Pallas-Yllästunturilla oleva Vareslaen kierros sijaitsee Aakenustunturilla. Aakenustunturilla sijaitsevat myös Moloslaen kierros ja Totovaaran tunturireitti. Moloslaen kierros ja Totovaaran ympärireitti lähtevät keskenään samalta parkkipaikalta, mutta Vareslaen kierros lähestyy Aakenustunturia eri suunnasta.
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen vanhin kansallispuisto yhdessä Pyhä-Luoston kansallispuiston kanssa. Ne ovat perustettu jo vuonna 1938. Pinta-alaa Pallas-Yllästunturin kansallispuistolla on yli 1 000 neliökilometriä, ja se onkin Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on kävijämäärällä mitattuna Suomen suosituin kansallispuisto. Vuotuisia kävijöitä on lähes 600 000.
Me pidämme Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta todella paljon. Aakenustunturin reittien lisäksi suosikkejamme ovat muun muassa Palkaskeron ja Taivaskeron kierrokset Pallastunturin puolella ja Ylläksen puolella Kukastunturin kierroksen sekä talvella Kuertunturin reitin.
Vareslaen kierros
Vareslaen kierrokselle on helpointa saapua omalla autolla. Reitin parkkipaikka sijaitsee osoitteessa Pyhäjärventie 507, Kittilä. Pyhäjärventie on valitettavan huonossa kunnossa, ja tiellä on paljon kuoppia. Luontoon.fi-sivusto varoittaakin asiasta ja sivustolla todetaan, että liikennöinti tiellä tapahtuu omalla vastuulla. Kieltämättä tie oli tosiaan varsin huonossa kunnossa, mutta kovinkaan suuria ongelmia meillä ei ollut.
Positiivinen seikka oli se, että parkkipaikka oli lähes tyhjä – siellä oli vain yksi toinen auto. Pääsisimme siis kulkemaan reitin rauhassa ilman ruuhkia. Kontrasti oli todella suuri verrattuna Pallas-Yllästunturin luontokeskusten läheisyydessä oleviin reitteihin, joilla ihmisiä on ruska-aikaan todella paljon.
Vareslaen kierros on pituudeltaan 10 kilometriä. Luontoon.fi-sivusto arvioi reitin keskivaativaksi, ja arvioiduksi kulkuajaksi sivusto kertoo kolme tuntia. Aakenustunturin korkein huippu on Pallilaki (530 m), jonne Vareslaen kierrokselta on helppoa tehdä pisto. Tällöin kokonaispituudeksi tulee noin 14 kilometriä. Aikaa reittiin kuluu ylimääräisen piston kanssa nelisen tuntia. Reittimerkintänä Vareslaen kierroksella on metsäosuuksilla oranssi kolmio ja tunturilla puutolpat.
Kokemuksemme Vareslaen kierrokselta
Reitin alussa reitti kulki metsässä, eikä maisema varsinaisesti ollut kummoinen. Kolmisen kilometriä taivallettuamme se kuitenkin muuttui, ja reitti alkoi näyttämään yhtä upealta kuin Moloslaen kierros ja Totovaaran ympärireitti.
Nousu Vareslaen huipulle on yllättävän loiva, maisemia ihaillessa ylämäkeä hädin tuskin huomasi.
Tunturin laen saavutimme viiden kilometrin jälkeen, jolloin piti tehdä valinta. Joko tekisimme piston Pallilaelle tai jatkaisimme reittiä eteenpäin. Päätimme tehdä piston, ja se kannatti. Maisemat olivat todella kivat, ja olihan se hienoa päästä käymään Aakenustunturin korkeimmalla paikalla. Tosin huipulla tuuli kovaa ja oli varsin viileää, joten kovin kauaa emme maisemia siellä ihailleet.
Laskeutuminen Vareslaelta oli nousua haastavampi, sillä tällä puolella reitti oli varsin kivikkoinen. Tämän vuoksi tukevat kengät olivat tarpeen.
Tunturilta laskeutumisen jälkeen reitti kulki Pyhäjärven rannassa. Vastaan tuli Pyhäjärven autiotupa. Rannan tuntumassa reitti kulki noin kahden kilometrin ajan. Samalla pääsimme ihailemaan järven toisella puolella olevaa Pyhätunturia, joka kuuluu erityisvyöhykkeeseen eikä siellä saa leiriytyä ja kesäaikaan liikkumista on vältettävä. Pyhäjärven pohjoispäässä, pienen piston päässä reitiltä, on myös Pyhäjärven esteetön kota.
