Road to Hana on kenties Havaijin Mauin yksi kuuluisimmasta nähtävyyksistä yhdessä Haleakalān kansallispuiston kanssa. Yhdistimme nämä kohteet ja päätimme käydä patikoimassa Road to Hanan lopussa olevan Pipiwai Trail -patikan, joka kuuluu Haleakalān kansallispuiston Kīpahulun alueeseen. Haleakalān tulivuoren kraatterin läpi kulkeva Keonehe‘ehe‘e-patikka (Sliding Sands Trail) on yksi upeimpia patikoita, joita olemme kulkeneet. Aivan sen upeuteen ei tämä päässyt, vaikka todella hieno ja ilman muuta käymisen arvoinen tämäkin osa Haleakalān kansallispuistoa oli.
Haleakalān kansallispuisto
Haleakalān kansallispuisto (Haleakalā eli House of the sun / Auringon talo) on 27. suosituin Yhdysvaltojen kansallispuisto ja siellä käy vuosittain noin 850 000 kävijää. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1961, ja se on pinta-alaltaan varsin pieni, vain 136 neliökilometriä. Se on siis 11. pienin kaikista Yhdysvaltojen kansallispuistoista. Pienuudesta huolimatta se on varsin monipuolinen, sillä se sisältää niin metsää, rantamaisemaa sekä jättimäisen tulivuoren rinteineen.
Haleakalān kansallispuisto ulottuukin Tyynenmeren rannalta Haleakalān tulivuoren huipulle. Meren rannalle ylettävä osio on Kipahulun aluetta, jonne Road to Hana -tietä ajoimme.
Kīpahulu
Kipahulun alueella on suuri parkkipaikka ja vierailukeskus, jonne on helppo parkkeerata. Vierailukeskukselta saimme todistukset, että olimme ajaneet mutkikkaan ja paikoin kapean Road to Hana -tien päähän saakka.
Haleakalān kansallispuistoon tulee maksaa pääsymaksu. Hinta on 30 § autoa kohden. Sillä saa kuitenkin olla kansallispuiston alueella kolmena päivänä ja tämä pitää siis sisällään koko kansallispuiston, myös upean Haleakalān tulivuoren. Valittavana on myös erilaisia vuosi- tai yhdistelmälippuja.
Kīpahulun alue on avoinna kello 9-17.
Haleakalān kansallispuisto – Pipiwai Trail
Pipiwai Trail -patikka on erityisen kuuluisa bambumetsistään, reitin puolivälissä olevasta valtavasta banyan-puusta sekä lopussa odottavasta hienosta 120-metrisestä Waimoku Falls -vesiputouksesta, joka itse asiassa on koko Mauin saaren korkein niin sanottu yksipudotuksinen vesiputous. Waimoku Falls on joka tapauksessa kaunis, mutta sateet vaikuttavat niiden runsauteen varsin paljon.
Yleisesti Pipiwai Trail luokitellaan keskivaativaksi, ja sellaiseksi se meidänkin mielestä näyttäytyi. Reitti on janareitti, ja edestakaista matkaa kertyy 6,4 kilomeriä. Pipiwai Trail -patikan arvioiduksi kestoksi sanotaan yleisesti 2–3 tuntia, ja vaikka se on varsin realistinen aika-arvio, suosittelemme varaamaan vähintään kolme tuntia. Maasto on pääosin varsin helposti käveltävissä, mutta paikoitellen on juurakkoista. Menomatka on pääasiassa ylämäkeä ja kaikkiaan nousumetrejä kertyy 240 metriä.
Monesti näkee suositeltavan Pipiwai Trail -patikan ajankohdaksi aamua, jotta ruuhkaa olisi vähemmän sekä siksi, että mahdolliset iltapäivän sateet pystyisi välttämään. Aamu on kuitenkin siinä mielessä haastava, että tavanomaiseen suuntaan Road to Hanaa ajaessa Pipiwai Trail tulee vastaan vasta aivan lopussa. Mikäli tulee etelästä, joutuu ajamaan päällystämätöntä, kapeaa ja huonokuntoista tietä pitkin, joten moni kulkee Road to Hanan edestakaisin.
