Edellisestä käymästämme mayakaupungista, Calakmulista kirjoittaessamme, kerroimme sen olevan syrjäinen ja keskellä viidakkoa. Samaa voi ilman muuta sanoa myös Bonampakin ja Yaxchilanin maya-kaupungeista. Meidän porukkamme lisäksi emme juuri muita ihmisiä kummallakaan rauniolla nähneet ja se sai paikat tuntumaan vielä erityisemmiltä. Molemmissa maya-kohteissa oli myös hyvin säilyneitä taidokkaita yksityiskohtia osoituksena mayojen kukoistuksesta.
Matka Chiapasin osavaltioon
Oikeastaan itse me pidimme myös ruuhkaisista Chichén Itzásta sekä Tulumista, mutta mitä pidemmälle Meksikossa kohti pohjoista etenimme, sitä vaikutteneempia me maya-kaupungeista olimme. Yaxchilaniin ei edes ollut mahdollista päästä vierailemaan ilman venekyytiä, joka kesti lähes tunnin. Tämän vuoksi tavastamme poiketen osallistuimme valmiille retkelle, jolla pääsimme vierailemaan kummassakin rauniokaupungissa, sekä Bonampakissa että Yaxchilanissa, saman päivän aikana. Tämä tarkoitti tosin hyvin pitkää päivää, ja meidän hakuaika hotelliltamme oli jo 5:30. Toki itsenäisestikin matka onnistuu, mutta valmis retki on helpompi.
Onneksi retkipäivään kuului tukeva aamupala. Venematka oli mahtava aloitus retkipäivälle. Matkan aikana näimme muun muassa mustakondorin ruokailemassa.
Molemmat mayakaupungit sijaitsevat kiehtovassa Chiapasin osavaltiossa, ja olivat meille ensimmäinen kosketus kyseiseen osavaltioon. Molemmat Yaxchilan ja Bonampak sijaitsevat syvällä Lacandonin viidakossa ja ovat pelkästään siksi hienoja käyntikohteita. Yaxchilan sijaitsee aivan Guatemalan rajan vieressä. Sijaintinsa lisäksi molemmissa oli kuitenkin myös muita kiinnostavia erityispiirteitä.
Jos Campechen osavaltiossa kansainvälisiä turisteja yleisesti oli huomattavasti vähemmän kuin Jukatanin tai Quintana Roon osavaltioissa, niin Chiapasissa niitä oli puolestaan vielä vähemmän kuin Campechessa. Hintataso kuuluisimpien alueiden ulkopuolella oli todella alhainen eivätkä herkulliset tortat paljoa lompakossa tuntuneet.
Mahtipontinen Yaxchilan maya-kaupunki
Yaxchilan kuului aikoinaan mahtavimpiin maya-valtioihin, ja hallitsi muun muassa Bonampakia. Se kilpaili jonkin aikaa myös Guatemalassa sijaitsevan Tikalin kanssa, ja oli kilpailija myös Palenquelle. Palenque puolestaan on epäilemättä Chiapasin osavaltion kuuluisin rauniokaupunki, joka onkin seuraava maya-kaupunki, josta kirjoitamme.
Yaxchilan kukoisti vuosina 600–800 jaa. Yaxchilanissa on kaksi merkittävää aukiota. Merkittäviä rakennuksia alueella on Suuri akropolis, Eteläinen akropolis ja Läntinen akropolis. Suuri akropolis sijaitsee alueen keskiosassa ja käsittää lukuisia rakennuksia, mm. rakennuksen 19 ”labyrintti”. Siellä näimme myös lepakoita. Istuvaa hahmoa esittävä veistos on muistomerkki hallitsijalle Suuri Lintujaguaari (Bird Jaguar the Great eli Yaxun Bʼalam IV).
Eteläinen akropolis sijaitsee alueen eteläisimmässä osassa olevalla kukkulalla ja koostuu kolmesta rakennuksesta. Läntinen akropolis – joka tunnetaan myös nimellä Pieni akropolis – sijaitsee niin ikään kukkulalla ja käsittää 13 rakennelmaa.
