Krugerin kansallispuisto on yksi suosikkisafarikohteistamme. Omatoimisafari Krugerissa on helppo toteuttaa ja villieläimiä näkee paljon ja monipuolisesti. Tähän postaukseen olemme koonneet vinkkimme omatoimisafarin järjestämiseen Krugerin kansallispuistossa Etelä-Afrikkassa. Olemme aiemmin kirjoittaneet blogiin kokemuksiamme Krugerin safaripäivistämme.

Yleistä

Kruger on erittäin helppo safaripuisto ajaa itsenäisesti. Päätiet ovat asfaltoituja ja opasteita on riittävästi. Sivuteillä ei ole välttämättä asfalttia, mutta nekin ovat varsin hyvässä kunnossa. Eläimiä näkee kuitenkin ehkä hieman yllättäenkin selvästi paremmin asfaltoiduilla pääteillä kuin päällystämättömillä teillä. Itsenäistä safaria varten majoitukset pitää varata (reilusti) etukäteen ja vuokrata auto. Oikeastaan mitään muuta ei kuitenkaan tarvitse. Liikenne on Etelä-Afrikassa vasemmanpuoleista, mutta vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tottuu yllättävän nopeasti, vaikka siitä ei olisi kokemusta. Erityisen kokenut matkailijan ei muutenkaan tarvitse olla, jotta pystyisi olemaan omatoimisafarilla Krugerissa eikä matkailijalla tarvitse myöskään olla kokemusta safareista. Itse asiassa yli 95 % vastaan tulleista autoista oli omatoimisesti reissussa. Tilanne oli siis täysin päinvastainen verrattuna esimerkiksi Kenian tai Tansanian kansallispuistoihin. Nopeusrajoitus Krugerin kansallispuistossa on asfaltilla 50 km/h ja päällystämättömillä teillä 40 km/h. Pimeällä Krugerissa ei saa ajaa omatoimisesti, vaan portit avataan auringon noustessa ja suljetaan, kun aurinko laskee. Vuodenaika vaikuttaa siten siihen, kuinka paljon päivässä on mahdollista ajaa. Syyskuussa meidän vieraillessa Krugerissa, oli mahdollista ajaa aamukuudesta iltakuuteen. Yksi tärkeä asia on muistaa, että teillä pitää pysyä eli ns. offroadia ei saa ajaa ja autosta ei luonnollisestikaan saa poistua leirien ulkopuolella.

Missä?

Krugerissa vieraillessa järkevintä lienee ottaa lento Johannesburgiin. Suoria lentoja ei Helsingistä ole, mutta menopaluu lennot maksavat noin 650 euroa. Kruger sijaitsee hieman alle 500 kilometrin päässä Johannesburgista ja ajomatka on noin viisi tuntia. Johannesburgia läheisimmät portit ovat keskeisessä ja eteläisessä Krugerissa. Johennesburgista pääsee Krugeriin myös lentoteitse, mutta emme ole sillä tavoin Krugeriin menneet ja jatkossakin aiomme ajaa Krugeriin maantietä pitkin, sillä reitillä on kauniita maisemia ja muutenkin maata tulee nähtyä sillä tavalla enemmän.

Kuinka paljon kannattaa varata aikaa?

Kruger on valtavan kokoinen puisto. Sen perusteelliseen läpikoluamiseen saisi kulutettua useamman viikon. Useammille ihmisille useampi viikko safariajoa lienee liikaa, joten kannattaa keskittyä puiston parhaisiin alueisiin. Näitä lienevät puiston etelä- ja keskiosat. Luonnollisesti nämä ovat myös puiston suosituimpia alueita, mutta me emme ole kokeneet muiden autojen määrää missään vaiheessa ongelmaksi Krugerissa. Sopiva aika Krugerin keski- ja eteläosien koluamiseen voisi olla esimerkiksi viisi päivää.

Yöpyminen

Krugerin kansallispuiston majoitukset on mahdollista vuokrata Sanparksin nettisivuilta. Majoitukset kannattaa varata mahdollisimman hyvissä ajoin, koska varsinkin suosituimmat leirit täyttyvät todella aikaisin. Me emme esimerkiksi päässeet majoittumaan puiston eteläosassa olevaan Lower Sabieen. Krugerin kansallispuistossa on lukuisia leirejä, jotka jakautuvat pääleireihin ja pienempiin leireihin. Me suosittelemme majoittumaan pääleireissä, sillä niissä on parhaat palvelut. Useimmiten näistä löytyvät kauppa ja ravintola sekä tankkausmahdollisuus. Tietysti näitä palveluita voi hyödyntää, vaikka ei leirissä majoittuisikaan, mutta meidän mielestämme kätevintä on myös majoittua jossain pääleirissä.

Kuten edellä on todettu, pidetään puiston keski- ja varsinkin eteläosaa parhaina paikkoina villieläinten bongaamiseen. Tämän vuoksi parhaat pääleirit majoittumiseen voisivat olla seuraavat: Orpen, Satara, Skukuza, Lower Sabie, Crocodile Bridge ja Pretoriuskop.

