein minulle vaikka mieheni onkin erittäin suulas. Navigoimisen jätän mielellään hänelle.
Pitkillä lennoilla olen hyvä nukkuja ja nukun usein jo kiitoradalla.
Kuulostaa Terhi siltä, että myös teillä on matkailussa roolit melko selkeät. Me teemme lentojen ja majapaikkojen varaukset yhdessä, vaikka Mikko matkat itse suunnitteleekin. Varausten teko on meidän mielestämme mukava tehdä yhdessä, joten sitä emme ole jakaneet.
Omaat loistavat unenlahjat! Se on hienoa, niin moni tuntuu kamppailevan univaikeuksien kanssa.
Kiva kuulla ja lukea lisää teistä! Teillä on monia kohteita käytynä, jotka ovat meidänkin haavelistalla, kuten etelämanner, jokaisella mantereella käyminen ylipäätään, Bolivia ja Amazon-joki.. oi, niin paljon olisi nähtävää. Toivottavasti pian päästään taas reissailemaan ja olisi ehdottoman kiva treffata viimeistään toukokuun matkamessuilla.
T. Katri/Ne Tammelat
Voi kiitos Katri! Olemme Mikon kanssa kyllä päässeet tekemään uskomattomia reissuja, olen siitä todella kiitollinen. Blogin kautta matkoihin pääsee palaamaan uudelleen, ja nautin itsekin Mikon retkikertomusten lukemisesta ja matkojemme muistelusta. Paljon mielenkiintoista olisi vielä toiveissa kokea.
Toivottavasti pian päästään reissaamaan ilman pelkoja yhtäkkisistä rajojen sulkeutumisista ja lentojen massaperuutuksista. Viime vuosi yllätti kyllä täysin. Toivon teille ihanaa vuotta niin matkailun saralla kuin muutenkin, ja toivottavasti nähdään viimeistään matkamessuilla!
On aina mukava kuulla ihmisistä blogin takana, joten kiva haaste. Mielenkiintoista kuulla etenkin teidän toimivasta työnjaosta.
Itselleni on aina tärkeää päästä suunnittelemaan matkoja; mun mielestä se on jo puoli matkaa, kun etsii mielenkiintoisia kohteita ja niistä tietoa. 😊
Itse koen, että mulla on jo blogin sivuilla niin kattava esittely, että muu tieto on enemmän knoppitietoa, tosin hauskaa sekin voisi olla miettiä niitä..
Mukava Arja kuulla, että pidit lukemastasi! Tartu ihmeessä haasteeseen, knoppitietoakin olisi kiinnostava lukea.
Ymmärrän hyvin tuon, että matkasuunnittelu on osa matkan viehätystä. Uskon monen jakavan tämän.
Tämä on vallan mukava haaste, ja pitää yrittää muistaa osallistua siihen. Harvoi sitä tulee mietittyä asioita tältä kantilta ja etenkään kerrottua niistä. Kaikenlaiset knoppitiedot bloggaajasta ovat viihdyttäviä lueskella 🙂
Toivottavasti Anna päätät tarttua haasteeseen, olisi kiinnostava lukea sinun faktasi. Tämä haaste oli varsin mukava toteuttaa, kun tuli pohdittua omia reissutottumuksiaan.
Olipa kiva tutustua teihin tämän haasteen kautta ja täytyypä käydä lukemassa Jennin alkuperäinen haaste. Voisin innostua itsekin lähtemään juuri tämän tyyppiseen haasteeseen mukaan! 😉
Tämä oli mukava haaste toteuttaa. Oli mukava miettiä meidän omia faktoja ja hieman kertoa meistä blogin tekijöistä. Lähde Sanna ihmeessä itsekin mukaan!
Olipa mukava lukea tätä. Tykkään muutenkin lukea blogeja, joissa kerrotaan myös vähän ihmisistä blogin takana, joten siinäkin mielessä tämä jotenkin syvensi teidän blogia.
