Sossusvlei sijaitsee Namibiassa Namib-aavikon eteläosassa Namib-Naukluftin kansallispuistossa. Sossusvlei on yhdessä Etoshan kansallispuiston kanssa Namibian tärkein nähtävyys, ja itse asiassa on vielä vieraillumpi kohde kuin Etosha. Kyseessä on maailman vanhin autiomaa, joka on muodostunut 55 miljoonaa vuotta sitten. Kirjoitimme aiemmin, että Namibian Skeleton Coast on kooltaan valtava, ja lähes kuusi kertaa suurempi kuin Suomen suurin kansallispuisto Lemmenjoki. Namib-Naukluftin kansallispuisto on kuitenkin puolestaan lähes kolme kertaa suurempi kuin Skeleton Coast, ja se onkin yksi koko Afrikan suurimmista kansallispuistoista.



Sossusvlei – ainutlaatuinen aavikkomaisema
Sossusvlei on suuri, valkoinen suola- ja savipannu, jota ympäröivät suuret punaiset dyynit. Juuri dyyneistään Sossusvlei on erityisen kuuluisa. Alueen dyynit ovat korkeimmillaan yli 300 metrisiä, ja näyttävät todella upeilta.
Sossusvleissa vieraillaankin pääasiassa upeiden aavikkomaisemien vuoksi ja vähemmän villieläinten vuoksi, vaikka jokusia villieläimiäkin alueella saattaa näkyä. Erityisesti hyppygaselli (springbok) ja keihäsantilooppi (gemsbok) ovat eläimiä, joita alueella saattaa näkyä. Näitä antilooppeja voi tavata jopa puiston kuivimmilla alueilla, sillä ne ovat sopeutuneet elämään autiomaassa. Lähempänä jokia, joiden lähellä me emme vierailleet, voi nähdä myös kalliohyppijöitä (klipspringer), paviaaneja, punagaselleja (steenbok) ja seeproja.





Sossusvlei – paras aikaa matkustaa
Namibian talvella, toukokuusta syyskuuhun, on miellyttävin aika vierailla Sossusvleissa, koska kesäkuukausina lämpötilat saattavat nousta huomattavan korkeiksi. Me olimme syyskuun lopussa ja lämpötilat päivällä nousivat jo todella korkeiksi.
Jos matkaan yhdistää Etoshan kansallispuiston, lienee syyskuu joka tapauksessa paras aika matkustaa Namibiassa. Toisaalta, Sossusvlei on kohde, jossa on mahdollista matkustaa ympäri vuoden, joten matkan ajankohta on hyvä ajoittaa Etoshan mukaan, vaikka se sitten tarkoittaisi hieman korkeampia lämpötiloja Sossusvleissa.




Auringonlaskua katsomassa Sossusvlein autiomaassa
Vietimme alueella Sossusvlei lodgessa kaksi yötä. Ensimmäisenä iltana teimme majapaikkamme lähiympäristössä auringonlaskuajelun. Paitsi että pääsimme tuolloin näkemään upean auringonlaskun, näimme hyppygasellin (sprinbok) ja keihäsantilooppeja (gemsbok), joista jälkimmäiset ovat todella elegantteja eläimiä.








Sossusvlei lodgen majoituksen hintaan kuului päivällinen. Päivällisellä oli useampia grillipisteitä, joista sai käydä valitsemassa mitä halusi itselleen grillattavaksi. Tarjolla oli esimerkiksi lukuisten erilaisten antilooppien lihaa pihvien muodossa. Joitain tuli maistettua ja varsin maukkaita olivat.



Retki Sossusvlein dyyneille
Seuraavana aamuna lähdimme Sossusvlein porttien sisäpuolelle. Portteja tosiaan on kaksi, ulompi ja sisempi. Sisempi aukeaa tunnin ennen kuin ulompi, ja majoitusta olisi saatavilla myös porttien välissä. Optimaalisinta olisikin ollut yöpyä ensimmäisen portin sisäpuolella, niin liikkeelle olisi päässyt vielä aikaisemmin. Tällöin dyyneillä olisi päässyt ihailemaan auringonnousua, mutta mukava dyynejä oli ihastella aamulla, auringonnousun jälkeenkin.