Iltapäiväkin oli siinä mielessä myös hyvä ajankohta, sillä ihmisiä oli todella vähän ja ainakin meidän aikana sääkin oli oikein hyvä. Paluumatkalla hotellille ajaessamme saatiin tosin kunnolla vettä, joten iltapäiväsateissa on varmasti perään.
Kūloa Point
Kaiken kaikkiaan me tykättiin Pipiwai Trail -patikasta kovasti ja suosittelemme patikkaa kyllä muillekin. Maisemat ovat yllättävän monipuoliset ja reitti ei myöskään ole turhan vaativa.
Jos jaksamista riittää, kannattaa kulkea myös toinen parkkipaikan vierestä lähtevä reitti, Kūloa Pointin reitti, jota kutsutaan myös nimellä ʻOheʻo Gulch tai Seitsemän pyhää allasta. Se on helppo rannikkoreitti ja tutustuttaa lukuisiin havaijilaisiin kulttuurikohteisiin sekä tarjoaa näkymät ʻOheʻo Gulchin vesiputoukselle.
Kūloa Point Trail on ympyräreitti ja se on vain 0,8 kilometrin pituinen. Reitin kulkee nopeasti ja sen jatkoksi voi halutessaan kulkea vielä rannikkoa pitkin vajaan 0,5 kilometrin pituisen Kahakai Trail -janareitin.
Kūloa Point Trail ja Kahakai Trail tarjoavat hyvin erilaisen maaston ja maisemat verrattuna meidän näkökulmasta alueen pääreittiin, Pipiwai Trail -patikkaan. Suosittelemme kuitenkin kiertämään myös tämän meren rannalle kulkevan osion.
Oletko joskus kävellyt bambumetsässä?
Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
20 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Olen kyllä bambumetsässä kävellyt, mutta tämä näyttää astetta hienommalta. Kokonaisvaltaisesti hienoja patikoita olette tehneet!!!
Tämä oli kiva patikka. Tuolla alueella muutenkin oli bambumetsää, joissa oli mukava kävellä ja ihmetellä.
Onpa huikeita nuo suuret puut! Tuollaisessa bambumetsässä ei olla taidettu koskaan käydä ja olisi ihanaa päästä joskus Havaijille.
Tuo oli kiva paikka. Parilla saarella me Havajilla käytiin ja tykättiin molemmista. Mukava olisi saariryhmää tutkia enemmänkin.
Upeita maisemia, kerrassaan. Tuolla viihtyisimme varmasti puolisoni kanssa, joka on onnistunut sytyttämään minussa pienen patikointikipinän. Toistaiseksi upein tallustelemamme reitti löytyy Amalfin rannikolta, mutta mikäli löydämme tiemme joskus Havaijille (toivottavasti niin käy!), pidän tämän mielessä.
Tuo Road to Hana on hieno reitti, joka ilman muuta kannattaa ajaa. Havaiji on hieno, mutta valitettavan kaukana se on Suomesta käsin. Amalfin rannikko kuulostaa niin ikään todella hienolta, siellä ei ollakaan käyty.
Wow, tällaisessa paikassa minäkin haluaisin käydä! Luonto vaikuttaa aivan poikkeuksellisen monipuoliselta: rehevää sademetsää, upeita vesiputouksia ja merta. Tämä on juuri minun makuuni – ei vain yksittäinen nähtävyys, vaan kokonaisuus, jossa jokainen hetki ja mutka tuo jotain uutta eteen. Pipiwai Trail kuulostaa erityisen hienolta kokemukselta, sellaiselta jossa pääsee oikeasti keskelle luontoa, ei vain katsomaan sitä etäältä.
Havaiji on tällä hetkellä unelmakohteiden listallani. Ehkä sitten, kun arki vähän rauhoittuu ja aikaa on enemmän, voisi ihan oikeasti alkaa suunnitella matkaa sinne.
