Kaupallinen yhteistyö Erä-Eeron kanssa
Kävimme Erä-Eeron piilokojussa keväthangilla katselemassa ja valokuvaamassa ahmaa. Totesimme jo silloin, että se on Suomen ja oikeastaan maailman paras paikka päästä näkemään ja valokuvaamaan ahmaa.
Erä-Eeron piilokojut sijaitsevat noin puolen tunnin ajomatkan päästä Lieksan keskustasta. Kojulle mentäessä päivä alkaa Keljänpuron eräkämpältä, joka löytyy kätevästi kirjoittamalla navigaattoriin osoitteen Keljänpurontie 12, Lieksa. Varsinkin eteläisemmästä Suomesta tullessa sijaintikin on siis erinomainen, sillä pääasiassa kaikki muut piilokojut sijaitsevat pohjoisemmassa. Lisäksi Erä-Eeron piilokojukäyntiin voi helposti yhdistää vierailun vaikka läheisellä Patvinsuolla, joka mielestämme on Suomen upein suohon perustuva kansallispuisto.
Normaalihinta valokuvausyöstä on 190 euroa henkilöä kohden, joka mielestämme on varsin kohtuullinen hinta niinkin upeasta kokemuksesta. Hulppeampaan katselukojuun pääsee 150 euron hintaan, mutta sieltä ei käytännössä ole mahdollista valokuvien ottamiseen. Vuonna 2021 öitä myydään kuitenkin alennuksella ja sekä valokuvaus- että katselukojuun pääsee 140 euron hintaan. Piilokojuyön jälkeen aamiaista on mahdollista saada 8 euron hintaan.
Piilokojussa on tärkeintä olla hiljaa. Sama pätee niin Erä-Eeron piilokojuihin kuin kaikkiin muihinkin. Puhua kuitenkin voi kuiskimalla, mutta hiljaisuus on kuitenkin kaiken a ja o, jotta ahmat tai muut eläimet uskaltavat tulla paikalle.
Huhtikuu oli hieman haastava aika valokuvaukseen, sillä ensinnäkin valoa ei kovin pitkälle iltaa riittänyt, jonka lisäksi kojussa oli erityisesti yöllä kylmä. Näitä ongelmia ei kesäkuussa ole, sillä valoa riittää periaatteessa läpi yön ja toisaalta, myöskään edes öisin ei ole kovinkaan kylmä.
Huhtikuussa käytännössä ainoa valokuvauskohde on nimenomaan ahma, mutta kesäkuussa valokuvauskohteita on muitakin. Nimittäin Uuronlammen upeassa ympäristössä olevasta kojusta pääsee ahman lisäksi kuvaamaan useita vesilintuja, kuten esimerkiksi lukuisia sinisorsia, haapanaa ja kaakkuria. Myös karhut saattautuvat näyttäytyä ja oikein hyvällä tuurilla myös susi. Tämän vuoksi kesäaika on erinomainen aika lähteä katselemaan tai valokuvaamaan ahmaa!
Kesäinen piilokojuyö ahmoja katsellen
Ahma on kuitenkin kesälläkin pääkohde, jota Erä-Eeron piilokojuun lähdetään kuvaamaan. Uuronlammen kuvauskojun yksi upeimmista asioista on puunrungosta tehty silta, jota pitkin ahmat ja myös karhut kulkevat. Uskomatonta, miten ketterästi ne pystyvätkin puunrunkoa pitkin liikkumaan!
Meillä oli piilokojussa todella hyvä tuuri, sillä näimme ahman useampaan kertaan. Aluksi iltapäivällä näimme, kun aikuinen ahma haki paikalta ison lihakimpaleen jälkikasvulleen muutamaan kertaan. Tämän jälkeen jouduimme hieman odottamaan kunnes alkuillasta ahma jälleen ilmestyi paikalle, nyt ruokailemaan itse.
