Viimeksi kerroimme, että avaamme tällä kertaa hieman enemmän sitä, millaisia meidän päivämme risteilyllä olivat ja mitä aktiviteetteja niihin sisältyi.
Risteily oli tavallaan kuin tutkimusmatka, sillä henkilökuntana oli tiedemiehiä nimikkeinään esim. biologi tai meribiologi jne. Muutama ammattivalokuvaaja oli myös mukana sekä melontaohjaaja. Etelämantereen aktiviteeteista ennakkoon melontaretken varanneet tosiaan pääsivät melomaan (ilmoittautumisjärjestyksessä, paikkoja oli rajoitetusti). Me emme missään tapauksessa halunneet jättää tätä mahdollisuutta väliin ja varasimme melontaretken hyvissä ajoin ennen risteilymme alkamista. Biologit ym. henkilökunta puolestaan oli tarvittaessa matkustajien apuna ja heiltä oli mahdollista kysyä halutessaan apua esimerkiksi kuvaamansa linnun tunnistamisessa.
Päivän aktiviteetit Etelämantereella
Normaaliaktiviteetteja oli päivässä usein kaksi. Toinen oli rantautuminen Etelämantereelle, toinen taas ajelu kumiveneellä hylkeitä ja muita eläimiä etsien. Parhaassa tapauksessa vieressä saattoi hypähtää valas. Kun rantauduttiin, oli tärkeää, että pysyttiin aina merkityllä reitillä, jotta ekosysteemi häiriintyisi mahdollisimman vähän. Aktiviteettien jälkeen piti aina desinfioida saappaat. Rehellisesti sanottuna emme muista selitystä, miksi kenkien puhdistus menee noin päin eikä toisinpäin.
Ylimääräisiä, varattavia aktiviteetteja olivat esimerkiksi edellä mainittu melominen, valokuvauskurssi, lumikenkäily ja yöpyminen teltassa Etelämantereella. Viimeksi mainittuun osallistujat arvottiin, kaikki halukkaat eivät päässeet telttailemaan. Me kummatkin tosiaan kävimme melomassa. Lumikenkäilystä emme olleet kiinnostuneet, mutta yöpyminen Etelämantereella kävi mielessä.
Laivalla oli myös suurimman osan ajasta erilaisia luentoja Etelämantereen luontoon liittyen. Aiheet saattoivat koskea esimerkiksi jotain eläimiä kuten pingviinejä tai sitten yleisempää aihetta kuten ilmastomuutosta. Lähtökohtaisesti aiheet olivat aihepiiristä, jota luennoitsija oli itse tutkinut, mutta ne luennoitiin kansantajuisesti. Näiden lisäksi välillä kankaalla pyöri joku Etelämantereeseen liittynyt luontodokumentti, jonka lisäksi oli mahdollista katsella muutama hurjan kiinnostava dokumentti ensimmäisistä etelänavalle suuntautuneista tutkimusretkistä (näistä tarkemmin lisää vielä myöhemmin).
Etelämantereella, kun myrskyää
Etelämanner on tuulisin maanosa, kuten aiemmin mainitsimme. Tämä merkitsee sitä, että päivän aktiviteetteja saatetaan tuuliennusteiden vuoksi joutua muuttamaan. Saattaa olla, että etukäteen ilmoitettu paikka muuttuu toiseksi, tai että sekä paikka että aktiviteetti muuttuu toiseksi ja huonoimmassa tapauksessa koko aktiviteetit voidaan joutua perumaan. Meidän matkan aikana oli yksi päivä, kun kaikki aktiviteetit jouduttiin perumaan ja muutamaan kertaan kapteeni vaihtoi määränpäätä ns. lennosta. Kun kaikki aktiviteetit peruttiin, järjestettiin laivalla jotain pientä ylimääräistä, kuten ohjattua piirtämistä. Ja tuolloin Marika maalasikin aivan upean kuvan myssypingviinistä!
Ruokailuja on kolmesti päivässä, aamiainen, lounas ja päivällinen, joista kaksi ensimmäistä buffet-tyylisiä. Lisäksi saatavilla oli iltapäivän teehetki pikkupurtavineen. Yleisesti ottaen ruoka oli oikein hyvää ja sitä oli myös riittävästi. Aamulla tuli yleensä syötyä sen verran runsas aamiainen, että jätimme toisinaan lounaan väliin.
