Ensimmäinen päivämme Torres del Painen kansallispuistossa oli ollut pilvinen ja varsin sateinen. Maisemat kuitenkin vakuuttivat kauneudellaan heti. Toisena päivänä meidän oli määrä patikoida French Valleyhin, josta näkemämme kuvat olivat todella hienoja, joten odotimme toisen päivämme olevan Torres del Painessa viettämämme ajan kohokohta.
Ensimmäinen telttapaikkamme oli Camping Francésissa. Viettämämme yö oli todella viileä lämpötilan ollessa lähellä nollaa. Kylmyyden lisäksi sää oli myös todella tuulinen ja hieman pelokkaina mietimme ja seuraavaa päivää ja sitä, millainen sää tulisi olemaan.
Sää kuitenkin oli aamulla erinomainen ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Meillä oli siten todella hyvä tuuri, sillä Torres del Painen sää on tunnetusti todella epävakainen. Aurinkoisesta säästä huolimatta sää olikin todella tuulinen ja varsin viileä, mutta patikointiin todella sopiva.
Torres del Paine ja French Valleyn näköalapaikat
Torres del Painen French Valleyn patikka on kuuluisan W-reitin keskimmäinen sakara. Camping Francesista on ensin puolen tunnin, noin kahden kilometrin mittainen, patikointimatka Camping Italianoon. Tämä pätkä on maastoltaan helppoa eikä sisällä juurikaan korkeuseroja.
Tämän jälkeen reitti alkaa nousemaan melko jyrkästi kohti Mirador Britanicoa. Varsinaisesti Britanico koostuu kahdesta pisteestä, sillä Britanico itse asiassa on metsäisellä alueella oleva kivikkoinen alue ja varsinainen näköalapaikka sijaitsee vielä hieman pidemmällä ja korkeammalla. Matkaa Mirador Britanicoon on 5,5 kilometriä ja sen kulkemiseen arvioidaan kuluvan kolmisen tuntia.
“Torres del Painen French Valley tarjoaa todella hienoja maisemia. Suosittelemme ilman muuta kävelemään Britanicoon saakka.”
Ennen French Valley patikan puoliväliä, Camping Italianosta kahden kilometrin ja tunnin patikoinnin jälkeen, vastaan tulee Mirador Valle del Frances, joka tarjoaa upeat näköalat kohti jäätikköä. Camping Italianosta matka ylimmälle Britanico näköalapaikalle ja sieltä takaisin Camping Italianoon kestää noin viisi tuntia ja on pituudeltaan 11 kilometriä.
French Valley on raskaskulkuinen, mutta maisemiltaan palkitseva
French Valley on ylämäkensä lisäksi muutenkin maastoltaan varsin haastava, sillä reitti on paikoitellen varsin kivikkoinen, joten viiden tunnin on aika-arvio varsin realistinen. Osa näytti kääntyvän takaisin jo ensimmäisellä näköalapaikalla Mirador Valle del Francesissa, ja myös reitin alkuosa tarjoaa todella hienot maisemat, joten kauniista maisemista pääsee nauttimaan vaikkei ylös saakka jaksaisikaan patikoida. Jos kuitenkin voimia on riittävästi, suosittelemme ilman muuta kävelemään Britanicoon saakka.
Torres del Paine – suosittu French Valley ilman ruuhkia
Moni Torres del Painen W-reitin suorittava patikoi French Valley-osion niin, että aloittaa patikan Paine Grandesta, joka on monille samalla paikka, josta aloittaa W-reitin patikoinnin. Paine Grande on myös paikka, jonne katamaraani saapuu. Matka Paine Grandesta Camping Italianoon on 7,5 kilometrin mittainen ja sen kulkemiseen kuluu arviolta 2,5 tuntia.
Koska me olimme yöpyneet Camping Francésissa lähellä French Valleya, jaksoimme lähteä vielä kauniin Lake Nordenskjöldin rantaa pitkin kohti Los Cuernosia, josta käännyimme takaisin Camping Francésia kohti. Hieman ennen kuin saavuimme Camping Francésiin takaisin, näytti Patagonian sää arvaamattomuutensa ja saimme niskaamme lyhyen sadekuuron. Onneksi olimme saaneet kuitenkin nauttia todella kauniista säästä lähes koko päivän.
Yöpyminen Camping Francésissa oli hyvä idea myös siksi, että näin pääsi aloittamaan päivän French Valley patikan varhain aamulla. Tällöin emme ylöspäin mennessä tainneet nähdä erään pariskunnan lisäksi yhtään muita patikoijia. Sen sijaan alaspäin patikoidessa patikan loppupuolella tuli vastaan iso joukko muitakin retkeilijöitä. French Valley onkin sellainen patikka, että se kannattaa pyrkiä aloittamaan mahdollisimman aikaisin, jolloin välttää suurimmat ruuhkat.
Käy tutustumassa myös muihin Torres del Painen kanssallispuiston matkakertomuksiimme:
Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
28 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Upeat on maisemat, vuoret ja järvi!