Aika hauskoja faktoja tuossa, ja yllättävän moneen myös samaistuin. Meillä on vähän samanlainen jako, että minä suunnittelen ja mies sitten on tyytyväinen kun pääsee valmiille matkalle. Samoin emme yleensä shoppaile matkoilta juuri mitään. Mies ostaa ehkä jääkaappimagneetin joita minä taas vihaan.. ha ha.
San Diego on kyllä ihana kaupunki jossa on täydellinen ilmasto. Mekin olemme joskus harkinneet vakavasti sinne muuttoa. Miehen edellisen työpaikan päämaja oli siellä joten tuli silloin tuli käytyä useammin. Aika kallista vaan on sielläkin ja maastopalot ovat olleet viime vuosina sielläkin riesana.
Teillä tuntuu olevan todella toimiva tiimi! Ei ihme, että hyviä reissuja kertyy. Ja hauska tuo, ettei Marika aina edes tiedä minne ollaan menossa.
Mukava, että tätä kautta Paula pääsit tutustumaan meihin paremmin. Meillä on blogissa pääpaino vahvasti matkailussa, mutta on kiva tehdä välillä tällaisia hieman erilaisia kirjoituksia.
Hah, hauska kuulla, että teillä on samankaltainen jako reissusuunnitteluissa kuin meillä. Olen yllättynyt, että monella tuntuu näin olevan. Olisin ajatellut, että useimmissa talouksissa reissut suunnitellaan yhdessä. Se on hienoa, jos omaa samanlaisen matkamaun ja toinen puolisoista suunnittelee reissuja mielellään. Moni tuntuu pitävän nimenomaan suunnitteluvaiheesta ja ymmärrän tämän. Itselläni on kuitenkin niin paljon asioita, joista olen kiinnostunut ja päivän tunnit eivät vain riittäisi kaikkeen. Mielelläni siis annan Mikon suunnitella meidän matkamme, hänhän suunnittelee aivan täydellisiä matkoja!
Ymmärrän sinua hyvin jääkaappimagneetteihin liittyen. Pidän pelkistetystä sisustuksesta, jääkaappimagneetit eivät omaan sisustusvisiooni kuulu. Mikko ei onneksi niitä ole matkoilta ostellut. Nuorempana matkoilla minusta tuntui, että pitäisi ostaa jokin muisto matkoilta kotiin viemiseksi. Tämä, että ainoa ostos on postikortti kummilapsellemme, tuntuu oikealta tavalta itselleni.
Onpa hauska idea tämä, pitänee ehkä itsekin keksiä 10 matkailufaktaa itsestään, en ole edes miettinyt millaisia ne voisi olla! 😀 Kiitos siis ideasta!
Sinulle on Veera varmasti muodostunut selvät omat tavat toimia niin matkoilla kuin matkojen suunnitteluvaiheessa, onhan sinulla niin huimasti matkakokemusta. Olisi kyllä mielenkiintoista lukea sinun omat matkailufaktasi, tartu ihmeessä haasteeseen! Tämä oli kyllä mainio haaste, kiitokset Jennille haasteen alulle panemisesta.
Todella mielenkiintoiset matkafaktat! Avasivat teitä mukavasti seikkailujenne takana. Mutta yhtä faktaa jäin vielä kaipaamaan: millä tavalla jaatte kirjoittamisen keskenänne? (Kenties sitä on teiltä jo kysyttykin näissä kommenteissa, mutta niitä oli niin paljon, etten ruvennut kaikkia lukemaan 🙂
Mukava kuulla, että tykkäsit! Meillä on tosiaan niin, että Mikko pääsääntöisesti kirjoittaa, se oli luonnollinen valinta. Kuvat ovat usein minun ottamiani. Näin siis blogissa työnjako meillä.