Satara oli meidän ensimmäinen majapaikkamme. Emme kovin paljoa olleet etukäteen selvittäneet mahdollisia tasoeroja leirien välillä, vaan olimme pyrkineet valitsemaan leirit niin, että niiden läheisyydessä olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet nähdä eläimiä, joiden vuoksi me Krugerissa olimme. Myöhemmin saimme havaita, että tasoeroja leirien välillä ei juuri ollut, vaan kaikissa leireissä majoituimme puisissa pyöreissä perussiisteissä mökeissä.

Skukuza on Krugerin leireistä suurin. Etukäteen hieman epäilimme, että ovatko villieläimet lähteneet leirin vilkkauden vuoksi rauhallisemmille seuduille, mutta iloksemme huomasimme, että näin ei ollut. Skukuza onkin oikein hyvä leiri hyvine palveluineen. Lisäksi tämä oli lähellä meidän mielestämme Krugerin parasta aluetta. Skukuza sijaitsee Sabie-joen läheisyydessä ja sitä myötäillen lähtee tie kohti Lower Sabieta ja Crocodile Bridgeä, jossa näimme runsaasti upeita villieläimiä.

Ennakkokäsityksemme mukaan Crocodile Bridge olisi ollut meidän alkeellisin majoituksemme Krugerissa. Käytännössä itse majapaikka oli samaa luokkaa kuin muutkin, mutta palvelut olivat heikommat. Mitään kunnon ravintolaa ei alueella ollut. Ennen yöpymistämme Crocodile Bridgessa emme olleet nähneet matkallamme ainoatakaan hyttystä, joten olimme lopettaneet malarialääke Malaronen syönnin. Crocodile Bridgessä meidän mökissämme oli sitten muutama hyttynen. Tämä tietysti aiheutti hieman huolta, vaikka malariatartunnan saaminen olisi ollut tietysti todella epätodennäköistä. Tämä kun edellyttää sitä, että kyseinen hyttynen olisi aikaisemmin imenyt verta malarialoista kantavasta ihmisestä.

Berg-en-Dal oli meidän viimeinen majapaikkamme. Se oli tasoltaan samankaltainen muiden majapaikkojemme kanssa. Berg-en-Dalin alueen sanotaan olevan erinomainen paikka nähdä leopardeja, villikoiria ja sarvikuonoja. Suhtaudumme siihen kuitenkin hieman varauksellisesti, sillä se on jotenkin hieman syrjässä ja ajoaika Berg-en-Dalin ja sitä lähimpänä olevan leirin Skukuzan välillä on kolmisen tuntia. Myöskään Skukuzan ja Berg-en-Dalin välinen alue ei ainakaan meillä näyttäytynyt erityisen eläinrikkaana.

Ohjatulle safarille osallistuminen

Majapaikoista on mahdollista osallistua jonakin aamupäivänä tai iltapäivänä myös ohjatulle safarille. Tämä onnistuu hyvin joustavasti, sillä riittää, että ohjatulle safarille ilmoittautuu edellisenä päivänä. Nämä ohjatut safarit kestävät noin 3-4 tuntia. Näiden tavanomaisten safareiden lisäksi on mahdollista osallistua ainakin jossain leireissä myös yösafareille, jotka kestävät noin tunnin. Suosittelemme kokeilemaan yösafareita, koska öisin saattaa nähdä joitain sellaisia eläimiä, joita päivällä näkee paljon harvemmin. Lisäksi kokemus on muutenkin kiinnostava.

Osana Krugerin kansallispuistoa on myös pieniä yksityisiä alueita, joihin ei omatoimisesti voi mennä ajamaan. Näissä paikoissa majoituspaikat ovat useimmiten todella korkeatasoisia ja offroad ajaminen on sallittua. Näissä puistossa safareiden hinnat ovat sitten moninkertaisia julkiseen Krugeriin verrattuna. Nämä ovat kuitenkin mahdollista sovittaa myös yhteen niin, että viettää yön tai kaksi yötä korkeatasoisessa yksityispuistossa ja muun ajan omatoimisesti Krugerissa. Me emme ole olleet Krugerin kansallispuiston yksityisissä osissa emmekä koe sitä tarpeelliseksi villieläinten näkemisen vuoksi, sillä uskomme julkisilla alueilla olevan aivan yhtä hyvät mahdollisuudet nähdä eläimiä. Yksityinen alue voisi sopia lähinnä sellaisille henkilölle, jotka nauttivat erityisesti korkeatasoisesta majoituksesta.

Turvallisuus

Etelä-Afrikka ei varsinaisesti ole kuuluisa turvallisuudestaan eikä se meidänkään mielestämme kovin turvallinen maa noin yleisesti ole. Sen sijaan Kruger on erittäin turvallinen. Krugerissa ei tarvitse pelätä, että tulisi ryöstetyksi. Myöskään eläimet eivät aiheuta vaaraa, kun osaa käyttää maalaisjärkeä ja jättää eläimiin riittävän välimatkan. Sen sijaan, kun ajaa kohti Krugeria tai sieltä pois, on jonkinlainen riski olemassa. Yleinen neuvo on, että ei kannata pysähtyä, jos joku viittoo tienvarressa. Ei vaikka kyseessä näyttäisi olevan onnettomuus. Joidenkin lähteiden mukaan ei kannata pysähtyä, vaikka poliisi viittoisi pysähtymään. Ehkä jälkimmäinen on hieman ylivarovaisuutta, mutta varuillaan pitää olla.