Danco-saari – viimein varsinaisella Etelämantereella!
Lopuksi vielä muutaman aktiviteetin pääpiirteittäinen kulku. Danco-saari oli ensimmäinen rantautuminen mantereen puolelle, kaikki aiemmat olivat olleet saaria Etelämantereen edustalla, mutta kuuluneet sinällään Etelämantereeseen. Emme ymmärtäneet asiaa risteilyllä miettiä tarkemmin, mutta nimi tosiaan on vähän ristiriitainen tuon kanssa. Mutta Google Maps näyttää kyllä Danco-saaren olevan mantereen puolella, niin pakko kai tuohon on sitten uskoa.
Danco-saari, toisin kuin aiemmin esittelemämme paikat, oli lumipeitteinen, mikä oli mukavaa vaihtelua. Täällä nähtiin iso yhdyskunta valkokulmapingviinejä (gentoo) ja ihan pingviinien yläpuolella munia kärkkynyt etelämantereenkihu (south polar skua). Täällä pingviinien temmellystä oli erityisen hauska katsella ja jotkut pingiineistä ottivat yhteenkin ja eräs pingviini ajoi myös toisen pois.
Täällä meille sattui myös takaisin kävellessä sellainen tilanne, missä muutama valkokulmapingviini oli päättänyt ylittää meidän kulkeman polun. Tällöin ei auttanut kuin odotella rauhassa yllättävänkin pitkä aika, että pingviinit pääsivät rauhassa yli.
Danco-saarelle rantautumista ennen meillä oli veneretki ja sen aikana päästiin katsemaan paljon erilaisia jäälauttoja, jonka lisäksi näimme joukon valkokulmapingviinejä. Tämä oli myös se päivä, jolloin osa onnekkaista pääsi telttaretkelle mantereelle.
Onko sinulla lisäkysymyksiä päivien kulusta risteilyllämme?
32 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Oli kiva saada lukea päiväohjelmistanne ja tulikin jo aikaisemmasta postauksesta mieleen kysymys, miksi kengät desinfioitiin vain palattuanne laivalle. Olen kuullut, että joillain risteilyillä se tapahtuu sekä rantautuessa että laivalle palattaessa. Palatessanne laivalle taisivat kengänpohjat olla likaisena pingviinien ulosteesta, vai olivatko?
Me pohdimmekin tuota puhdistusasiaa, emmekä kunnolla muista perusteita tälle toimintatavalla. Saappaita tosin käytettiin vain maihinnousuissa ja veneretkillä, laivassa niitä ei käytetty.
Kengänpohjat eivät likastuneet mitenkään näkyvästi. Pingiiniyhdyskunnissa maassa oli ulostetta, mutta yhdyskuntaan tuli pitää katseluetäisyys, jotta pingviinit eivät häiriinny. Muutoin kävellessä lumi oli puhtaan valkoista.
Millainen varustelutaso tuossa laivassa muutoin oli? Oliko kuntoilumahdollisuutta? Oliko nettiä ollenkaan?
Kuntosalia laivassa ei ollut, jacuzzi löytyi kannelta. Luentosalissa oli elokuvatuokioita ja katsoimme luontodokumenttisarjan Etelämantereelta. Tykkäsimme myös laivan tiedenurkkauksesta, jossa oli mikroskooppeja, kivinäytteitä, kirjoja ja karttoja. Laivassa oli pieni myymälä, josta löytyi mm. vaatteita ja itse ostin sieltä Etelämantereella valokuvausta käsittelevän kirjan.
Netin sai erikseen ostettua. Kahdesti ostimme molemmille netin päiväksi ja onnellisen sattuman kautta Mikon netti jatkoi toimimista lähes koko loppureissun ajan, olivat ilmeisesti antaneet hänelle pidemmän netinkäytön oikeuttavan koodin. Verkko tosin oli ajoittain kehno.
Selasin kuvia Etelämantereen risteilyltä ja olihan laivalla kuntosali! En muistanutkaan. Lasiseinästä näkymät ulos jäävuoriin.
Voi hurja, millaista matkailua maailmassa voi tehdä! On todella mielenkiintoista lukea näitä tekstejäsi asioista, joista itsellä on varsin kaukaista ja pinnallista tietoa. Ja ihailla kuviasi. Mistä muuten itse saitte idean tällaiseen matkaan? Aila
On muuten totta, että matkata voi hyvin eri tavalla. Minä ja Mikko olemme todella tykästyneet luontokohteisiin ja se on matkoillamme näkynyt. Ensimmäisellä Etelä-Amerikan matkallamme Amazonin sademetsässä telttaillassamme tajusin, että voimme tehdä todella upeita reissuja luontokohteisiin. Aina välillä juttelemme, että mitkä olisi ne upeimmat matkakohteet, ja ehkä sellaisesta keskustelusta tämä Etelämantereen vierailu jäi ajatuksiin kytemään. Lopulta risteily tuli ostettua ilman sen isompia pohdintoja. Matkoja miettiessämme yleensäkin mietimme, mikä olisi upein paikka, mihin seuraavaksi haluaisimme mennä.
Onpa taas hienoja kuvia – erityisesti pingviineistä. Katselin että yhdessä kuvassa olisi ”teurastettu pingviinejä”, mutta taitaa olla niiden jätöksiä eli kakkaa ja virtsaa.
Ohjelmaa näyttää olevan riittävästi eikä aika varmaan tullut matkalla pitkäksi, ja ruokaa oli varmaankin riittävästi.
Kiitos Jani. Ne kuvat, joissa pingiinien alla oleva maa on ruskea, on otettu pingviiniyhdyskunnista. Ja niissä kohdissa maa tosiaan on likainen pingviinien jätöksistä.
Ruokaa oli tarjolla yllin kyllin! Me jätimme usein lounaan väliin ja myös ennen päivällistä olleen iltapäiväteen. Päivällinen oli joko erittäin laaja buffee tai neljän ruokalajin pöytääntarjoilu. Ja jälkimmäisen ollessa kyseessä sai aina valita kala-tai lihavaihtoehdon. Paluumatkalla, kun olin huonovointinen, enkä pystynyt syömään kala-ateriaan, ehdotti tarjoilija, että toisi minulle pihvin.
Meillä ei käynyt aika pitkäksi, oli juuri meille mieluista ohjelmaa. Kaikkia kiinnostavia luentoja emme edes ehtineet käydä kuuntelemassa. Valinnaisia lisäaktiviteetteja oli mukavasti, tosin halukkaitakin paljon ja kuten Mikko mainitsi, telttailuun pääsijät jouduttiin arpomaan.
Tuo Etelämantereen reissu on varmasti mahtava ollut!
Siellä ei varmastikaan seilata tavallisella valtameri risteilijällä?
Paljonkohan tuosta reissusta saa pulittaa?
Pitääkin tutustua koko kertomukseen e.
Etelämantereen reissu oli mahtava,yhden unelman täyttymys. Laiva oli erilainen kuin esimerkiksi Karibian risteilijät. Mitään isompaa viihdetarjontaa ei ollut. Maihinnousujen lisäksi oli veneretkiä, lisävalintaisena melomista, lumikenkäilyä, veteen pulahtaminenkin oli yhtenä päivänä mahdollista. Laivassa oli monipuolisesti luentoja, dokumentteja ja elokuvia Etelämanner-teemaan sopien. Oli mahdollista osallistua valokuvauskurssille ja parina päivänä järjestettiin maalaustuokioita. Tekemistä siis riitti.
Kiva kuulla Sari, että Etelämantereen postaukset kiinnostaa.
Nämä kuvat ei sitten yhtään lievennä kaipuuta päästä tuollaiselle kerran elämässä-risteilylle. Meillä on miehen kanssa haaveena päästä yöpymään telttaan Etelämantereelle, mutta onhan se sitten ilmiselvästi vain onnenkauppaa pääseekö nukkumaan astetta eksoottisemmin vai ei. Ihana ollut seurata tätä teidän matkaa ja ihania kuvia.
Mukavaa, että olet ollut seuraamassa meidän matkaa virtuaalisesti! Meidän risteilyllämme halukkaita telttailijoita oli niin paljon, että aktiviteetti arvottiin. Parempi mahdollisuus on päästä ostamalla telttayön aktiviteetti etukäteen, sillä esimerkiksi melomaan pääsivät vain näin toimineet. Risteilyllä oli aktiviteetti-info, jonka jälkeen vasta moni teki varauksia. Toivottavasti teidän haaveenne telttayöpymisestä Etelämantereella toteutuu!
Voin kuvitella, että tuollaisessa kohteessa retkille on rajoitetusti paikkoja, sillä ihan tavallisillakin risteilyillä suosituimmat retket myydään helposti loppuun jo ennen risteilyä, eli ne pitää varata melkein saman tien kun varaa risteilyn. Lisäksi omatoimisestikin meneminen johonkin kohteeseen, siis niillä ihan ”tavallisilla” risteilyillä, voi olla mahdotonta, sillä laivan retket ovat ostaneet koko jonkun saaren kapasiteetin kyseisenä päivänä – yritettiin tätä aikoinaan Seychelleillä pääsaarelta lähisaarille, mutta onneksi sitten lopulta saimme paikat laivan retkelle.
Minä olisin yrittänyt päästä lumikenkäilyyn 🙂 – kokeilimme sitä ensimmäisen kerran viime talvena ja se vaikutti helpolta ja kivalta!
Tuo on hyvä huomio Pirkko. Risteilyä ostaessamme mietimme näitä eri aktiviteetteja, mutta meille sanottiin, että laivassa pidetään tarkempi info ja voimme päättää myös vielä laivalla. Onneksi olimme varanneet melonnan etukäteen! Jos vielä uudestaan lähdemme risteilemään, pitää etukäteen varata kaikki kiinnostavat aktiviteetit. Luontopainotteisia risteilyjä on tullut selattua tämän Etelämantereen reissun jälkeen ja kiinnostavia on kyllä useampia!
Lumikenkäily olisi varmasti kiva aktiviteetti. Meillä Mikon kanssa on omat lumikengät, mutta aika vähälle käytölle ovat jääneet. Usein lähdemme kokeilemaan onnistuuko reitin kiertäminen retkeilykengillä.
Tätä Etelämantereen tarinaa on todella mielenkiintoista lukea. Jäälohkareet kuvissa ovat todella vaikuttavia, saati millaisia ne ovatkaan livenä. Wau!
Voi onpas kiva kuulla, että Etelämantereen postaukset kiinnostavat! Minäkin ihailin näitä ottamiani kuvia jälkikäteen, jäälohkareet olivat todella upean näköisiä! Jään sinisyys oli kaunista.
Näitä teidän postauksia lukiessa hinku päästä Etelämantereelle sen kun kasvaa. Meribiologeja ja muuta, siis just! Tuollainen tutkimusmatkahenkisyys kiinnostaa mua paljon enemmän kuin luksusristeilyt. Sitä paitsi mähän oon ammattikuvaaja, että ehkä mun pitää hankkia joku pesti tuonne. 🙂
Nuo pienempien alusten luennotkin ovat yleensä kiinnostavia.
Mekin viihdymme paremmin tämän kaltaisilla luonto- ja tutkimusmatkaristeilyillä. Laivalla oli rauhallista, ohjelma oli meistä mielenkiintoista ja monipuolista. Emme kaivanneet sen enempää tähän reissuun. Uskon, että sinäkin Tanja viihtyisit juuri tällaisella risteilyllä. Hurtigrutenilla oli muitakin luontoristeilyjä, todella mielenkiintoiselta vaikuttivat nekin!
Siis voi vitsi miten ihanaa ohjelmaa <3 Jotenkin tosi sympaattista, että ohjelmassa oli myös luontodokumentteja ja luentoja, ja tuo piirustuspäivä 🙂 Kuulostaa kyllä ihan joltain oikealta tutkimusmatkalta muutenkin.
En muista oliko aiemmassa postauksessa puhetta, mutta oliko teillä kaikki omat varusteet, kuten vaikka vedenpitävät kengät mukana, vai saiko osan tavaroista lainattua tuolta?
