Palenquen upeat Unescon maailmanperintöluetteloonkin kuuluvat maya-rauniot sijaitsevat Meksikossa Chiapasin osavaltiossa. Palenque sijaitsee tiheän sademetsän keskellä. Mayojen taidonnäytteiden lisäksi pääsimme nauttimaan luonnon kauneudesta ja muutamista eläinhavainnoista.
Chiapasin sijaitsee Meksikon kaakkoisosassa Tyynenmeren rannalla. Suurehkon Chiapasin pinta-ala on 73 289 neliökilometriä ja asukasluku noin 5,2 miljoonaa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että yksi kolmasosa chiapaslaisista on mayoja.
Palenque – merkittävä, mutta tutkimaton
Palenque oli tosiaan Kaakkois-Meksikossa sijainnut maya-kaupunkivaltio, joka lakkasi olemasta 700-luvulla. Palenquen rauniot ovat peräisin noin vuosilta 226 eaa. – 799 jaa. Kaupungin rappeutumisen jälkeen viidakko – jossa kasvaa muun muassa setri-, mahonki- ja sapodillapuita– valtasi alueen. Sittemmin rauniot on kaivettu esiin ja kunnostettu, mutta alueella sijaitsee edelleen viidakkoa. Palenque sijaitsee Usumacinta-joen läheisyydessä kauniilla paikalla 150 metrin korkeudella merenpinnasta. Se sijaitsee aivan nykyisen Palenquen kaupungin vieressä.
Palenque on keskikokoinen maya-raunioalue – pienempi kuin Tikal, Chichén Itzá tai Copán – mutta se kätkee sisäänsä joitakin hienoimmista mayojen luomista arkkitehtuurin, kuvanveiston ja reliefien taidonnäytteistä. Vuoteen 2005 mennessä tutkittu alue kattoi 2,5 neliökilometriä, mutta arvioiden mukaan kaupungin kokonaispinta-alasta on tutkittu alle 10 prosenttia, mikä tarkoittaa, että yli tuhat rakennelmaa on yhä viidakon peitossa. Tilastojen mukaan vuonna 2017 Palenquessa vieraili 920 470 kävijää eli se on melko suosittu kohde, vaikka sijaitsee suosituimpien turistialueiden ulkopuolella.
Palenquen raunioita
Nykyään tunnetut kuuluisimmat Palenquen rauniot rakennettiin todennäköisesti Calakmulin maya-kaupungin vuosien 599 ja 611 hyökkäysten jälkeen. Yksi keskeisistä hahmoista Palenquen jälleenrakennuksen sekä maya-kaupungin taiteen ja arkkitehtuurin kukoistuskauden takana on yksi tunnetuimmista mayahallitsijoista – Kʼinich Janaabʼ Pakal eli Pakal Suuri. Hän hallitsi vuosina 615–683.
Pakal Suuri tunnetaan erityisesti hautamuistomerkistään, jota kutsutaan Piirtokirjoitusten temppeliksi (Temple of the Inscriptions) rakennuksen yläosassa säilyneen pitkän tekstin mukaan. Kyseinen teksti on mayojen maailman toiseksi pisin tunnettu hieroglyfiteksti (pisin on Copánin hieroglyfiportaikko).
Piirtokirjoitusten temppelin suurimmat kivet painavat peräti 12–15 tonnia ja ne sijaitsivat pyramidin huipulla. On ihmeellistä, miten tuohon aikaan nämä valtavat kivijärkäleet on kuljetettu temppelin huipulle. Temppelistä vuonna 1952 löydetty Pakal Suuren hauta oli siihen asti tutkituista muinaisen Amerikan haudoista parhaiten säilynyt.
Risti maya-kulttuurissa?
Ristin temppeli, Auringon temppeli ja Lehväristin temppeli muodostavat ryhmän siroja, porraspyramidien huipulla sijaitsevia temppeleitä. Kunkin temppelin sisäkammioissa on lukemamme mukaan taidokkaasti kaiverrettu reliefi, jossa kaksi hahmoa ojentaa rituaaliesineitä ja kuvapatsaita keskellä olevalle hahmolle. Enää temppeleille ei pääse kiipeämään.
Temppelit saivat nimensä varhaisilta tutkimusmatkailijoilta; kahdessa reliefissä näkyvät ristinmuotoiset kuviot esittävät kuitenkin todellisuudessa maya-mytologian maailmankeskuksessa sijaitsevaa luomisen puuta.
Palenquen Palatsi ja muita merkittäviä rakennuksia
Palatsi on useista toisiinsa liittyvistä ja vierekkäisistä rakennuksista sekä sisäpihoista koostuva kokonaisuus, joka rakennettiin laajalle keinotekoiselle tasanteelle useiden sukupolvien aikana neljän vuosisadan kuluessa. Palatsi sijaitsee muinaisen Palenquen kaupungin keskustassa. Palatsissa on lukuisia säilyneitä veistoksia ja matalareliefejä. Palatsi on Palenquen suurin rakennuskokonaisuus; sen pohjan mitat ovat 97 kertaa 73 metriä.
Muita merkittäviä rakennuksia alueella on muun muassa Pääkallotemppeli, jonka yhdessä pilarissa on pääkallon kuva. Pääkallo on ilmeisesti jäniksen pääkallo. Olisi ollut hieno päästä katsomaan sitä läheltä, mutta Palenquessa raunioille kiipeilyä on rajoitettu.
Temppelistä XIII löytyi niin kutsutta Punaisen kuningattaren hauta; kyseessä oli tuntematon aatelisnainen – mahdollisesti Pakalin puoliso – jonka hauta löydettiin vuonna 1994. Sarkofagissa olleet jäännökset olivat kokonaan kirkkaanpunaisen, sinooperista valmistetun jauheen peitossa.Temppeli XIII sijaitsee aivan Piirtokirjoitusten temppelin vieressä.
Kreivin temppeli on toinen tyylikäs, klassisen kauden Palenquen temppeli. Se nimen taustalla on varsin erikoinen tarina –varhainen tutkimusmatkailija Jean-Frédéric Waldeck asui rakennuksessa jonkin aikaa ja väitti olevansa kreivi.
Alueella on myös useita muita temppeleitä, hautoja ja eliitin asuinrakennuksia – joitakin melko kaukana alueen keskustasta –, mesoamerikkalaisen pallopelin kenttä sekä mielenkiintoinen kivisilta Otulum-joen yli, jonkin matkaa akveduktin alapuolella.
Palenquen akveduktit
Palenquen muinainen mayankielinen nimi Lakamha’ (”Suuri vesi”) kuvastaa alueen ainutlaatuista hydrologista ympäristöä, jolle ovat ominaisia jyrkkä karstimaasto, lähteet ja runsas, yli 2 150 millimetrin vuotuinen sademäärä. Hallitakseen kausittaisia äkillisiä tulvia, ehkäistäkseen maaperän eroosiota ja toimittaakseen puhdasta vettä kuninkaalliselle hoville Palenquen arkkitehdit suunnittelivat monimutkaisen maanalaisen vesihuoltoverkoston, joka koostui kivisistä akvedukteista, maanalaisista holvatuista kanavista ja paineellisista putkistoista. Tämä on jälleen kerran upea osoitus mayojen kulttuurin korkeasta tasosta.
Palenque – käytännön tietoa
Pääsymaksu alueelle on kaikkiaan 435 pesoa (22 euroa). Se koostuu kahdesta osasta, kansallispuistomaksusta, joka on 225 pesoa sekä maksusta raunioalueelle, joka maksaa 210 pesoa. Alue on auki päivittäin kello 8.00–17.00. Sisälle ei kuitenkaan pääse enää kello 16.00 jälkeen. Toisaalta aikaa kannattaa joka tapauksessa varata alueelle 3–4 tuntia. Suositeltavaa on pyrkiä olemaan paikalla mahdollisimman aikaisin, jotta pystyy välttämään turistibussilla saapuvien aiheuttaman tungoksen.
Palenquessa on erittäin kuuma lähes ympäri vuoden. Me vierailimme siellä huhtikuun alussa, jolloin sekä lämpötila että ilmankosteus olivat erittäin korkeita. Joulu- ja tammikuu ovat viileämpiä, kun taas heinä-lokakuun välisenä aikana sataa usein.
Palenque on mielestämme yksi kiinnostavimmista ja kauneimmista mayakaupungeista, joissa olemme vierailleet. Chiapasin osavaltio on myös erittäin kiehtova, ja siellä on paljon muitakin kiinnnostavia kohteita. Sinne on toisaalta varsin pitkä matka suosituimmista turistikohteista, kuten Cancunista, ja sieltä ajoaikaa kertyy yli 10 tuntia. Matka on kuitenkin vaivan arvoinen ja matkan varrella on paljon muutakin kiinnostavaa, ja matka tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua maahan tunnetuimpien turistialueiden ulkopuolella.
Kiinnostaako mayakulttuuri sinua?
Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
20 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Siis tämä on!!! Vesiputoukset, sademetsä ja maya-rauniot samassa paketissa. Enpä osannut edes kuvitella tällaistä!!!
No se tekee näistä kohteista niin kiinnostavia sekä tietenkin se käsittämättömän kiehtova kulttuuri.
Teillä on kyllä ollut pitkä ja varsin maya-painotteinen reissu! Palenquessa minua hämmästytti erityisesti se, miten suuri osa koko kaupungista on edelleen viidakon peitossa. Aika huimaa ajatella, mitä kaikkea siellä saattaa vielä olla löytämättä. Ja nuo akveduktit ja koko vesihuoltojärjestelmä kertovat taas kerran siitä, miten kehittyneestä kulttuurista oli kyse.