Myöhemmin illalla näimme hieman kauempaa, kun kaksi nuorempaa ahmaa painivat keskenään valtavaa ääntä pitäen. Olisimme varmaan tulkinneet tuon veriseksi tappeluksi, ellei Eero olisi etukäteen kertonut, että kyse on pikemminkin nuorten ahmojen leikistä.
Myöhemmin aamuyöllä kyseiset ahmat tulivat vielä ruokailemaan aivan kojumme viereen, muutamien metrien päähän ja viipyivätkin paikalla pitkän aikaa!
Jälleen kerran Erä-Eeron piilokoju tarjosi meille huippukokemuksen.
Erä-Eeron piilokojut
Uuronlammen kojujen lisäksi valokuvaus on Erä-Eeron kojuilla mahdollista myös Keljänpuron metsäkojuissa, jotka ovat keskimäärin hieman pienempiä. Näiden lisäksi Eero on rakentanut muutaman uuden, todella korkealuokkaisen kojun suon ja suolla olevan lammen viereen lähelle Patvinsuon kansallispuistoa. Näille kojuille on jo hieman pidempi matka, noin 20 kilometriä. Maisemaltaan kojut sijaitsivat kertakaikkisen upealla paikalla ja olivat tosiaan varustetasoltaan aivan huippuluokkaa. Emme malta odottaa, että pääsemme myöhemmin kokeilemaan kuvausta myös näissä kojuissa.
Olemme kokeneina piilokävijöinä huomanneet, että piilokojuista ja asioista, joita niissä pitää ottaa huomioon, on aika vähän tietoa tarjolla. Jos olet menossa piilokojuun, niin vastaamme mielellämme aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Jos sellaisia on, niin jätä kommentti!
33 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Vau mitä ahmakuvia! Näitä ei näe edes kuvissa ollenkaan niin usein kuin esim. karhuja! Varmaan hieno kokemus.
Kiitos Emma. Kokemus oli kyllä hieno! Oli kiva, kun näimme monipuolisesti ahmojen liikkeitä, kerran ahma kävi vastarannalla lyhyellä uinnillakin. Veikeä otus.
Kokemus on ollut varmasti hieno ja hyviä kuvia on ahmasta. Itse olen näitä riistaruualla saavutettavissa olevia villieläinkojuja vastaan niin Suomessa kuin maailmalla, mutta suon sen ilon kaikille asiakkaille niin kauan kun sellaista toimialaa saa harjoittaa. Itsekin joskus nuorempana nähnyt mm. leopardin riistaruuan avulla, ja jotenkin sen veti safarien jälkeen surulliseksi. Harmitti samalla reissulla se, kun ei tullut isolla suojelualueella nähtyö sarvikuonoa, mutta siinä oikeastaan se hienous ja kiehtovuus onkin. Näin hieman aiheesta laajemmin ajateltuna.
Kiitos Rami. Arvostan, kun kerrot rehellisen mielipiteesi. Ymmärrän pohdinnan, että onko piilokojuihin eettistä osallistua. Afrikassa ja Brasilian Panthanalissa safareillamme ei eläimiä ole ruokittu. Siellä eläimiä näkee runsaasti tästä huolimatta. Pohdin itsekin alkuun piilokojureissua ja jännitin ensimmäistä kertaa, millainen kokemus olisi. Ajatus ruokituista ja kesyyntyineistä villieläimistä ei houkuta.
Kokemuksemme piilokojuyrittäjistä on hyvin myönteinen. Tapaamamme yrittäjät pyrkivät huolehtimaan, että eläimiä ei häiritä ja ruokaa annetaan sen verran vähän, että ne joutuvat hakemaan ruokaa myös omatoimisesti. Ahmalla on laaja reviiri, eikä käsittääkseni ahma katso hyvällä muiden lajitovereiden läsnäoloa reviirillään. Poikasensa häädettyään joutuvat nekin hankkimaan kaiken ruokansa omin neuvoin.
Mikäli piilokojussa villieläintä kuvatessamme olen vahingossa esimerkiksi kolauttanut jalkani seinään, on kuvauksen kohde (ahma tai karhu) säikähtänyt ja juossut tiehensä. Tästä olen huomannut, että eläimet eivät ole olleet tottuneita ihmisiin ja hyvä niin. Suomalaiset villipedot ovat luonnostaankin hyvin säikkyjä ja eroavat olennaisesti esimerkiksi Afrikan leijonista. Tämän vuoksi niitä on hyvin hankala, ja ahmaa käytännössä mahdoton, nähdä ilman piilokojutoimintaa.
Kuulostaa hienolta, että homma näyttää pelaavan sillä tavalla hyvin, että eläimet pysyvät villeinä. Sehän tässä tietysti pääpointti onkin, että eläimet saavat elää vapaasti mahdollisimman normaalia elämää, ja siitä sitten piilokojussa ihminen pääsee näkemään pienen palasen ja ehkä bonuksena saada vielä upeita kuvia muistoksi.
Ihan näytti siltä, että olisi ollut karhunpoikanen pitkospuilla kävelemässä ja varauduin jo lukemaankin yllätysvieraasta kojulla, mutta ehkä ensi kerralla sitten 😉
Mielettömän upeita kuvia! 🙂 Minkälaisella kalustolla kuvaatte? Itsekin haluaisin kovasti päästä kuvaamaan ahmoja, susia ja karhuja.
Kiitos Eveliina! Kuvauskohdekin oli mitä kiinnostavin. Ahma on kyllä veikeä peto. Suomen villieläimiä on ollut todella kiva käydä kuvaamassa, suosittelen.
Tällä kertaa (ja yleensäkin piilokojureissuillamme) käytössä oli 70-300mm tele Canonin 6D Mark II:een kiinnitettynä. Paljon olemme pohtineet telen vaihtoa 100-400mm objektiiviin ja sellainen on ollut kuvauslainassakin, mutta tällä on toistaiseksi menty. Hyvin tämä meidän objektiivi on piilojuissa riittänyt. Osa piilokojuyrittäjistä vuokraa kuvauskalustoa, mikäli itse ei pidempää teleobjektiivia omista.
Karhunpentuja täällä Eeron suolammella harvemmin näkyy, karhunpennut lienevät sen verran arempia. Metsäkojuissa karhunpentuja on helpompi nähdä, siellä on suojaisempaa. Karhunpennut ovat varmasti suloisa näky! Aikuisia karhuja suolammellakin sen sijaan saatta näkyä, kuten meilläkin karhu lyhyesti paikalla piipahti.
Enpä ole tiennyt, että tuolla Lieksan seudulla on tälläinen. Itsekin siellä parina kesänä Kolin suunnassa käynyt. Olen tuonne seudulle suunnitellut jälleen reissua, mutta tyttöjen reissu tuollaiseen piilokojuun ei onnistuisi, ei ainakaan jos haluaisi nähdä niitä eläimiä. Meidän kalkatus ja kikatus karkoittaisi pelottavimmankin pedon 😀
Mutta aivan tosi upeita kuvia olet saanut! Varmasti mielenkiintoisia hetkiä seurata näiden tyyppien elämää ja touhuja.
Kiitos Virpi, ahmaa oli todella mielenkiintoista kuvata! Ahma on kyllä todella vikkelä liikkeistään ja kun liikkuu niin maalla, vedessä ja puissa, niin vilskettä riittää.
Olet Virpi ihan oikeassa, naurunremakka varmasti karkottaisi minkä tahansa pedon ja pitkäksikin aikaa. Hiljaisuus onkin tärkeää kojuissa, sillä eläimet eivät uskalla tulla paikalle, jos ihmisten äänet kuuluvat. Tyttöjen reissuun kannattaakin valita (ainakin alkuun) jokin muu kohde. Ja tämän vuoksi myöskään ihan pienten lasten kanssa ei piilokuvauskojuun voisi lähteä.
Erä-Eeron piilokojureissuun voisi tosiaan yhdistää vaikka mitä muita kiinnostavia kohteita! Patvinsuon kansallispuisto on ihan vieressä ja se on ihana kansallispuisto, yksi suosikeistamme. Ja toki mainitsemasi Koli on upea, samallahan voisi rentoutua Kolin kylpylässäkin…
Vaikka olen ammattikuvaaja ja tykkään liikkua luonnossa, en ole erikoistunut luontokuvaukseen ja piilokojut ovat kokenaan kokematta! Luonto on ollut ennemminkin paikka paeta töitä.
Suomea olen kyllä kiertänyt paljon, mutta nämä upeat eläimemme ovat näkemättä. Tästä postauksesta heräsi kyllä kiinnostus tehdä joskus vastaava retki ja perehtyä synnyinmaan luonnon eläimiin ihan naamatustenkin!
Onneksi Tanja kameran voi jättää kotiin ja lähteä piilokojuihin myös ihan vain katselemaan Suomen petoja. Jos siis itsesi tuntien kokisit tämän rentouttavimpana vaihtoehtona, eikä alkaisi paikan päällä harmittamaan, ettei eläinkohtaamisia saa taltioitua kameraan. Erä-Eerollahan on myös kaksi katselukojua, jotka ovat viihtyisämpiä ja tilavampia kuin nämä valokuvauskojut. Alla linkki aiempaan kirjoitukseemme, jossa kuvia myös katselukojuista:
https://www.matkallamissamilloinkin.com/era-eeron-piilokoju-lieksassa-paras-paikka-nahda-ahma/
Minun tuli joskus ostettua alennusmyynnistä Suomen eläinkuvaamiseen keskittyvä kirja ja siitä omalla kohdallani piilokojuinnostus alkoi viritä. Ja kun olemme Mikon kanssa käyneet ulkomailla monilla luontokuvausreissuilla alkoi kutkuttamaan kotimaan villieläinten valokuvaaminen. Ja olen ollut todella innoissani näistä kokemuksista! Suuri suositus siis, kameran kanssa tai ilman.
Oi, miten upeita kuvia olette saaneet ahmasta!
Me kävimme karhunkatselukojussa, missä oli karhujen lisäksi susia. Ahmoja emme jääneet katsomaan toiseksi yöksi, vaikka sekin olisi ollut mahdollista. Nuo sijainnit ovat kyllä melko kaukana täältä Helsingistä katsottuna. Kiitos siis tästä vinkistä. Täytyy pitää mielessä.
Voi kiitos Teija! Ahmaa oli kyllä mielenkiintoista kuvata. Ahmaa ei todennäköisesti tule ikinä muutoin nähtyä kuin näin piilokojusta, ja oli hienoa päästä pitkän aikaa seuraamaan ahmojen liikkeitä.
Muistankin kirjoituksesi karhusafarista! Erä-Eeron koju on kyllä hyvällä sijainnilla. Kojuyöstä kuitenkin tulee väkisinkin univelkaa, vaikka mekin Mikon kanssa aina vuorottelemme nukkuma- ja vahtivuoroja. Sen vuoksi lyhyempi ajomatka on aina plussaa. Ja Lieksassa ja sen läheisyydessä on paljon kiinnostavia luontokohteita, joista saa todella mukavan kokonaisuuden räätälöityä pidemmällekin lomareissulle.
Hienoja kuvia ja on varmasti ollut myös upea elämys! Minäkin katsoin aluksi, että puunrungolla taiteilee karhu 🙂 En ole tällaisessa piilokojussa koskaan ollut, mutta tuntuvat olevan suosittuja. Mietin jaksaisinko itse kökkiä koko yötä jossain kojussa ja odotella eläimiä. Mutta ehkä siinä tulee sellainen odottava fiilis ja jännitys pitää hereillä. Voiko tuolla kojussa nukkua?
Kiitos Merja! Oli kyllä upea elämys. Kojuyön jälkeen lähdimme autolle hymyssä suin, upea kokemus.
Kyllähän se karhukin paikalla piipahti ja kulki lammen yli kaatunutta puunrunkoa pitkin. Pääosin kuitenkin paikalla viihtyi ahma ja niin me myös olimme toivoneet. Juurikin ahmaa olimme lähteneet katsomaan.
Ihmiset tuntuvat olevan kiinnostuneita piilokojuista, se on totta. Ymmärrän kiinnostuksen hyvin, sillä harva on nähnyt Suomen villieläimiä luonnossa ja ilman piilokojuja petojen näkemiseen on huono mahdollisuus. Ja on upea tunne katsella petoja melko läheltä, ollen samalla kuitenkin turvassa.
Kojuissa voi ehdottomasti nukkua! Linkkasinkin tuohon Tanjalle meidän aiemman kirjoituksen Erä-Eeron piilokojuista ja siellä on kuvattuna sekä valokuvauskoju että katselukoju sisältä. Kannattaa etukäteen tarkistaa, onko kojuissa valmiiksi makuupussit, voiko sellaisen lainata/vuokrata vai täytyykö ottaa oma mukaan. Ja yön lämpötila kannattaa tarkistaa ja ottaa kunnolla lämmintä vaatetta mukaan yötä varten. Me Mikon kanssa nykyään alamme melko lailla heti vuorottelemaan, niin että toinen vahtii ja toinen lepää. Me tosin olemme olleet sen verran useasti piilokojuissa, että toimintamme kojussa on jo rutinoitunut. Ensikertalaisena sitä varmasti on jännittyneempi ja ei malta mennä lepäämään, vaan haluaa reissutoverinsa kanssa pitää yhdessä vahtia. Ja onhan joissain paikoissa niinkin, että illalla voi lähteä pois kojuista nukkumaan. Yleensä kuitenkin kojuissa ollaan aamuun saakka. Ja muuten, itselläni on aina äänikirja mukana, suosittelen mikäli piilokojuun lähdet.
Taas kerran olette saaneet tosi upeita kuvia! Muistankin tuon edellisen vierailunne tuonne kojulle. Ihan mahtavaa päästä näkemään eläimiä noin läheltä. Ensimmäisenä tuli mieleen, että oliko paljon hyttysiä? Mutta sitten näinkin nuo kuvat ahmasta ja sen ympärillä pörräävistä ötököistä.. hui. Meillä kalifornialaisilla on ollut aika totutteleminen näihin Suomen pörrääjiin.
Kiitos sanoistasi Paula! Oli mitä loistavin kojupäivä, säät suosivat ja ahmat tulivat useasti paikalle.
Tänä vuonna tuntuu kyllä olevan todella paljon hyttysiä! En meinaan itsekään tottua siihen. Lyhyenkin aikaa kun on ulkona, tulee useampi pistos… Toivottavasti loppukesällä hyttysiä olisi vähemmän. Ahman ympärillä tosiaan näytti pörräävän hyönteisiä. Kojussa kannattaa tarkistaa jo alussa kameroiden kiinnityksen jälkeen tarkistaa mahdolliset hyttysraot: ovi kunnolla kiinni, käyttämättömät kuvausaukot kiinni ja kameran ympärillä kiristysnauha kiinni. Hyttysmyrkkyä voi myös kojuun ottaa. Jokusen hyttysen sai huitoa kojuyön aikana, mutta pistoja ei kummallekaan tullut.
Nyt kun olette tätä näin mainostaneet, niin vakavassa harkinnassa on tänä kesänä kokea tämä elämys. Ajatuksissa liikkua tuolla suunnalla elokuussa.
Mahtavaa kuulla Ahti! Kerro ihmeessä sitten meillekin, innostuitko sinä piilokojuista. Mehän innostuimme aika lailla ja useammassa on tullut sen jälkeen käytyä. Osa varmasti tyydyttää Suomen villipetotarpeensa yhdellä kojuyöllä, mutta me Mikon kanssa tykkäämme muutenkin niin paljon kuvailla eläimiä luonnossa ympäri maailmaa, että olemme halunneet käydä erilaisissa kojuissa.
Wau, mitä kuvia! Varmasti upeampi kokemus mitä kävellä Ranuan eläinpuistossa ihailemassa vangittuja eläimiä!
Kiitos Eila! Meillä oli oikein mukava kuvausretki, ahma on niin veikeä eläin. Ihmeellistä, miten ketterästi se kiipeilee puissa. Kovinkaan kauaa paikoillaan ahma ei kyllä pysynyt, vaan viipotti paikasta toiseen.
Eläintarhoissa ei ole enää tullut käytyä ja luulen, että itselleni tulisi niissä surullinen olo. Ahmallakin on hyvin laaja reviiri, jota ei voi eläintarhoissa sille taata.
Lieksassa mekin näimme ahman viime kesänä, tosin vaan vilaukselta ja vasta valon jo hiivuttua kovin vähäiseksi, joten onnittelut upeista ahma-kuvista! Ehkäpä tämä Erä-Eero tosiaan on paras vaihtoehto kyseisen eläimen näkemiseen 🙂
Sellainen luonto juurikin on, ikinä ei voi tietää, mitä eläimiä tulee näkemään. Kiva, että ahma tuli paikalle hetkiseksi. Oliko karhuja kojun lähistöllä, ahma nimittäin saattaa väistää niitä? Käsittääksemme Erä-Eeron piilokoju on tosiaan paras paikka nähdä ahmoja, vaikkakaan vapaana kulkevan ahman liikkeitä ei voi ennustaa.
Varmasti ollut hieno kokemus. Aika jännää ettei enää ole ollut lunta. Me oltiin toukokuussa katsomassa karhuja. Nekin pisti tappeluksi. Melkoista painimista.
Kiitos Sari, kokemus oli hieno. Toukokuussa taitaa olla karhujen kiima-aika, upeaa että näitte karhujen välistä kahakointia! Oli varmasti aikamoinen näky, karhu kun vielä on niin iso eläin. Tämän takia sitä haluaa olla piilokojussa valppaana ja vuorotella nukkumista, yhtäkkiä voi nähdä upean eläinkohtaamisen. Missä piilokojussa olitkaan katsomassa karhuja?
Nuo paremmin varustellut piilokojut alkoivat kiinnostaa. Oikein kivan näköisiä.
Hauskoja ahmakuvia. Ja se puunrunko joka toimii siltana. Aivan ihana!
Tämä Eeron uusi piilokoju, jota kävimme katsomassa, oli kyllä todella viihtyisä! Siellä kun mahtuu liikkumaan vaivatta pidempikin ihminen, ja vuodesohvilla kelpaa nukkua. Iso plussa myös noista suurista lasi-ikkunoista.
Mekin olemme Anna viehättyneet tuosta Uuronlammen puunrungosta! Joka kerta, kun ahma tai karhu meni siitä yli, olimme aivan innoissamme. Ja useamman kerran siitä kuljettiinkin. Mikäli olisi aivan tyyntä, saisi kyllä upeita heijastuskuvia.
Upeita kuvia jälleen, ahmat tosiaan vaikuttaa näiden perusteella varsin veikeiltä tyypeiltä! Ja tuo puunrunkosilta on ihan mahtavan kuvauksellinen paikka.
Kiitos Anne! Ahma on kyllä mielenkiintoinen eläin. Olemme nyt käyneet muutaman kerran kuvaamassa Erä-Eeron kojulla ahmaa ja olemme aina yhtä innoissamme. Olen muuten samaa mieltä, puunrunkosilta on todella mahtava valokuvaajien kannalta. Nyt viime kuvausreissulla ahma vielä pysähtyi keskelle siltaa ilmeisesti juomaan lammesta, se oli mahtavaa.
Upeita kuvia ja kojukin näyttää viihtyisältä! Muistatteko missä vaiheessa kesäkuuta tuolla olitte?
Kiitos Johanna. Me taisimme olla kesäkuun puolivälissä ahmaa kuvaamassa. Kesäkuun aikana valoisaa aikaa riittää myöhään ja se on siinä mielessä hyvä ajankohta. Kojuissa toki tulee aurinkoisena päivänä lämmin, joka kannattaa huomioida pukeutumisessa.