Mitä maksaa?

Safarit ovat lähtökohtaisesti aina todella kalliita. Safari Krugeriin on kuitenkin mahdollista toteuttaa suhteellisen edullisesti. Kuten edellä on todettu, Kruger on erinomainen kohde matkustaa omatoimisesti. Tällöin kustannukset ovat kahdelta hengeltä noin 120 euroa / yö (riippuen majapaikasta) ja puistomaksu 23 euroa / päivä / henkilö. Luonnollisesti myös ruokaan menee rahaa, ruoan hinta leirintäpaikkojen ravintoloissa on noin 10e / ateria, mutta halvemmallakin voi päästä, jos valmistaa ruokia majapaikan keittiössä tai pihalla olevassa grillissä itse. Tämän lisäksi pitää vuokrata auto. Vuokra-autot ovat kuitenkin suhteellisen edullisia Etelä-Afrikassa ja Krugeriin kelpaa peruskottero eikä tarvitse esimerkiksi nelivetoa. Vuokran suuruus voisi olla esimerkiksi noin 200 euroa / viikko (sisältäen täysturvavakuutuksen). Bensa maksaa noin euron litra. Kaiken kaikkiaan loma Krugerissa on siis mahdollista toteuttaa varsin kohtuullisin kustannuksin.

Ajankohta

Milloin Krugeriin sitten voi matkustaa? Periaatteessa milloin tahansa. Parhaat villieläinhavainnot tehdään kuitenkin kuivalla kaudella, heinä-lokakuussa. Tämä johtuu siitä, että kasvillisuus on lyhyttä, joka edesauttaa tietysti eläinten näkemistä. Tämän lisäksi eläimiä näkee harvoilla juomapaikoilla.

Vuodenajat ovat päinvastaiset Suomeen verrattuna, eli tuolloin heinä-lokakuussa kuivalla kaudella on Krugerissa talvi/kevät. Lämpötilat lähentelevät kuitenkin päivällä 30 astetta eikä öisinkään tule varsinaisesti kylmä, vaikka silloin onkin huomattavasti viileämpää.

Mitä villieläimiä Krugerissa näkee?

Krugerin kansallispuisto on todella monipuolinen kohde siinä mielessä, että eri eläinten kirjo on todella laaja. Tässä mielessä se on erinomainen kohde ensikertalaiselle, sillä kaikki klassiset Afrikan safarieläimet löytyvät kansallispuistosta. Yleisesti voidaan sanoa, että muutaman päivän Krugerissa ajelun aikana on käytännössä varmaa, että näkee norsuja, kirahveja, seeproja, gnuantilooppeja, isokuduja ja njaloja. Hyvin todennäköisesti näkee myös hyeenoja, afrikanpuhveleita, leveähuulisarvikuonoja, virtahepoja ja leijonia. Leopardin ja gepardin näkeminen vaatii jo hieman tuuria, mutta Kruger on hyvä puisto niidenkin näkemiseen. Villikoirien näkeminen vaatii jo enemmän onnea, mutta hyvällä tuurilla niitäkin voi nähdä.

Rokotukset ja lääkkeet

Rokotuksista pitää olla kaikki Suomen nykyiseen kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvat rokotteet voimassa. Voimassa pitää olla myös keltakuume ja lisäksi suositellaan hepatiitteja ja lavantautia. Kruger kuuluu myös malaria-alueeseen, joten malarian estolääkitystä suositellaan. Kuivalla kaudella se ei kuitenkaan mielestämme ehkä ole välttämätöntä emmekä mekään sitä käyttäneet, johtuen siitä, että alueella ei silloin ollut hyttysiä. Haluamme kuitenkin korostaa, että malarian saaminen Afrikassa on kuitenkin äärettömän vakava sairaus ja sen tappavuus on lähes 70%, joten monesti voi olla järkevää syödä estolääkitystä ns. varmuuden vuoksi.

Jos sinulla on tarkentavia kysymyksiä, niin laita kysymys kommenttikenttään tai lähetä sähköpostia, vastaamme mielellämme.

2 Kommentit

  1. Kuinka mielenkiintoinen postaus ja wau mikä reissu! Mä oon lapsesta asti selaillut eläinkirjoja ja haaveillut ajavani Jeepillä safarihattu päässä Afrikan savanneilla. 😄 Ehkä minäkin vielä joskus näiden vinkkien avulla.

    Vastaa
    • Kiva kuulla, että vinkeistä saattaa olla hyötyä! Meillä on myös ollut eläinkirjat selailussa lapsesta asti ja Avaraa luontoa on seurailtu telkkarista lauantaisin 🙂 . Toivottavasti päätät lähteä Afrikan savanneille! Ja kyllä Afrikka onnistuu helposti, kun Uuteen-Seelantiinkin saakka olet matkustanut! 🙂

      Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa