Ek Balam on hieno ja rauhallinen mayaraunio Valladolidin lähellä, vain 25 kilometrin päässä. Myös Chichén Itzá on lähellä, n. 55 kilometrin päässä, ja ajomatka sieltä kestää Ek Balamille noin tunnin. Me halusimme olla Ek Balam -raunioilla heti niiden aukeamisaikaan. Ajomatka meidän majapaikastamme Valladolidin keskustasta oli noin puoli tuntia.
Cancunista, Playa del Carmenista ja Tulumista paras tapa päästä Ek Balamiin on vuokra-auto. Ek Balamiin ei ole bussiyhteyttä, joten näistä kaupungeista ilman vuokra-autoa liikkuva joutuu ottamaan bussin Valladolidiin, josta on siirryttävä collectivolla tai taksilla Ek Balamiin.
Ek Balam – pääsymaksu ja aukiolo
Sisäänpääsymaksu Ek Balamin raunioille on kallis, 494 pesoa, eli 23 euroa, josta osavaltion osuus 409 pesoa ja valtion osuus 85 pesoa (vuonna 2022). Pääsymaksun suuruus on viime vuosina ollut hurjassa nousussa, kuten monille muillekin raunioille, ja myös cenoteille. Ek Balam on päivittäin auki klo 8-17.
Koska Ek Balam ei ole läheskään niin tunnettu kuin Chichén Itzá, rajoittaa sisäänpääsymaksun hintavuus paikalla käyvien ihmisten määrää. Siinä mielessä sisäänpääsymaksun hintavuuden voi ajatella hyvänäkin asiana, että samanlaisia ruuhkia kuin esimerkiksi Tulumin raunioilla, ei Ek Balamilla näe. Tämän vuoksi Ek Balamissa voi periaatteessa vierailla mihin aikaan päivästä tahansa, joskin keskipäivän aikaan lämpötila saattaa nousta huomattavan korkeaksi.
Ek Balamissa raunioille saa kiivetä
Keskeisenä erona tunnetuimpiin raunioihin (Chichén Itzáan, Cobaan ja Tulumiin) on rauhallisuuden lisäksi se, että Ek Balamissa on mahdollista kiivetä raunioiden päälle. Näkymä Ek Balamin korkeimman rakennuksen, Akropoliksen, päältä on upea. Sieltä näkee käytännössä koko Ek Balamin raunioalueen, samoin kuin pitkälle ympäröivään viidakkoon.
Akropoliksessa on myös olkikattoisia huoneita, joiden katto on tehty kuivatuista palmun lehdistä. Ek Balamissa on myös stukko-veistoksia (eräänlainen rappaus), joita ei useimmilta muilta mayaraunioilta löydy. Useimmiten maya-veistokset on nimittäin tehty kivestä.
Vain murto-osa Ek Balamin raunioista on löydetty
Ek Balam on ollut aikoinaan merkittävä maya-kaupunki, mutta nykyään vasta vain pieni osa alueen rakennelmista on restaroitu. Arvioiden mukaan vain murto-osa Ek Balamin raunioista onkin vasta kaivettu esiin. Alue on verrattain pieni ja sen kiertää tarvittaessa melko nopeasti, mutta toisaalta paikalla voi viettää enemmänkin aikaa rauhallisuudesta ja hienoista raunioista nauttien. Meillä taisi mennä aikaa noin 1,5 tuntia.
Kuuluisin (ja korkein) raunioista on, kuten edellä on mainittu, Akropolis. Akropolis sijaitsee alueen ns. keskusaukiolla (the Central Plaza). 30 metriä korkean pyramidin päälle ei ole välttämättä mukava kivuta keskipäivän helteessä, joten tämä on toisaalta syy olla paikalla aikaisin aamulla, vaikka Ek Balam todennäköisesti pysyykin rauhallisena koko päivän.
Ek Balamissa, kuten lähes kaikissa muissakin maya-rauniokaupungeissa, on pallopelikenttä. Peli oli tärkeä osa maya-kulttuuria ja monesti ihmisuhrit olivat osa peliä.
Yhdistä vierailuun cenote X’Canche
Ek Balamin vieressä sijaitsee myös cenote X’Canche, jonne sisäänpääsymaksu on 170 pesoa (vajaa 8 euroa). Cenote X’Canche ei lukeudu meidän suosikkicenotejen joukkoon, mutta ihan mukava cenote X’Canche kuitenkin on. Mielestämme siellä kannattaakin joka tapauksessa vierailla samalla, kun vierailee Ek Balamin raunioilla.
Me vietimme mukavan aamupäivän Ek Balamilla ja cenote X’Canchella. Jos Yucatanin osavaltion suunnalla liikkuu, suosittelemme ilman muuta retkeä Ek Balamin raunioille. Erityisesti Cobaan (jossa raunioille ei nykyään saa enää kiivetä) verrattuna Ek Balam oli mielestämme paljon vaikuttavampi paikka. Chichén Itzáan ja Tulumiin verrattuna selkeä etu ruuhkaisuuden lisäksi on tosiaan se, että Ek Balamissa ainakin toistaiseksi rakennelmien päälle kiipeäminen on sallittua.
Oletko sinä päässyt kiipeilemään jollakin mayarauniolla?
Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
26 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Hienon näköistä taas! Mutta onpa tosiaan hintava! Kuulostaa kuitenkin hyvältä se, että raunioille voi kiivetä (kuten vaikka Angkor Watissa), on rauhallista ja aluekin on maltillisen kokoinen. Aina vähän harmillista, jos paikka on kiinnostava ja siitä ehtii nähdä vain murto-osan.
Kiitos Ismo. Se on totta, että ainakin meitä jää helposti vaivaamaan, jos kiinnostavassa paikassa ei ehdi kiertämään tarpeeksi. Näin meille kävi Meksiko Cityn antropologisessa museossa. Museo on valtava ja olisimme halunneet tutustua jokaiseen näyttelyhuoneeseen. Paljon jäi kuitenkin odottamaan mahdollista seuraavaa vierailua museossa. Ja tuolloin menemme kyllä jo aukeamisaikaan paikalle.
Välillä reissussa kirpaisee korkeat pääsymaksut, mutta kun ajattelen lentolippuihin, majoitukseen ja mahdolliseen autovuokraan mennyttä osuutta, totean, että pääsymaksuissa en halua säästää. Kokemusten takiahan reissuun on lähdetty.
Ek Balam vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta paikalta. Me ollaan historiallisten raunioiden faneja koko perheen voimin. Tosin tuo sisäänpääsymaksu on aikamoinen. Näin perheenä menee jo mojova summa. Toisaalta, elämyksistä kuuluukin maksaa.
Oliko siellä oikeasti uimaranta, vai mitä se merkki tarkoitti?
Tuo on Nadine totta, että Ek Balamin sisäänpääsymaksu on aikamoinen koko lapsiperheelle. Toisaalta, kun tuonne asti matkustaa, on kurja jättää kiinnostava kohde väliin sisäänpääsymaksun vuoksi, kun summa on murto-osa matkan muista kustannuksista. Mutta joskus kiinnostavia kohteita on vain pakko jättää pois, ajallisestikaan ei kaikkea haluamaansa aina ehdi näkemään. Ek Balamin vieressä oli cenote Xcanhce, josta viime viikolla kirjoitimmekin erikseen. Kätevää, kun raunioilla kiertelyn jälkeen pääsee pulahtamaan cenoten viileään veteen.
Kohtalaisen hintavia kohteita tosiaan, mutta ilmeisesti Meksikossa nyt maksavia turisteja riittää. Hyvä kyllä tässä paikassa, että oli rauhallista.
Onpas hintava kohde! Mutta toisaalta kiva, jos pääsymaksun suuruus hieman rajoittaa kävijämääriä, ja pääsee melko rauhassa tutkailemaan paikkoja!
On kyllä taas mielenkiintoinen kohde ja kivoja kuvia!
Chichen Itza on myös hintava, ja silti hyvin ruuhkainen. Ek Balam on selvästi vähemmän tunnettu, eikä ole Unesco-kohde, joten siellä tosiaan sai kulkea rauhassa. Ja onhan se paljon mukavampaa, kuin mennä ruuhkassa ja kurkkia muiden turistien ohitse. Kiitos Eveliina kommentistasi.
Meksikossa osa nähtävyyksistä oli melko hinnakkaita. Ja kuten Ahti tuumit, maksavia turisteja kuitenkin taitaa riittää, joten sen puolesta hintoja ei tarvitse laskea. Toivottavasti pääsymaksuista kerätyillä varoilla raunioista pystytään pitämään hyvää huolta.
Olen kyllä päässyt kiipeämään monille raunioille, esim Tulumissa, mutta jälkipolvia ajatellen olen sitä mieltä ettei kiipeämisen pitäisi olla sallittua missään.
Minä Terhi ymmärrän sinun näkökulmasi. Uskon, että nähtävyyksiin tarvitaan täysi kiipeämiskielto, sillä pelkkä suositus välttää kiipeämistä ei rakennusten päälle kapuamista merkittävästi rajoita. Meksikossa osaan raunionähtävyyksistä on tullut koronaepidemian aikana tällainen kielto, tosin syynä on mainittu koronaepidemian rajoitustoimet eikä raunioiden suojelu. Uskon kuitenkin, että kielto jää voimaan koronaepidemiankin rauhoituttua.
Aikalailla on tosiaan hiljaista tai hyvin olette siivonneet muut kävijät kuvien ulkopuolelle:)
Nuo Mayojen maat ja kaupungin on kyllä kiinnostavia. Olisi hienoa joskus päästä käymään tai olemaan vähän pidemmäksikin aikaa. Ovat ne olleet melkoisia sivilisaatioita aikoinaan. Harmi, jotta ovat hävinneet. Ties mitä olisivatkaan saaneet aikaan mikäli olisivat saaneet jatkaa oloaan.