Kokonaisuutena reitti oli mielestämme oikein kiva. Erityisesti nautimme reitillä ruskan väreistä, jonka vuoksi ajattelisimme nimenomaan syksyn olevan paras aika Vareslaella käyntiin, vaikka kesälläkin maisemat varmasti näyttävät hienoilta.
Onko Vareslaen kierros sinulle tuttu?
Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
30 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Upea maaruska. Mulla ollut liian pitkä aika kun viimeksi olen ollut Lapissa. Toki viime syksyn Norjan reissun yhteydessä ajettiin pohjoisen läpi, mutta sitä ei voi laskea.
Itse en ollut käynyt Lapissa kertaakaan joitain vuosia sitten, mutta olen tosissaan jäänyt koukkuun. Lappi on hieno paikka
Ihanaa, että olet ”löytänyt” Lapin! Ja Maria komppaan; tosi kauniita ruskakuvia!
Tosiaan, olen itsekkin iloinen, että olen löytänyt Lapin. Ja häkellyttävää on näitäkin omia kuvia katsoa, huikeita maisemia!
Hieno ruska. En ole Vareslaella käynyt, mutta muuten klassisen Pallas-Hetta vaellusreitin tehnyt sekä kesällä että sydän talvella. Muutamia kertoja tuli myös tehtyä keväällä päiväseltään hiihtoreissuja Pallakselta ja sinne takaisin, Mieleen on erityisesti jäänyt eräs toukokuun alku (neljännesvuosisadan takaa…) kun oli vielä hohtavat paksut hanget mutta lämpötila selvästi plussan puolella ja hiihtelin t-paita päällä Nammalakuruun ja takaisin. Suomen Lappi on uskomattoman hieno paikka vaikka välillä itikat on riesaksi asti.
Pallas-Hetta olisi kyllä reitti, minkä joskus haluaisin kulkea. Lappi tosiaan on käsittämättömän hieno paikka, itse käsitin sen vasta muutama vuosi sitten. Upeita paikkoja löytyy vuodenajasta riippumatta.
En ollut kuullutkaan tästä reitistä, enkä myöskään ole käynyt tuolla kansallispuistossa. Mutta maaruska näyttää olevan sen verran upea, että tokihan tuonne joku syksy voisi patikan tehdäkin. Tuo on muuten jännä, että monesti valitetaan ylämäen raskaasta kulusta, mutta usein alamäki voi kuitenkin olla haastavampi. Itselläni alaspäin tuleminen käy myös polviin paljon enemmän.
Tuo kansallispuisto on hieno, kannattaa pitää paikka mielessä. Patikoitiin kesällä Balkanilla monia ns, janareittejä, niin ylöspäin mennessä hengästytti, mutta alaspäin tullessa jalat olivat koetuksella.
Onpa kiva päästä virtuaaliselle ruskavaellukselle, kun tänäkin vuonna siitä on päässyt nauttimaan vain täällä etelässä. On kyllä tosi kauniit ja värikkäät maisemat <3
Etelässäkin näyttää tällä hetkellä todella kivalta. Nyt on kalenteri niin täynnä että tässä kuussa ei oikein ehditä patikointimielessä maan ja pelkään, että sen jälkeen värikkyydestä ei enää pääse nauttimaan.
Upean maaruskan onnistuitte näkemään kierroksellanne. En ole koskaan ollut Lapissa syksyllä ja lähimpänä Aakenustunturia olimme koko perhe Jerisjärvellä talvella vuosikymmeniä sitten.
Lapinhulluus ei päässyt puraisemaan minua nuorena, kun muutamana kesänä olin mukana vaelluksilla, joilla kuljettiin ylös ja alas rakkarinteitä ja rämmittiin läpi upottavien soiden rinkat selässä ja kaaduttiin ”rättiväsyneinä” telttaan nukkumaan. Seuraavana päivänä oli sama rääkki edessä. 🙂
Syksystä on se hyvä puoli, että ilma on usein suhteellisen lämmin eikä, toisin kuin kesällä, ole enää itikoita. Itsekin kävin Lapissa muuten kuin talvella vasta joitain vuosia sitten – ja tykästyin paikkaan toden teolla.
