Kolmas safaripäivämme Etoshan kansallispuistossa noudatti yleisesti samaa kaavaa kuin edeltävä päivämme – eli hyvin aikainen herätys, jonka jälkeen tuhti aamiainen. Sitten lähtö kohti Etoshan Von Lindequest -porttia, johon saavuimme hieman ennen sen aukeamista, kello 6.45 (aukeaminen kello 6.50). Pääsimme jälleen porteista sisään lyhyen odottelun jälkeen ja maksettuamme 8 euron pääsymaksun henkilöä kohden. Meillä oli sama suunnitelma muutenkin kuin viimeksi, eli viettäisimme kansallispuistossa taas koko päivän aina kello 18.30 saakka, jonka jälkeen hotellilla söisimme vasta seuraavan kunnon ateriamme.
Etoshan safaripäivän kohokohta
Kolmannen päivän kohokohtamme oli jälleen gepardi. Gepardi oli makoilemassa puun vieressä ja oli varsin unelias. Halusimme kuitenkin jäädä katselemaan ja odottelemaan, josko gepardi nousisi jaloittelemaan. Välillä tämä vaihteli asentoa, mutta ei lopulta näyttänyt varsinaisesti nousemisen merkkejä. Onneksi odottelu lopulta kannatti, mutta valitettavasti tämä lähti varsin nopeasti tallustelemaan tiestä pois päin.
Etoshasta lyötyy uhanalaisia sarvikuonoja
Muutenkin päivämme oli oikein hyvä. Näimme muutaman pensassarvikuonon (suippohuulisarvikuono, black rhinoceros), jonka lisäksi aivan pienen poikasen. Onnistuimme jopa näkemään, miten emosarvikuono imetti poikastaan.
Yhdellä näkemistämme pensassarvikuonoista oli etujalassaan haava, ja sen korvat olivat aivan repaleiset.
Pensassarvikuono on äärimmäisen uhanalainen. Olemme onnistuneet näkemään niitä Etoshan kansallispuiston lisäksi Keniassa Lake Nakurun kansallispuistossa ja Tansaniassa Ngorongorossa. Tällä kertaa pääsimme näkemään pensassarvikuonoja aivan lähietäisyydeltä. Lisäksi Afrikassa on mahdollista nähdä isosarvikuonoja (leveähuulisarvikuono, white rhinoceros).
Juomalampien eläinpaljoutta
Muiden päivien tapaan näimme muitakin eläinlajeja runsaasti. Erityisesti juomapaikoilla oli lukuisia eläimiä. Etenkin juovia kirahveja oli hauska katsella. Kirahvit asettuvat melko kömpelösti jalkojaan koukistaen etukumaraan asentoon juomaan. Tässä asennossa ne ovat alttiimpia petoeläimille ja selvästi toisinaan arastelevat juoma-asentoon menoa.
Etoshan kansallispuistossa ajoimmekin usein juomapaikalta toiselle. Juomapaikkojen välillä näimme etenkin upeat kissapetohavaintomme, mutta paljon muitakin eläimiä.
Onguma Nature Reserve
Kolmantena majapaikkanamme oli Onguma Nature Reserve. Jälleen täytyy todeta, että myös kolmas majapaikkamme oli tavattoman hieno. Tämä oli hintavin Etoshan lähialueella maksamistamme majapaikoista. Yöpymisen hinta on hieman reilut 300 euroa/yö. Toisaalta, Onguma oli kyllä myös kaikkein hienon majapaikoistamme, vaikka muutkin olivat todella upeita. Meitä ilahdutti myös suuresti se, että lennolta jäänyt rinkkani oli odottamassa huoneessamme.
Onguma Nature Reserve tarjoaa monenlaisia aktiviteetteja. Aamiainen luonnossa on esimerkiksi mahdollista. On varmasti upea kokemus päästä katsomaan aamiaista syöden Afrikan upeaa, heräävää luontoa. Varauksesta on myös mahdollista syödä päivällinen luonnossa. Päivällisruoka valmistetaan grillitulella ja syödään auringonlaskua katsellen. Sekä aamiaisen että päivällisen hinta on reilut 30 euroa henkilöltä.
Onguma Nature Reserven majapaikassa safariajelutkin Etoshan kansallispuistossa ovat mahdollisia. Käytännössä, nämä safarit ovat joko aamupäivän tai iltapäivän kestäviä, oletettavasti noin 3 tuntia, kuten yleensä vastaavat ovat. Safarien hinta on 60 euroa/henkilö. Tietysti halutessaan on mahdollista osallistua molempiin.
Onguma Nature Reserve tarjoaa myös kävelysafareita, joita ei kovin usein ole tarjolla. Niillä ei yleensä näe esimerkiksi kissapetoja, mutta ne ovat silti todella jännittäviä. Me emme Etoshan kansallispuistossa tällaiseen osallistuneet, mutta olemme osallistuneet sellaiselle sekä Botswanan Okavango Deltalla että Tansanian Selouksessa. Tästä veloitetaan reilut 30 euroa/henkilö. Kävelyt alkavat kuudelta aamulla ja kestävät noin 2,5 tuntia.
Tarjolla on myös piilokojukokemus, josta meillä on kokemusta erityisesti Suomesta. Kojussa pääsee kuvaamaan eläimiä näiden tasolta, joten parhaassa tapauksessa eläimistä on mahdollista saada todella upeita kuvia. Tämän hinta on vajaat 30 euroa/henkilö, mutta en tiedä, kuinka kauan piilokojussa on mahdollista viettää aikaa.
Viimeisenä voisin mainita auringonlaskuajelut, joissa mennään ihailemaan auringonlaskua luontoon. Meillä on tästä kokemusta vain Zimbabwen Hwangesta, mutta siellä kokemus ainakin oli varsin hieno. Tämän hinta on reilut 30 euroa, ja kesto noin 2,5 tuntia.
Tämäkin safaripäivämme oli erittäin onnistunut. Vaikka Etoshan kansallispuisto on hyvin karu, näkyi villieläimiä runsaasti. Mikä on sinun suosikkisi Afrikan eläimistä?
Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
30 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Olipa teillä taas upea safaripäivä ja paljon hienoja eläinkohtaamisia. Majapaikassakaan ei kuvien mukaan ollut valittamista.
Olen ollut vain järjestetyillä, kuljettajan kanssa tehdyillä safariajeluilla, joissa on ollut omat hyvät puolensa, mutta on varmasti myös mukavaa saada kulkea omassa rauhassaan ja jäädä odottamaan eläinten liikkumista ja varmistaa hyviä valokuvauskulmia.
Oli tosiaan loistava safaripäivä. Ikinä ei olla nähty yhtä paljoa sarvikuonoja yhtenä päivänä, ja gepardin näkeminen on aina ainutlaatuista. Muutenkin oli mahtavia eläinkohtaamisia.
Tuo itse asiassa on omalla autolla liikkumisen huomattava etu. Järjestetyillä safareilla kuljettajat eivät useinkaan osaa ottaa kovin hyvin valokuvaus näkökulmaa huomioon.
On teillä kovat päivät. Meillä aika laille reissussa myös, sillä erotuksella, ett 18.30 pakko olla jo huoneessa ja klo 20 unten mailla. Mm. Ranskassa ja Italiassa ongelma siestan vuoksi, ravintolat aukeaa klo 18.30…
Joo, no me halutaan yleensä koittaa ottaa valoisasta ajasta kaikki mahdollinen irti – erityisesti safareilla, mutta toki muutenkin.
Varmasti ollut hieno safripäivä.
Safrista saatiin mekin vaikutteita keväällä. Jospa vielä vaikka sellaiselle pääsisi. Melkoisen pitkän oloinen kyllä tuo on selkeästi ollut. Aamusta iltaan.
Olihan tuo taas tosiaan hieno päivä. Toki nuo ovat pitkiä päiviä, mutta ei millään malteta olla poissa safareilta. Ja yleensä tuo kärsivällisyys palkitaan!
Tuttuja maisemia. Olin Etoshassa kolme vuotta sitten kolmisen päivää, joista viimeisen yön vietin samaisessa Onguma Nature Reservessa ja jossa olin juurikin tuossa ravintolassa ja loungessa syömässä illallista ja katselin lammen toiselle rannalle saapuvia eläimiä. En yöpynyt siinä hotellissa vaan auton katolla olevassa teltassa ja jokaisella oli oma pieni ”huoltorakennus” käytössä. Muista että illalla alkoi sataa paljon ja isoja hämähäkkejä alkoi kävelemään pitkin seiniä etsiä kuivempaa paikkaa.
Valitettavasti kissapetoja, norsuja tai leijonia en Etoshassa valitettavasti nähnyt vaikka ajoinkin alueella ristiin rastiin satoja kilometrejä, mutta muuten kyllä muita eläimiä ihan riittävästi. Waterbergissa sitten näin lopulta sarvikuono ”perheen” – isä, äiti ja pieni poikanen. Se oli sykähdyttävän näky – ja kaiketi se on minun suosikkieläin Afrikassa, sarvikuono.
Hauska sattuma, että olet ollut samassa ravintolassa. Jäi meidän mieleemme viihtyisänä paikkana. Waterbergissa me emme käyneet lainkaan, aika ei riittänyt sinne. Seuraavalla kerralla ilman muuta myös sinne. Marikan kanssa juuri puhuttiin, että ei olisi lainkaan hassumpi ja idea matkustaa Namibiaan uudelleen. Ja sarvikuonoperheen näkeminen oli taatusti sykähdyttävä hetki!
On teillä ollut pitkät päivät ilman ruokaa. Minä tulisin jo puolelta päivin sen verran nälkäiseksi ja kärsimättömäksi, jotta mouruaisin kuin kissapeto. Kissapedot taitavatkin olla minulle Afrikan eläimistä kiinnostavimmat.
Sarvikuono parka on varmaan joutunut jonkun hyökkäyksen kohteeksi, kun on korvanlehdet viety ja jalkaa vahingoitettu. Söpöjä eläimiä vaikka ovatkin tuollaisia ”metvurstipötköjä”, ja ehkäpä juuri siksi 🙂
Afrikan luonnossa on kyllä jotain upeaa. Muistan aina ensimmäisen fiiliksen kun saavuin Afrikkaan ja katselin ympärilleni. Se oli jotenkin lumoavaa. Oli mieletöntä myös ajatella kuinka vanha manner Afrikka on.
Heh, tuolla oli niin paljon nähtävää, ettei sitä nälkää ehtinyt edes miettimään 😀
Kissapedot ovat varmaan omiakin suosikkejani, mutta toisaalta eleganteimmat antiloopitkin ovat varsin ylväitä. Edes kissapedot eivät hyökkää kaikkien antilooppi en kimppuun. Ja onhan kirahvitkin todella hienoja otuksia.
Ja kyllä, itsekin muistan sen fiiliksen, kun ensimmäistä kertaa saavuttiin muualle Afrikkaan kuin pohjoiseen. Eipä sellaista ole missään muualla.
Täti täällä huolestui: Kai teillä jotain evästä sentään on mukana? Eihän nyt koko vuorokautta voi olla syömättä! En ole koskaan miettinyt, mikä olisi suosikkieläimeni. Olen käynyt vain Kolmårdenin eläinpuistossa joskus nelisenkymmentä vuotta sitten 😂
Kaikkien eläinten vauvat ovat kyllä söpöjä, sarvikuonojenkin.
Joo, evästä kyllä oli mukana, ei hätää. Eikä tuossa koko vuorokautta tullut täyteen 😀ja kyllä, eläinvauvat tosiaan ovat söpöjä!
Namibiassa taitaa jollain suunnalla olla mahdollista nähdä myös surikatteja (meerkat), niitä mangusteja tai mangustinsukuisia, joista tapaa nähdä kuvia kun näitä eläimiä on monen monta ryhmässä seisomassa ja katsomassa uteliaana johonkin suuntaan. Näittekö näitä missään päin Namibiaa?
Kyllä! Niitäkin nähtiin Etoshassa, mutta ovat kyllä tavattoman vikkeliä otuksia. Joitain kuvia niistä kuitenkin saatiin, viimeisen päivän otoksissa niistä sitten enemmän.
En osaa valita suosikkia, kun en ole vielä Afrikan safareille päässyt. Todennäköisesti kaikki olisi ihmeellistä ja ihanaa! 🙂 Eläinten poikaset ovat kyllä suloisia.
Kunhan safarimatkaa alan toden teolla suunnitella, haluan kyllä myös päästä itse ajelemaan (tai no, jos mies ajaa, niin vielä parempi). Vaikkei pienellä porukalla järjestetty retkikään mahdoton ole (kokemusta vastaavasta vain Sri Lankalta), niin kyllä omatoimiretki tässä tilanteessa olisi varmasti kivempi.
Heh, itse olen paljon ollut safareilla, mutta en minäkään oikeastaan osaa sanoa suosikkieläintäni. Ja kyllä, onhan itse ajaminen ilman muuta loistava vaihtoehto, ehdoton suositus Etoshalle ja Etelä-Afrikan Krugerille.
Tuo sarvikuonon poikanen on kyllä kaikista suloisin! 🙂 Hauska nähdä myös tuo kirahvien kumartuminen juomaan. Hieno majapaikka näyttää olleen, ja mahtava että myös rinkka viimein löysi tiensä mukaan reissuun!
Tuo sarvikuonon poikanen oli mahtava juttu! Kirahvien kumartuminenn juomaan on kyllä varsinainen operaatio. Katselevat pitkään molemmille puolille, ja kumartuminenn juomaan kestää todella kauan.
Olipahan mahtava tuo auringonlasku! Ja muutenkin taas ihan upean kuuloinen päivä. Jotenkin itsestäkin tuntuu, että jos tuolla olisin niin olisin kyllä puistossa koko päivän. Nuo kirahvit näyttää niin hauskoilta tuossa niiden juoma-asennossa. 😀
Afrikan auringonlaskut ovat tosiaan upeita! Ja kirahvit tosiaan ovat juoma-asennossaan hauskan näköisiä ja ylipäätään se on aikamoinen operaatio, että siihen asentoon pääsevät.
Mukavan tuntuinen majapaikka ja kiinnostavia retkiä. Auringonlaskusafari ja kävelysafari olisivat sellaisia joihin varmasti osallistuisin. Upeita kuvia olette saaneet!
Majapaikka tosiaan oli todella kiva. Me olemme tosiaan tykästyneet kävelysafareihin, vaikka niillä ei kissapetoja näekkään. Tarjoavat ihan erilaista jännitystä verrattuna ”normaaleihin” safareihin.
Siis voi että miten ihanaa! 🙂 Upeita eläimiä. Niin kauniita, vaikka maisema karu onkin. Niin toivon pian pääseväni safarielämyksiä myös kokemaan. <3 Tuo vauvasarvikuono saa ihan sydämen heltymään!
Maisema on tosiaan karu, mutta silti kaunis. Etoshaan lähtisin mielellään koska vain uudestaan. Teillä on tuonne verrattain lyhyt matka, niin kannattaa ilman muuta pitää paikka mielessä!
Olen arvostanut värikkäitä kuvia sininärhistä, mitä tulee siis suosikkiin Afrikan eläimistä, mutta olen varma, että jos kävisin safarilla, minulle tulisi uusi suosikki. Eläimillä on tietty kaikilla oma luonteensa, jota on vaikea vangita valokuviin ja tykkään eläimistä, joilla on oma luonteensa.
Sininärhi on kyllä upea. Jostain syystä petolinnut kiehtovat minua kuitenkin enemmän ja linnuista ehdoton suosikkini on liitokotka.Musta-antilooppi on myös upea ilmestys.
Pakko todeta, että valovuoden edellä on nämä eteläisen Afrikan safarikohteet verrattuna vaikka Länsi- ja Keski-Afrikkaan. Tai ehkä Zakouma Tsadissa pystyy panemaan kampoihin majoituksen ja eläimistön osalta! Muut tuskin.
Kyllähän eteläisen ja itäisen Afrikan safarikohteet varmasti ovat syystäkin kuuluisia. Keski- ja Länsi-Afrikka kiinnostaa itseäni matkakohteena kovasti, mutta ei safareiden vuoksi, vaan ihan muista syistä.
Kaikki eläimet on omalla tavallaan sympattiisia ja kauniita, mutta omia suosikkeja on mm. norsut, seeprat, kirahvit ja nuo pienet sarvikuonot. Toki kissaeläimetkin on upeita, mutta ne on samalla melko raakoja olentoja.
Kirahvit ovat tosiaan kivoja. Ne ovat ensinnäkin varsin veikeän näköisiä, hiljaisia, eivätkä ole vaarallisia verrattuna vaikka norsuihin, jotka ovat usein hyvinkin aggressiivisia.