Näillä kyllä käytiin paljon sen ohella, että tutustuttiin uusin paikkoihin muutenkin. Pari vielä on tänne kirjoittamatta, mutta nyt seuraavaksi jotain muuta välillä! Useista rauniokaupingeista hyvin merkittävä on vielä peitossa, mutta tuossa tosiaan on hämmästyttävää, kun ottaa huomioon miten merkittävänä kyseistä kaupunkia pidetään.
Hitto, olin vuonna 2019 viikon San Cristobal de las Casasissa Chiapasissa, mutta en jostain syystä käynyt Palenquessa, vaikka sitä harkitsin. On jäänyt kaivelemaan sen verran, että uusintavisiitti Etelä-Meksikoon on pakosti edessä joskus. Kävin ainoastaan jossain museossa, missä esiteltiin tuota Reina Rojaa.
Chiapas on varsin kiinnostava osavaltio. Siellä riittää nähtävää useammaksikin reissuksi. Itseäni kiinnostaisi myös palata sinne.
Hieno paikka tämäkin. Upeita kuvia! Maya-kulttuuri on jäänyt minulle hieman vieraaksi. Siksi on hienoa, että on tällaisia matkailusivustoja/-blogeja/miksi näitä nyt nykyään kutsutaankaan, joista oppii uutta ja pääsee vierailemaan paikoissa, joissa ei muuten ehkä kävisi.
Maya-kulttuuri on kiehtova. Mitä enemmän siihen tutustuu, sitä kiinnostavammalta se vaikuttaa. Tuli ostettua parikin korjaa aiheeseen liittyen, kun olimme tuolla. Paljon kiinnostavia tarinoita.
Kiitos taas kerran perusteellisesta esittelystä! Näistä mayaraunioista saa jutun kautta paljon sellaista taustatietoa, joka auttaa hahmottamaan kohteen merkitystä ja historiaa. Hienoa, että jaat näin ansiokkaasti tietoa myös hieman kaukaisemmista kohteista.
Juu, paljon tuli itsellekin uutta tietoa, kun juttua kirjoitin. Pitäisi jaksaa perehtyä aiheena na ennen vierailua, niin tulisi keskitettyä yksityiskohtiin varmasti eri tavalla.
Ihan mielettömän hieno paikka, ja upeat kuvat jälleen kerran. Tämä ja ylipäätään Chiapas on suunnitelmissa sitten joskus, kun tie vie jälleen Meksikoon, joten oli todella mielenkiintoista lukea vähän syvällisempää tietoa tämän rauniokaupungin tarinasta.
Tuo ole kyllä todella hieno ja kiinnostava paikka. Chiapas on ilman muuta yksi kiinnostavimmista osavaltioissa, jossa olemme Meksikossa vierailleet
Mielenkiintoinen tieto tuo ristin merkitys 🙂 Ja siis jestas, miten upeita nuo temppelit on! En tiennyt, että niissä on noin paljon yksityiskohtiakin 🙂
Juu maya-mytologiaan liittyy paljon kiinnostavia yksityiskohtia. Ja kyllä, rakennukset ovat yllättävän yksityiskohtaisia, jotka ovat säilyneet todella hyvin.
Vau, tämä näyttää tosi upealta kohteelta! Olen itse käynyt maya-raunioilla toistaiseksi vain Chichén Itzássa. Olisi kiva joskus matkailla Meksikossa lisää.
Tämä oli todella kiva, ja muutenkin voin kyllä lämpimästi suositella näyitä maya-kohteita. Ovat kertakaikkisen hienoja. Meksikossa on todella paljon kiinnostavaa nähtävää, itsekin haluaisin matkustaa siellä lisää.
Voi kun olisi kouluaikana tämmöiset tekstit ja kuvat olleet käytettävissä. Oppikoulussa täytyi pitää esitelmiä, ja minä sain pitää maya-kulttuurista. Tietosanakirjoja kahlatessa ja esitelmää väsätessä olisi kuvilla voinut kertoa paljon. Juha
Heh, on taatusti aivan valtava ero koululaisen arkeen verrattuna tuota aikaa ja toisaalta minun kouluaikaa saati nykykoululaisten arkea. Mutta tosiaan, kuvilla voi kertoa paljon.
Aivan uskomaton paikka. Kiinnostaisi kovasti päästä tuonne. Käsittämätöntä tosiaan, miten kaikki tällaiset kivijärkäleistä rakennetut palatsit ja muut rakennukset on aikanaan saatu tehtyä.
Paikka oli kyllä uskomattoman hieno ja monipuolinen. Tosiaan on vaikuttavaa, miten paikka on saatu rakennukset ja rakennelmat on saatu tehtyä. Niin ikään on vai9kuttavaa, miten luonto on tuossa ajassa saanut peitettyä kokonaisen kaupungin alleen.