Yaxchilanissa kannattaa katsoa rakennusten oviaukkojen yläkarmeja – niissä voi nähdä taidokkaita kaiverruksia kertoen tarinaa hallitsijoiden elämästä, taisteluista ja uhritoimituksista.
Toisin kuin edellisissä vierailemissamme rauniokaupungeissa, Yaxchilanissa oli melko paljon myös korkeuseroja. Fyysisestikään käynti ei siten ollut aivan helppo, vaikka erityisen hyvässä kunnossa sielläkään vieraillessa ei silti tarvitse olla. Alueella huomio kiinnittyi raunioiden ohella myös valtavan kokoiseen kapokkipuuhun, joka on mayojen pyhä puu.
Yaxchilanissa oli useita apinalaumoja, jotka ilahduttivat meitä. Oli niin mölyapinoita (howler monkey), joiden mekkala pääsi taas ihmetyttämään. Sitä ei oikeastaan voi käsittää, ellei sitä ole päässyt itse kuulemaan. Kyseessä on äänekkäin maalla elävä eläin, ja sen ääni kuuluu kilometrien päähän. Niiden näkeminen (ja kuuleminen) on aina yhtä vaikuttavaa. Niin ikään olimme innoissamme useista hämähäkkiapinoista, joita alueella näimme. Myös erilaisia lintuja on alueella runsaasti. Yaxchilan oli luontonsa puolesta todella vaikuttava rauniokaupunki ja myös itse rauniot olivat täällä todella monipuolisia.
Onnistuimme myös näkemään yhden basiliski-liskon.
Pieni, mutta vaikuttava Bonampak
Yaxchilanissa käytyämme palasimme veneillä syömään lounasta, jonka jälkeen matka jatkui Bonampakiin. Linnuntietä matkaa Yaxchilanista on vain 23 kilometriä, mutta todellisuudessa matkaa kertyy huomattavasti enemmän.
Bonampak on huomattavasti pienempi rauniokaupunki. Se kukoisti 600–800 jaa. Bonampak koostuu yhdestä suuremmasta temppelirakennuksesta, jonka yhteydessä on muutamia steeloja. Osa steelojen ja raunioiden kaiverruksista oli hämmästyttävän hyvin säilyneitä. Akropolis on noin 46 metrin korkuinen.
Myös täällä luonto yllätti – näimme suurehkon sinertävän skorpionin.
Bonampak on erityisen kuuluisa alkuperäisistä ja värillisistä maya-maalauksistaan, ja itse asiassa Bonampak tarkoittaakin maalattuja seiniä. Niin kutsuttu ”Maalausten rakennus” löytyy akropoliksen oikealta alatasanteelta. Sen kolmessa huoneessa on todella hyvin säilyneitä seinämaalauksia. Ne on kunnostettu vuonna 1984. Maalaukset kuvaavat muun muassa taistelua, vankien ottamista ja uhrauhksia.
Ensimmäisessä huoneessa näkyy pappien ja aatelisten kulkue. Toinen huone kuvaa taistelua, jossa kaupungin hallitsija kukisti edeltäjänsä Yaxchilanin tuella. Viimeisessä huoneessa esitetään seremonia, jossa nähdään tanssijoita ja voitokkaan hallitsijan perhe ja itse hallitsija suorittamassa uhritoimitusta, jossa uhrin kieli viilletään auki veitsillä.
Bonampakin maalauksista on päätelty, että maya-temppelit olivat luultavasti uskomattoman värikkäitä kukoistuskautenaan, vaikka se ei yleisesti ensimmäisenä maya-temppeleistä mieleen tulekaan. Jos maya-maalaukset tuntuvat kiinnostavilta, on Bonampak ehdoton vierailukohde.
Kumpi näistä maya-kohteista kiinnostaisi sinua enemmän vai täydentävätkö ne sinunkin mielestäsi hyvin toisiaan?
Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
24 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Niin mielettömiä maalauksia, noiden perässä pelkästään lähtisin!!! Meksiko ei oikeastaan itseä vakuuttanut, jotain puuttui. Ehkä omat odotukset olivat liian kovat..