Tämä ei ollut tuttu reitti tai kansallispuisto, mutta hienon näköiset maisemat ja upeat ruskan värit olette päässeet kokemaan! 🙂
Varsinkin reitti taitaa olla tuttu vain harvoille, mutta on oikein hieno. Jos tuolla liikkuu ja on oma auto käytössä, suosittelen kyseistä reittiä.
Eivät nuo nousut Suomessa monessakaan paikassa olla kovin jyrkkiä, eli vaikka korkeuserojakin on, niin ”kaltevuuskulmat” pysyvät kohtuullisina. Kivan värikkäitä maisemia taas!
Kyllä, nousut ei yleisestikään ole kovin jyrkkiä. Varsinkin nousut tuntureille ovat usein loivia, jonka vuoksi patikointi on mukavaa.
Mulla oli haaveena ruskaretki Lappiin syksyllä, mutta aika ei nyt oikein riittänyt. Tykkään myös Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemista, mutta Vareslaen kierroksella en ole käynyt.
Lappi syksyllä on tosiaan ihan mahtava. Hieno juttu on myös se, että siellä on valtavasti eri reittejä kuljettavana.
Lappi ruskan aikaan on itselläkin haaveissa. Vaelluksia on tullut tehtyä vain kesällä, koska opettajan lomat eivät valitettavasti osu ruska-aikaan, vaikka pitkät ovatkin. Ja sitten ylimääräiset omat lomat on tullut otettua lämpimien kohteiden reissuihin. Mutta ehkäpä jossakin vaiheessa on ruskaretken aika.
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on vielä kokonaan kokematta. Nuo mahdolliset ruuhkat ovat osittain pitäneet poissa, mutta kiva kuulla, että löytyy vähemmän tallattuja polkuja.
Syysloma voisi olla hyvä kompromissi opettajalla. Lehdet varmasti ovat jo pudonneet, mutta maa edelleen saattaa hehkua kauniina.
Vähemmänkin kuljettuja polkuja tuolla tosiaan on. Lemmenjoki ylipäätään on myös loistava vaihtoehto, jossa ihmisiä ei paljoa ole.
Onpa upeita maisemia ja hieno ruska. Olisi kyllä haaveena päästä ruska-aikana pohjoiseen. Tänä vuonna vaan on ollut liian täynnä tuo kalenteri. Ehkäpä ensi vuonna pääsisi noihin maisemiin.
Kannattaa pitää tosiaan Suomen pohjoinen syksyllä mielessä. Kertakaikkiaan upea paikka, erityisesti syksyllä.
Kaunis ruska! Ja kivan näköinen reitti! Täällä Kaliforniassa patikoidessa on välillä melkoisia nousuja ja laskuja, niin pakko sanoa, että nuo irtokivet näyttää aika pelottaville. No, ehkä siinä ei ollut niin jyrkkää että niitä pitkin pääsi kulkemaan. Jyrkässä alamäessä saa välillä kyllä olla aika varovainen jos on kiviä polulla.
Ruska oli tosiaan kaunis ja reitti kiva ja rauhallinen. Kyllä noiden kivien kanssa joutuu olemaan tarkkana ettei taita vaikka nilkkaa. Tukevat kengät auttavat. Tuntureilla on usein paljon kivikkoa.
Ehkä on tullut Vareslaen reitillä tullut käytyä lapsena. Aikuisena ei ole käyty. Hieno ruska tuolla. Itse asiassa ruskamatka Lappiin on tekemättä.
Ruska oli oikein hieno. Kannattaa joskus lähteä Lappiin syksyllä, maisemat ovat todella upeat.
Komppaan muita, upea maaruska! Etelässä oli tänä vuonna niin upea ruska, ettei ole edes tehnyt mieli lähteä kauemmas. Kerrankin näin!
Tuo on kyllä totta, tänä vuonna tosiaan on etelässäkin puut loistaneet värikkäänä. Ja ennen muuta se on kestänyt pitkän aikaa ja lehdet ovat pysyneet puissa!
Nätti ruska. Mutta en mä kyllä tykkäisi noin kivikkoista laskeutumista tehdä.
Itse ei tullut tänä vuonna Lapissa käytyä, vaikka Oulussa asunkin. Tai noh Torniossa kyllä, mutta sitä ei nyt lasketa
Ruska tosiaan oli nätti. Ja tottahan se on, tuollaisessa kivikossa käveleminen on varsin hankalaa – joko ylös tai alas.