Luonto toden totta oli tuolla oikein hieno ja tosiaan mukavan monipuolinen, kuten totesitkin – sade- ja bambumetsää, vesiputouksia ja merta. Hieno oli myös siinä mielessä, että ainakaan noin iltapäivällä paikka ei ollut edes ruuhkainen. Havaijille iso suositus, vaikka matka onkin pitkä-.
Bambumetsissä olen kävellyt ja kenties jännin paikka oli Reunion saarella Salazie kylässä, joka sijaitsee sammuneen tulivuoren kalderassa, jossa bambumetsä oli kaartunut ikäänkuin katoksi luoden tunnelimaisen fiiliksen. Hassua tuo todistus että on ajanut autolla kohteeseen. Havajilla en ole käynyt eikä ole suunnitelmissa hetkeen USA matkustaa.
Reunion kuulostaa todella kiinnostavalta ja samoin sen naapurisaaret tuolla suunnalla, jotka ovat meiltä vielä käymättä.Yhdysvalloissa on kyllä valtavasti upeita luontokohteita, joissa riittää nähtävää todella pitkäksi aikaa.
Arvoimme aikoinaan tuolla suunnalla ollessa, että lähtisimmekö päiväretkenä pitkälle tuolle Road to Hanan -retkelle ja päätimme sitten toisin. Ehkä se kuitenkin olisi ollut sen arvoista 🙂
Pitkä päiväretki tuo tosiaan olikin. Tietäen, että ette taida olla erityisen innokkaita autoilijoita. Toisaalta lukuisia todella hienoja pysähdyspaikkoja tuon reitin varrella kyllä on.
En ehkä varsinaisessa bambumetsässä, mutta aika paljon bambuja on ollut joissain puutarhoissa joissa olen käynyt. Ne ovat upeita, mutta kuviin ei koskaan saa samanlaista fiilistä niistä kuin paikan päällä. Sama pätee suuriin puihin, ne eivät meinaa mahtua kuviin 😄
Se onkin totta, että puutarhoissa niitä tosiaan on. Havaijin lisäksi Japanissa on muuten myös hienoja bambumetsiä. Usein niitä toden totta on hankalaa kuvata, mutta sama on suurten puiden kanssa. Niiden mittakaavakin on vaikea saada hyvin kuvaan.
Kiotossa pääsimme Bambumetsään. Hieno kokemus.
Tuo vaellus kuulosti hyvin eksoottiselta.
Kiva lukea tälläisistä retkistä.
Kioton bambumetsä tosiaan oli hieno paikka, mekin tykättin siitä. Tämä oli aika eksoottinen ja ainutltuinen vaellus, vaikka paljon olemme patikoineet, ihan tällaista ei ole aiemmin tullut vastaan
Oi miten upean näköinen paikka! Hawaii on ehdottomasti mun toivelistalla 🙂 Bambumetsikössä olen kävellyt Kiotossa ja haaveena on ollut päästä uudestaankin. En jotenkin ollut ajatellut, että Hawailtakin sellaista voisi löytyä!
Tuo oli todella kiva paikka, josta nautimme kovasti. Havaiji kannattaa tosiaan pitää mielessä, se on hieno paikka. Kannattaa kuitenkin tarkkaan miettiä, mitä siellä haluaa nähdä, sillä kaikkia ei ehdi näkemään. Meidän valintamme oli Big Island ja Maui, ja ne sopivat meille hyvin – upeaa luontoa ja keskenään sopivasti erilaiset.
Olipas upean näköistä! Tämä taisi olla meidänkin listalla kun oltiin menossa Mauille silloin 2020, ja matka peruuntui viikkoa ennen lähtöä. En oikein osaa sanoa itsekään, miksi ei olla tuota matkaa sitten tehty vaikka Havaijillakin ollaan sen jälkeen oltu. Aina on tullut joku muu kohde mieleen ensin.
Helppo uskoa, että tämä oli kyllä teilläkin listalla, todella hieno paikka – niinkuin toki usemapi muukin Road to Hanan varrella oleva paikka. Teillä Havaiji onkin järjellisen matkan päässä – toista se on meillä. Käykää ilman muuta joskus, vaikka hienoja paikkoja tietysti löytyy niin paljon, että kaikkialle ei vain ehdi.