Sossusvlein kuuluisimpia dyynejä ovat dyyni 45 (dune 45), joka on 170 metriä korkea. Dyyni 45 on myös koko alueen vierailluin dyyni. Koko alueen korkein dyyni puolestaan on Big Daddy, joka on 325 metriä korkea.
Me kiipesimme dyyni 45:lle, mutta Bid Daddylle kiivetessä päätimme mieluummin keskittyä sen takana olevaan Deadvleihin, valkoiseen savipannuun, jossa on 600-700 vuotta sitten kuolleita puita, joiden taustalla näkyy punaiset dyynit – upea ja varsin valokuvauksellinen paikka. Vaikka puut eivät ole kivettyneet, ne eivät ole hajonneet johtuen paikan kuivuudesta.





Dyyneille on mahdollista ajaa myös omalla autolla, mutta riskinä on, että hiekkaan jää kiinni. Me päätimme osallistua lodgemme tarjoamalle retkelle, ja olimme tähän valintaan tyytyväisiä. Näimme muutaman auton jääneen hiekkaan kiinni, mikä pilaisi helposti koko retken.
Oliko Sossusvlei ja Namib-Naukluftin kansallispuisto sinulle tuttu tai oletko käynyt vastaavalla aavikolla jossain muualla? Jos olet käynyt useammassa, mikä on suosikkisi?
Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
30 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Olen käynyt tuolla Sossusvlei ja Namib-Naukluftin aavikoilla. Aamulla oli järjetön ruuhka portilla (olin ensimmäisen portin vieressä yötä), ja pimeässä yössä pitkä autoletka kiiti kohti kohteita. Kävimme myös 45:lla. Sossusvlei nelivetoisen vaativa tie ei ollut mitenkään paha kun vaan osasi pitää vedon päällä tasaisesti. Sossusvlei oli kyllä erittäin upea heti aamusta kun oli hyvin vähän muita henkilöitä paikalla. Big Daddyn jätimme väliin, koska lämpötilat alkoivat nousemaan aamusta jo lähemmäs 30 astetta ja matkaa piti jatkaa.
Muita upeita aavikoita on ollut Wadi Rum Jordaniassa, jonka punaiset sävyt olivat häikäisevän kauniita sekä Mongolian ”laulavat dyynit” eli Khongorin dyynit, jossa kävin dyynien huipulla. Lisäksi Uzbekistanissa sijaitsevat Kyzylkumin aavikko on jäänyt mieleen 50 asteen lämpötiloista ja Turkmenistanin Karakumin aavikolla puolestaan Darwazan kaasukraaterista. Samalla matkalla kävimme myös Aral-”järvellä” jonka oli oikeastaan jo Aral-aavikko hiekalla olevine ruosteisineen laivoineen. Chilessä tuli käytyä Atacaman aavikolla ja Boliviassa puolestaan Uyunin suola-aavikolla. Saharassa olen käynyt vain sen laitamilla Egyptissä ja Tunisiassa. Joku näissä aavikoissa nähtävästi kiehtoo…
Aavikot tosiaan ovat kiehtovia. Wadi Rum on ollut itselläni mielessä,pidemmän aikaa. Siellä toden totta pitiäisi joskus päästä käymään. Mongolian Khongorin dyynit ja Kyzylkumin aavikko sen sijaan olivat itselleni ihan tuntemattomia kohteita. Samoin Karakumin aavikko. Aral-”järvi” on itselläni pitkään ollut paikka, jossa haluaisin käydä.
Mielettömän dyynit. Olen vain Dubain dyyneillä ollut joskus autosafarilla, nämä näyttävät ihan next leveliltä!
Nämä tosiaan olivat upeat. Dubain lisäksi myös Porin Yyterin dyynit jää toiseksi 😀
Tosi upean näköisiä maisemia! Kiinnostaisi ehdottomasti käydä tuolla tai jossain vähän vastaavassa paikassa. Dyynejä on tullut nähtyä aika paljonkin, mutta varsinaista aavikkoa ei. Minkä hintaisia tuolla noin suunnilleen ovat retket ja majoitus?
Namibia sopisi teille road tripeistä pitäville loistavasti. 🙂 Retket eivät ole kalliita, mutta tuo majoitus oli varmasti yksi kalleimmista, missä ollaan yövytty. Olisiko ollut 300 euron luokkaa / yö. Edullisempaakin tuolla on kyllä tarjolla.
Jestas, miten upea kohde jälleen kerran! Heti alkoi päässä raksuttaa, miten kivoja kuvia tuolla voisi ottaa! Itsekin varmaan ottaisin opastetun retken, sillä olen mestari saamaan auton jumiin milloin mihinkin.. 😀
Tuo tosiaan oli hieno kohde, suosittelen. Namibia ylipäätään on kiva kohde road tripille. Tuolla tuo opastettu retki on kyllä järkevin vaihtoehto, monta autoa nähtiin jumissa. Parikymppiä oli varsin pieni hinta siitä, että ei tarvinnut miettiä jääkö jumiin, ja että pääsi varmasti parhaille paikoille.
Karunkauniissa aavikoissa on sitä jotain. Varsinkin auringonlaskukuvat ovat upeita! Omat aavikkokokemukseni ovat Dubaista ja Jordanian Wadi Rumista. Jälkimmäinen oli todella hieno ja pesi Dubain mennen tullen.
Wadi Rum ja Jordania kiinnostaisi matkakohteena kovasti. Dubaista sen sijaan en ole erityisen kiinnostunut, ja tuokin vahvistaa ajatusta, että ilman muuta näistä kannattaa valita kohteeksi Jordania.
Tuo ”pannu” kuolleine puineen ja taustalla punainen dyyni on kyllä upea. Tykkään noiden puiden muodoista. Mielenkiintoinen paikka, valtavan kokoinen ja käsittämättömän kauan sitten syntynyt.
Varmasti hieno ja erityinen reissukohde.
Namibia kokonaisuudessaan oli kyllä hieno kohde. Turvallinen, helppo itsenäisesti matkailevalle ja sisälsi paljon kiinnostavaa nähtävää. Sossusvlei oli ilman muuta yksi kohokohdista.
Ihan mielettömiä kuvia! On se vaan niin upea fiilis, kun on keskellä ei mitään, näkee kauas ja luonnon värit hivelee silmiä. Tuonne mä haluan joskus! Itselläni tuollaisia wau- elämyksiä on ollut Salar Uyuni ja muutenkin Bolivian maisemat sekä nyt tuoreena loppuvuodesta Outback Australiassa. Johtuukohan noiden paikkojen ihailu siitä, kun nykyään meillä on niin paljon ärsykkeitä, että tuollaiset pelkistetyt maisemat tuntuu sielussa asti?
Kiitos! Noissa maisemissa kyllä viihtyi. Uskoisin, että viihtyisit tuolla, nimittäin Bolivian ylänkö on maisemien puolesta yksi meidänkin suosikeista. Australian Outback on näkemättä, vaikka muutoin reilut 4 000 kilometriä Australiassa tulikin ajettua. Australia, Bolivia ja Namibia ovat kaikki paikkoja, joissa varmaan tulee joskus vielä käytyä!
”Valkoisen savipannun” maisemat ovat kuin upeita lavasteita, en ole missään nähnyt vastaavia, en edes valokuvina.
Vihdoin näkyy myös ruokakuvia blogissanne 😉 . Olisiko kasvissyöjille ollut tarjolla vatsan täytettä?
Heh, ruokakuvia on viime aikoina tullut otettua aiempaa enemmän, ehkäpä niitä näkyy täälläkin jatkossa enemmän! 🙂 Marika ei varsinaisesti ole kasvissyöjä, mutta syö lihaa todella vähän. Ei hänkään joutunut tuolla nälässä olemaan 🙂
Jestas miten hienot hiekkadyynit! Ja nuo paljaat, kuolleet puunrungot on antavat kuviin kivan tunnelman.
Ruokakuvia jäin minäkin miettimään, lähinnä siltä kantilta että en olisi kyllä mitään näistä lihoista valinnut lautaselleni. 😀 Syön kyllä lihaa, mutta ehkä tuolla olisin katsellut jotain muuta. 😀
Oli tosiaan hienot dyynit, mutta melkeinpä nuo puunrungot olivat itsessään oma suosikki!
Lihat olivat hyviä, mutta Marika ei itsekään tainnut niistä mitään lautaselleen ottaa – ei kuitenkaan joutunut hänkään nälässä olemaan!
Upeita kohteita ja mahtavia kuvia taas kerran, näistä kyllä saa vielä lisäinspiraatiota Namibiaan matkustamiseen, huh. Noita mittasuhteita taisin taivastella jo Sceleton Coast -jutun yhteydessä, mutta taivastelen vielä vähän lisää, noiden aavikoiden ja kansallispuistojen kokoluokat on jokseenkin käsittämättömiä.
Joo, on kyllä uskomattoman kokoisia. En ihan ollut itsekään ymmärtänyt ennen kuin juttuja kirjoitin. Namibiassa on kyllä paljon nähtävää!
Upeita kuvia! Jotenkin tuo, että elementtejä ja yksityiskohtia on vain vähän luo näyttäviä näkymiä. Pitänee todellakin varmistaa, että Namibian tarkempi tutkiminen pysyy ”listallamme”, jotta itsekin pääsisimme näitä näkymiä ihailemaan.
Kiitos! Tuo oli kyllä hieno paikka, kannattaa ilman muuta sisällyttää matkaan. Uskomattoman kuuma tuolla kyllä oli.
Aavikot on vielä kokematta ja näkemättä. Tuli heti iso halu päästä tuonne ottamaan kuvia! Järjestetty retki olisi varmaan itselle mukavin niin ei tarvitsisi stressata hiekkaan jumiin jäämistä vaan saisi keskittyä nauttimaan maisemista.
Heh, nuo aavikot ovat kyllä hienoja paikkoja. Itse olen Porista kotoisin, niin jotenkin tulee mieleen Yyterin dyynit, mutta olihan tuo ihan eri sfääreissä! Me tykätään matkustaa aina mahdollisimman usein itsenäisesti, mutta kyllä tuo järjestetty retki oman näkemyksen mukaan on järkevin.
Voi vitsit kuinka upean näköistä! Nuo dyynithän on (lähes) yhtä korkeita kuin Suomen pienimmät tunturit ! Ovat varmasti livenä nähtynä hurjan korkeita, jos ovat korkeimmillaan yli 300 metriä. Kaunis paikka, dyyneissä on sitä jotakin, tykkään tosi paljon!
Joo, nuo olivat kyllä valtavan korkeita, ja hyvä vertaus tuo tunturit korkeutensa puolesta. Monille dyyneille ja monille tuntureille kiivenneenä voin tosin todeta, että dyyneille kipuaminen on huomattavasti raskaampaa!
Wow! Upeat maisemat, hienoja kuvia oot ottanut. En ollut kuullutkaan koko paikasta aikaisemmin ja en ole myöskään pahemmin aavikolla käynyt. Muutamilla hiekkadyyneillä, jotka ovat olleen jo tosi upeita, mutta aavikko on kokematta. Upean näköinen tähtitaivas.
Joo, maisemat olivat tuolla kertakaikkiaan upeita. Hiekkadyynit ovat hienoja jopa entisen kotikaupunkini Yyterissä, mutta kyllä nuo ovat aivan eri tasolla. Namibian tähtitaivas oli tosiaan upea, yleisestikin Afrikassa on monessa maassa todella kirkkaat tähdet, valosaaste on aika minimissä.
Kuten on todettu jo moneen kertaan, niin uskomattoman hienoja kuvia!
Mietin juuri että miten tuolla pystyy kulkemaan, mutta luettuani eteenpäin tulikin asiaa autoista. Entäs kävely? Kuvissa näyttää siltä, että hiekkaan voisi upota. On kyllä upean näköistä.
Kiitos! Hmm.. Tuolla missä on nuo kuolleet puut, ei upottanut yhtään ja muutenkin se tosiaan on täysin tasaista. Dyyneille kiivetessä kyllä upotti ja se tosiaan oli kyllä raskasta puuhaa juuri siitä johtuen. Ei niille kuitenkaan ole pakko kiivetä, hienot näkymät ovat joka tapauksessa!