Joo, risteilyn ohjelma oli meille tosi mieluista. Kivasti toteutettu risteily kaiken kaikkiaan.
Hyvä kysymys Cilla Maria! Saimme nuo kuvissa näkyvät punaiset takit omaksemme. Heti ekana päivänä kaikille annettiin lainaan saappaat, joita käytettiin veneretkillä ja maihinnousuissa. Kengät desinfioitiin aina takaisin laivaan tullessa. Henkilökunta vei rantautumispaikkaan kävelysauvoja, niitä sai ottaa liikkumisen avuksi.
Vau, jäipä kiva muisto sitten vielä noista takeistakin 🙂
On kyllä varmasti ollut huikea elämys koko risteily!
Mietin tätä lukiessa, että se teltassa yöpyminen kuulosti aivan mahtavalle, kunnes sitten näin tuon viimeisen kuvan. Ehkä sitten kuitenkin vähän liian extreme mun makuun johtuen tuosta lumesta. 😀
Tämä risteily oli upea kokemus! Me pohdimme pitkään tuota telttailua. Halukkaita oli lopulta niin paljon, että vain pieni osa pääsi nukkumaan teltassa. Olisihan ollut hienoa nukkua yö teltassa Etelämantereella, mutta ei jäänyt suuremmin harmittamaan.
Pingviinit ovat niin söpöjä. Voisin niiden kuvia katsella enemmänkin. ☺️
Joo, pingviinit ovat veikeä näköisiä. Oli hauska nähdä niiden juoksentelevan ja uivan.
Erittäin hyvä huomio tuo, että osa retkistä saattaa olla myyty loppuun jo ennen risteilyn alkua, vaikka kuinka sanottaisiin, että laivalla sitten saa enemmän tietoa retkistä. Itse kyllä varaisin kiinnostavat retket jo ennen laivan irtautumista.
Myös luennot kiinnostavat minua aina. Olin risteilyllä Punaisella merellä v. 2009 ja siellä oli luennoitsijana Helsingin yliopiston kreikkalaisen filologian professori Jaakko Frösen. Istuin jokaisen luennon kuin naulittuna tuoliini.
Mekin kyllä jatkossa varaamme kaikki kiinnostavat aktiviteetit ennakkoon. Onneksi olimme varanneet melonnan, odotin sitä paljon. Moni halukas ei päässyt melomaan, sillä sääolosuhteiden takia osa suunnitelluista melontavuoroista peruuntui. Mietin jonkin aikaa valokuvauskurssia, mutta kurssilaiset menivät keskenään maihin, ja halusin mieluummin mennä maihin yhdessä Mikon kanssa. Hänelle valokuvauskurssi ei olisi ollut kiinnostava. Risteilyllä oli myös kaikille avoin luento valokuvaamisesta Etelämantereella ja laivan kaupasta ostin aihetta käsittelevän kirjan.
Me nautimme paljon näistä risteilyn luennoista ja dokumenteista! Todella kiva oheisohjelma risteilyllä.
Risteily kuulostaa mukavan miellyttävälle tavalle tutustua Etelämantereeseen. Pääsee mielenkiintoisten päiväretkien jälkeen yöksi lämpimään laivaan, vaikka olisihan ulkona telttailussa toki enemmän tunnelmaa.
Me olimme varsin tyytyväisiä risteilyllä Hurtigrutenin lämpimissä sisätiloissa. Vaikka olisihan se ollut kokemus nukkua yksi työ teltassa Etelämantereella. Talvista telttailua pääsisi toki kokeilemaan ihan Suomessakin, se ei meitä ainakaan tällä hetkellä kiinnosta.
Kiitos hienosta postauksesta ja kommenttikentistä tulleista lisistä. Kyllä nyt iskee kuume. Patagoniaan olen menossa, mutta taitaakin laajentua reissu.
Voi kiitos kommentistasi, se ilahdutti paljon. Patagonian reissu kuulostaa mahtavalta. Ja super hienoa, jos matka laajenee vielä Etelämantereellekin. Odotan kovasti, että pääsemme myöhemmin kuulemaan tästä matkastasi.