Kiitos vastauksesta! Hyvältä työnjaolta kuulostaa 🙂
Joskus ne hetken mielijohteesta varatut matkat ovat niitä ikimuistoisempia. Etelämantere <3
Teillä näyttää olevan oikein hyvä työnjako noilla matkoillanne.
Etelämanner oli kyllä upea! Oli sitä hieman epäuskoinen olo, kun lähdettiin matkamessuilta Etelämantereen liput hankittuna.
Ollaan molemmat oltu aika lailla tyytyväisiä tähän työnjakoon. Voihan kuitenkin olla, että jossan vaiheessa se muuttuu, mutta tällä hetkellä mennään näin. Kiitos kommentistasi!
Tässä postauksessa oli ihanat kuvat! Ja muutenkin mielenkiintoista luettavaa. Jotenkin aina olettaa, että pariskunnissa molemmat suunnittelisi reissuja, mutta näemmä toimii vallan mainiosti teidänkin tavalla. Vaikutatte kyllä ihan täydelliseltä matkatiimiltä! Ehkä mekin vielä joskus repäistään, ja suunnitellaan vuorotellen reissut eikä spekuloida kaikkea yhdessä. Se voisikin olla ihan kivaa vaihteeksi, kun toiselle tulisi yllärinä matkaohjelma.
Voi kiitos Päivi! Tätä postausta oli kyllä kaiken kaikkiaan hauska tehdä, mukava kuulla, että sinä pidit siitä.
Meillä on tosiaan toiminut tämä suunnittelujako hyvin. Ja kun toisen matkamakuun ja järjestelytaitoihin luottaa, ei ole mikään ongelma lähteä vaikka sille yllätysmatkalle. Siinä olisi jo lomaa odotellessa matkajännitys ihan uudella tasolla.
Mutta moni myös kertoo nauttivansa suuresti matkojen suunnittelusta, tällöin siitä on tietenkin turha jättäytyä pois. Kokeilemalla sitä löytyy mieluisa tapa toimia!
Kiva saada teistä tätä kautta uutta tietoa. Sen lyhyen ajan perusteella mitä olemme tunteneet, ei yllättävästi tullut mitään yllättävän yllättävää paitsi esim. Marikan kasvava lentopelko. Toivottavasti pääset siitä eroon, sillä toisivathan nuo pienkoneet teille paljon uusia mahdollisuuksia. Onneksi löysin tämän haasteen teidän blogistanne, sillä lupasin eräälle bloggaajakollegalle, että otan haasteen vastaan. Valitettavasti en muistanut mikä haaste se oli, mutta täällähän se oli. Alan työstää omaani.
Hei, hienoa Asko, että löysit haasteen tätä kautta. Jään kyllä mielenkiinnolla odottamaan sinun versiotasi.
Olen itsekin luottavaisin mielin siinä, että pääsen lentopelosta eroon. Olet aivan oikeassa, että se toisi uusia mahdollisuuksia matkoillemme. Alaskaan olimme varanneetkin pienkonelennon, mutta kyseinen matka ei sitten koronan vuoksi toteutunutkaan.
Kadehdin niitä, jotka osaavat koneessa nukkua, itselläni se ei myöskään onnistu millään.
Minä myös suunnittelen meillä reissut, matkustan sitten yksin tai yhdessä miehen kanssa. Teen myös kaikki järjestelyt. Mutta olisipa kiva joskus lähteä niin, että joku muu tekisi nuo valmistelut. Siksi olenkin miettinyt seuraavaksi valmismatkaa…
Hienosti tuntuu teillä työnjako toimivan asiassa kuin asiassa! Harmillista tuo Marikan lentopelko. Toivottavasti siihen löytyy helpotusta.
Se on kyllä kurja, kun ei saa nukuttua lentokoneessa. Mikko on paljon minua taitavampi suunnittelemaan matkoja, ja valmismatka ei tällä hetkellä kiinnostaa meitä. Ehkä joskus se on meillekin sopiva. Hyvä vaihtoehto se on, jos tarjonta vastaa omia toiveita.