Maalaukset pääsivät yllättämään meidätkin. Muuallakin on ollut hienoja, mutta kyllä nuo minivät hienoimmiksi. Meksiko säväytti itseni monipuolisellaan, maassa on niin valtavasti erilaista kiinnostavaa nähtävää.
Mayojen maille mieleni tekevi, ihan sama kumpaan tai mihin vain 🙂
Kiinnostavia historioita Mayoilla ja Inkoilla.
Melkein jo lennettiin keväällä Meksikoon, mutta valittiin sitten lyhyemmät lennot ja mentiin Mallorcalle 😀
Ei ehkä Mayojen mystiikkaa ja kaukomaan eksotiikkaa, mutta lämmintä, merta ja kiinnostavia historiakohteita sielläkin. Oli positiivinen kokemus Mallorcasta, jonka olen aina mieltänyt ”massiturismikohteeksi”
Joo, nuo ovat kiinnostavia paikkoja, ja niiden historia on valtavan kiinnostava. Kevät olisi kyllä hyvää aikaa Meksikossa, vaikka kuuma alkaa kyllä olemaan. Toki nuo Atlantin ylitykset ovat aina tosiaan raskaita. ITse en ole Mallorcalla käynyt, mutta mikä ettei sielläkin varmasti viihtyisin hyvin.
Te olette kyllä vierailleet monessa maya-kohteessa, oletteko laskeneet lukumäärän? Mukavia eläinhavaintoja onnistuitte taas tekemään, kuten mustakondori ruokailemassa .
Juu olemme tosiaan. Niiden historia kun kiinnostaa meitä kovasti. Muutama on vielä kirjoittamatta, mutta suurin osa on jo täällä. Eläinhavainnot ovat meille tärkeitä, ne säväyttävät aina.
Upeita kohteita ja kiinnostaisi vierailla tällaisissa hiljaisemmissa kohteissa verrattuna mm. Chitzen Itzaan, joka oli kohteena erityinen pettymys isoine turistilaumoineen ja erityisesti kohteen ympärillä olevien satojen myyjien telttakylän ”läpi juoksu”. Itse olen nähnyt Keski-Amerikassa vain ne kolme ”kuuluisinta” Maya kohdetta mutta tosiaan niitähän siellä kymmeniä muita joita voisi aivan hyvin joskus tulevaisuudessa käydä katsomassa. Upean näköinen muuten tuo skorpioni – tuollaista en ole vielä ”livenä” nähnytkään.
Chitzen Itzakin olisi mainio kohde, jos siellä ei olisi niitä turistilaumoja. Mutta tosiaan, sen ja noiden kuuluisimpien sijainti aiheuttaa helposti liialliset ruuhkat. Näille monille rauhallisimmille on huomattavasti vaikeampaa matkustaa.
On kyllä varmasti antanut oman säväyksensä kokemukseen se, ettei raunioilla näkynyt juuri muita. Upealta kohteelta vaikuttaa muutenkin. Minäkin suosin yleensä omatoimiretkiä, mutta on totta, että joissain tapauksissa järjestetty retki on helpompi. Aikoinaan Egyptissä koin järjestetyn retken bussikuljetuksineen Hurghadasta Kairoon myös turvallisemmaksi kuin omatoimiseikkailun.
Joo se kyllä on iso juttu, että ihmisiä ei ole ihan liikaa. Joskus valmis retki tosiaan on helpompi, kuten nyt. Yleensä suuri syy, miksi suositaan omatoimiretkiä on se, että silloin saa edetä oman tahdin mukaan. Tietysti turvallisuusasiallakin saattaa olla merkitystä.
Meksikon muinaisista kaupunkikohteista olemme nähneet Teotihuacanin ja Chichén Itzán. Yaxchilán ja Bonampak olivat meille uusia tuttavuuksia – mielenkiintoista nähdä näitä vähemmän tunnettuja maya-kohteita.
Teotihuacan on myös kiinnostava, mekin olemme siellä käyneet. Se oli muuten ensimmäinen Meksikon muinainen kaupunkikohde, jossa olemme käyneet, niin on siksikin jäänyt erityisesti omaan mieleen.