Kiitos Veli! Maisemat olivat komeat.
Tosi huikeissa paikoissa olette käyneet patikoimassa. Pari omaa viikon vaellusreissuani kauan sitten rinkka selässä ovat suuntautuneet ”vain” Utsjoki – Kevo – Karigasniemi ja Saariselän alueille. Kun päivät oli rämmitty lopen väsyneinä soita ja rakkarinteitä pitkin, niin jätin Lapinvaellukset suosiolla muiden harrastukseksi. Lumihuippuisia vuoria on sittemmin nähty eri puolilla helpompien kulkuyhteyksien varrella.
Ymmärrän Eila sinua, pidemmät vaellusreissut teltan kanssa eivät ole kaikkien juttu. Osa taas tuntuu nauttivan juuri tämän kaltaisesta retkeilystä. Me Mikon kanssa suosimme Suomessa päiväpatikoita. Meille sopii paljon paremmin päiväpatikat kevyemmillä kantamuksilla. Minusta on kuitenkin hyvä välillä kokeilla jotain uutta. Joskus saattaa yllättyä ja tykästyä johonkin, mitä etukäteen ei olisi arvannut omaksi jutukseen.
Torres del Paine on huikea patikkakohde. Yövyttiin kaksi ensimmäistä yötä samassa paikassa, joten tänä toisena päivänä pystyimme liikkumaan päiväreppujen kanssa. Ehdottomasti mukavampaa kuin painavan rinkan kantaminen. Tykästyttiin Torres del Paineen kovin ja halutaan ehdottomasti tutustua paremmin maailman patikkakohteisiin. Onneksi patikoidessakin voi tehdä omanlaisia retkiä, lyhyitä tai pidempiä.
Onko Torres del Paine teidän patikointihistorianne upein kohde? Varmasti on vaikea vertailla, koska on niin monenlaisia. Varmaan se nostaa omaa arvostusta, kun on pitänyt ensin järjestää matka toiselle puolelle maapalloa, että pääsee patikoimaan.
Vaikea sanoa yhtä parasta patikkakohdetta. Torres del Paine oli upea ja sinne haluttaisiin mennä uudelleen. Myös Euroopassa on ollut upeita patikoita, minulle on jäänyt erityisen mieluisana mieleen Slovenian Triglavin kansallispuiston Seven lakes kierros, joka mentiin pitkänä päiväpatikkana.
Samaa vähän utelen kuin Ahti, näiden vaellusten ja maisemien erot verrattuna Alppeihin ja Norjaan?
Piti jäädä pohtimaan tätä kysymystäsi Mari. Torres del Painessa maisemat olivat monipuolisemmat, sillä lyhyillä etäisyyksillä oli vuoria, jäätiköitä ja turkoosia järviä. Lisäksi ihmisiä tuntui olevan vähemmän, kuin paikoitellen Norjan ja Alppien patikkakohteissa.
Mielettömissä maisemissa olette (jälleen kerran) päässeet patikoimaan! Tuo lumen ja vehreyden kontrasti näissä kuvissa on hauska 🙂
Toivottavasti pääsisin itsekin pian patikoimaan Suomen rajojen ulkopuolelle…
Joo, oli ihan mieletön reitti! Ulkomailla on upeita patikkakohteita, niihin pääsemistä odotetaan mekin. Luontokohteissa käyminen on meille todella mieluisa tapa lomailla.
Teillä kävi tosi hyvä tuuri sään kanssa! Todella upeita maisemia. Minustakin ryysiksen välttäminen kannattaa, jos mahdollista. Paljon mukavampi patikoida enimmäkseen omassa rauhassa kuin jatkuvassa jonossa kymmenien tai satojen ihmisten kanssa.
Totta Jenni! Kun kauemmas lähtee patikoimaan, on tuuripeliä sään suhteen. Oli mukava kulkea aurinkoisessa säässä. Me lähdemme usein aikaisin patikoimaan, sillä haluamme välttää ruuhkia. Kuten kirjoititkin, onhan se paljon mukavampi patikoida omassa rauhassaan.
Komeita maisemia! Piti oikein käydä kartasta tarkistamassa paikan sijainti ja aika Etelä-Chilessä näyttää olevan. Saattaa olla, etteivät meidän reissumme yllä koskaan tuonne asti, mutta on aina mukava lukea matkakertomuksia ja katsoa kauniita kuvia.
Kiitos kommentista! Olen samaa mieltä: vaikka ei aikoisi matkustaa johonkin maahan, on silti kiinnostavaa lukea toisen matkakokemuksesta ja katsella kuvia. Me ollaan tykätty reissata näihin kaukokohteisiin ja Etelä-Amerikkaan tullaan varmasti vielä neljännen kerran palaamaan. Ymmärrän hyvin, että pienten lasten kanssa matkakohteet valikoituvat pääosin lähemmäs Eurooppaan.