Itse en ole Meksikossa käynyt, sitä suuremmalla syyllä nämä kuvanne ovat kyllä hienoja ja mielenkiintoisia, kiitos. Upeat maalaukset ja paitsi hienoja kulttuurikohteita, myös tuo kaikki luonto, jota olette kokeneet.
Meksiko on todella kiva ja monipuolinen maa. Vähän pitkän matkan päässä tosin täältä. Siellä on paljon kohteita, joissa yhdistyy kulttuuri ja luonto.
Onpa upeita ja uniikkeja kohteita! Mielenkiintoista, että tuolla saa vielä kiipeillä ja onhan se paljon mielenkiintoisempi tapa tutustua alueeseen. Upeita maalauksia, joista voi vaan kuvitella, miten hienoja ne ovat olleet silloin aikoinaan.
Itse asiassa suurimmassa osassa saa kiipeillä. Parissa ruuhkaisimmissa kohteissa se on kielletty. Ei nuo.varmasti sellaista kestä eikä se varmaan turvallistakaan sellaisessa tungoksessa ole. Maalaukset olivat upeita, ei ole yhtä hienoja tullut vastaan.
Huh miten vaikuttavalta paikalta varsinkin tuo Yaxchilan vaikutti. Toisessa yllätti nuo värikkäät seinämaalaukset! Joskus valmiit päiväretket on erittäin toimivia ja vähentää myös stressiä, jos omatoimiset järjestelyt olisi haastavammat. Olisin siis varmasti itsekin päätynyt tähän ratkaisuun täällä.
Yaxhilan noista on tosiaan kuuluisampi, mutta vaikuttavia olivat molemmat. Jälkimmäinen. Erityisesti maalausten ansiosta. Valmisretket ovat joskus paikallaan, mutta omaoimisissa pystyy määrittämään aikataulut itse.
Ehkä itseä kiehtoisi näistä enemmän Yaxchilán jo pelkästään tuon venematkan ja viidakkoympäristön takia 😊 Mutta Bonampakin värilliset seinämaalaukset on kyllä aika huikeita. En ole koskaan tullut edes ajatelleeksi, että maya-temppelit on oikeasti ehkä olleet niin värikkäitä aikanaan. Eli taitaisi olla parasta nähdä molemmat samalla kertaa!
Venekyyti oli mukava kokemus. Bonampak on myös kyllä viidakon ympäröimä, mutta kyllä Yaxchilanissa olo silti enemmän sellainen, että on tosiaan viidakossa. Kyllä nuo kannattaa mielestäni molemmat käydä katsomassa, vaikka todella pitkä päivä siitä kyllä tulee.
Te kyllä osaatte löytää maailmalta sellaisia paikkoja, joista minä en ole ikinä edes kuullut 😊 Yaxchilán ja Bonampak olivat minulle molemmat täysin uusia tuttavuuksia.
Täytyy tunnustaa, että olen aika huonosti perillä Amerikan muinaiskulttuureista. Yaxchilánin kaiverruksia katsellessa jäin oikein miettimään, millainen oli mayojen oma kirjoitusjärjestelmä, ja pitihän se käydä saman tien selvittämässä. Olihan se erikoinen ja vieläpä varsin kehittynyt sellainen. Taas tuli opittua jotain uutta!
Bonampakin säilyneet maalaukset ovat kyllä aivan huikeita. Ja jotenkin koko kokemus kuulostaa vielä hienommalta, kun tällaisessa paikassa saa kulkea lähes ilman muita vierailijoita keskellä viidakkoa.
Heh, no nämä eivät varmasti olleet taas niitä tunnetuimpia kohteita. Mutta toisaalta, aivan huikean hienoja. Kohteen ei tarvitse olla maailman tunnetuin ollakseen äärettömän hieno. Ja niin se tosiaan on, että kun rauhassa saa kulkea, on fiilis ihan erilainen. Tuo oli upea retki kaiken kaikkiaan.
Mielenkiintoisia historiatietoja ja hienoja kuvia. Oma kokemukseni Meksikoon rajoittuu toistaiseksi vain muutamaan siellä tehtyyn Martin-kitaraan. Juha
Kiitos. No onhan siellä tehdyissä Martin-kitaroissakin on jo jotain kokemusta. Ehkä myös mielikin taittuu vähän?