Wau! Onpa kerrassaan upeat maisemat! Kyllä kelpaisi noissa maisemissa patikoida.
Oltiin Mikon kanssa yhtä hymyä, kun maisemat olivat upeat ja sääkin suosi. Noissa maisemissa todellakin kelpaa patikoida.
Kylläpä on upeat maisemat! …ja miten hauska tuo majoitusratkaisu, vastaavia voisi tuoda myös Suomeen ja muualle Eurooppaan 🙂 Monesti majoituksen ja patikointipaikan etäisyys on pitkä ja itse en ainkaan jaksa rinkkaa kannella…
Tuo on Martta totta, olisi loistava, jos vastaavaa yöpymispalvelua olisi Suomessakin. Me tykätään Mikon kanssa mennä päiväpatikoita, ja mieluummin tehdään pitkäkin 30km päiväpatikka vähillä kantamuksilla, kuin että jaettaisiin se kahteen päivään ja kannettaisiin rinkkoja.
Upeita maisemia ja ihanan väristä vettä. 😍 Huippua päästä jälleen ”kaukomaille” teidän juttujen ja kuvien mukana, kun itse metsästän noita elämyksiä Euroopassa.
Mukava Kati kuulla, että viihdyit virtuaalimatkalla kanssamme. Me ollaan panostettu kaukomatkoihin, mutta Euroopassakin on paljon upeita luontokohteita.
Kylläpä olisi taas niin mun makuun sopivia jylhiä vuoristomaisemia! Olisi upeaa päästä tuonne patikoimaan myös!
Arvelinkin Tanja, että tykkäisit näistä maisemista! Patikkareitit, joissa pääsee ihailemaan vuoria ja lisäksi on järviä, ovat myös meidän mieleen. Toivottavasti pääset toteuttamaan haaveiden patikkareissujasi.
Maisemat ovat kieltämättä upeita. Oletkin kirjoittanut aika monta ”kohdejuttua” Antarktiksen risteilyn lisäksi tuolta alueelta, joten mieleeni tulee jo kysymys, että miten pitkään vietitte tuolla matkalla aikaa, mantereella ja sitten risteilyllä? Vai oliko salaisuutenne tehdä retki päivässä, parhaina kaksi, ilman sen kummempia lepopäiviä 🙂
Mikko on tosiaan kirjoittanut useammasta kohteestamme tältä Etelä-Amerikan ja Etelämantereeen reissultamme, ja matkamme vielä jatkui Torres del Painen jälkeenkin. Yhteensä reissussa oltimme 5,5 viikkoa, josta Etelämantereen risteily vei 11 päivää. Meillä on nykyään tapana, että Mikko tekee matkasuunnitelmat molempien toiveita kuunnellen ja meillä matkat ovat hyvin aktiivisia. Esim. Buenos Airesissa tutustuttiin kaupunkiin aina silloisen päivän fiiliksen mukaan, mutta pidemmät siirtymiset kaupunkien ja maiden välillä oli jo päätetty ja lennot ja autovaraukset tehty. Me kun emme viihdy rannoilla makoilemassa, emme koe tarvetta varsinaisille lepopäiville. Tykkäämme viettää aikaa ulkona ja luonnossa ja se jo rentouttaa meitä itsessään. Tällainen on siis meidän salaisuutemme, kiitos Pirkko kiinnostavasta kysymyksestä!
Vitsit mitä maisemia! Tosi kaunista. Kuten tuossa mainitsitkin, että reitti oli osittain vähän hankalaa, ja se näyttää tosi kiviseltä. Käytättekö koskaan apuna mitään keppiä tai sauvoja? Olen nyt itse nyt alkanut itse käyttämään ja siitä on tosi iso apu. Lisäksi keppi on siitä hyvä, että voi vähän kokeilla myös heinikkoja jos siellä sattuisi lymyämään käärme.
Hyvä kysymys Paula! Me ei olla käytetty patikoinnissa sauvoja. Muilla ollaan niitä nähty etenkin Alpeilla, mutta itse ei olla toistaiseksi sauvoja hankittu. Alpeilla sauvoja suositeltiin ja kerran Ranskan Alpeilla henkilökuntaan kuuluva henkilö oli epäileväinen kannattaako meidän lähteä patikoimaan ilman ko. varustetta. Hyvin kuitenkin ollaan pärjätty ilman. Joskus Suomessa liikkuessamme Mikko on saattanut ottaa maasta puukepin kävelyyn mukaan.
Minä kyllä aina vaan ihailen näitä teidän kohteita! Mielettömät valkoisen ja vihreän kontrastit. Huh.
Voi kiitos Monni! Me ollaan pyritty toteuttamaan matkaunelmia heti alusta pitäen ja luontokohteet on lähellä sydäntä. Torres del Painessa upeaa oli juurikin se, kun lyhyehkön patikointimatkan aikana näki lunta ja jäätikköä, vuoria, vehreää laaksoa ja turkoosia vettä.