Hieno paikka, Ek Balami.
Ek Balam oli todella rauhallinen. Välillä sitä sattui saman rakennuksen luo jonkun muun vierailujan kanssa, mutta hetken odottelulla saimme olla paikalla ihan kahdestaan. Ainoastaan Akropolilla eli tuolla korkeimmalla rakennuksella oli enemmän ihmisiä ja siellä sai hieman odotella sopivaa kuvaushetkeä. Maya-kulttuuri on kiinnostava. Ostimme reissun aikana muutaman kirjan, ja yhtä mayojen mytologiasta kertovaa kirjaa luin Mikolle ääneen automatkojen aikana. Hurjia tarinoita, melko pelottavia hahmoja mayojen mytologiassa.
Vau kuinka hienot! Täytyy ehdottomasti ensi kerralla kun ollaan Meksikossa niin mennä käymään. Paineet uuden reissun varaamiseen vaan kasvaa.. ha ha. Tuo cenote vierailu on kyllä jotenkin niin klassinen, kun sen voi yhdistää lähes joka päiväretkeen noilla hoodeilla. Mieheni on opiskellut historiaa pääaineenaan, ja on aina niin innoissaan kaikenlaisista raunioista. Hän viettäisi täälläkin varmaan koko päivän jos voisi. Ja itsekin viihtyisin mutta ehkä vähempi aika riittäisi.
Vau, voin kuvitella kuinka innostunut puolisosi on rauniovierailuista. Ja Meksikoon jäi vaikka kuinka paljon nähtävää. Jo reissusuunnitelmia tehdessämme ja Meksikon nähtävyyksiin perehtyessäni olin aivan äimistynyt, kuinka kiinnostavia kohteita Meksikosta löytyykään. Pelkästään Jukatanin niemimaalla olisi voinut viettää koko kuukauden.
Ek Balam vaikuttaa kyllä paljon viihtyisämmältä kuin Chichen itza tai Tulum. Tulee ehkä hieman tuosta viidakkomaisesta ympäristöstä mieleen Chiapasissa sijiatsevat Palenquen rauniot. Raunioille kiipeäminen on aina mukavaa, mutta toisaalta ymmärrän, miksi se on niin monessa paikassa kielletty. Esimerkiksi Cobassa on kuollut turisteja pudotessaan pyramidilta. Jotkut taas on suljettu ihan rakennelmien suojelemiseksi. Tikalissa nuo ongelmat on ratkottu niin, että pyramidien sivuun on rakennettu modernit puiset portaat kaiteilla.
Ja mitä hintaan tulee, tuntuu että Jukatanilla kaikki on monin verroin kalliimpaa kuin muualla Meksikossa.
Totta Cilla Maria, molemmissa on kohteissa metsäinen ympäristö. Ek Balam on kuitenkin huomattavasti pienempi ja Palenquessa pääsi kulkemaan pitkiä matkoja myös sademetsän alueella ja muutenkin raunioita oli huomattavasti enemmän nähtävillä. Meidänkin mielestämme rakennusten suojelu on tärkeää, mutta tuntuu hölmöltä, että jossain paikoissa syyksi sanotaan covid-19 kun oletettavasti se ei ole oikea syy.
Mielenkiintoinen kohde
Ek Balam oli todella kiintoisa nähtävyys. Ja vain plussaa, että paikka oli näinkin rauhallinen.
En ole tuollaisilla raunioilla kiipeillyt, mutta Kurdistanissa kävelin antiikkisella kivisillalla. Jos samanlainen olisi Euroopassa, siinä ei takuulla saisi kävellä.
Heh, taidat olla Sini aivan oikeassa. Euroopassa vastaava kohde olisi suojeltu ja jonnekin olisi rakennettu jäljennös, jossa saisi käydä katsomassa miltä varsinainen rakennelma näyttää.
Tosi hienon näköinen paikka! Olen kuitenkin samaa mieltä kommentin jättäneen Terhin kanssa siitä, että jälkipolvia ajatellen kiipeily raunioilla pitäisi ehdottomasti kieltää kokonaan. Onhan se hieno kokemus päästä sinne (olisi minustakin!), mutta toinen puoli asiaa on se, että jokainen kiipeilijä omalta osaltaan kuluttaa raunioita ja edistää niiden tuhoutumista. Harva kuitenkaan jättää kiipeilyä väliin, jos se sallitaan, joten sen takia ihan rehellinen kielto olisi parempi kuin esim. vain suositus olla kiipeilemättä. Joka tapauksessa kiehtova paikka ja olisi hienoa päästä käymään tuolla joskus!
Niinhän se Jenni on, että pelkkä suositus ei merkittävästi vaikuttaisi raunioilla kiipeävien osuuksiin. Osa raunioista oli äärettömän rauhallisia ja olimme paikalla lähes kahdestaan. Näissä nähtävyyksissä rakennusten kuluminen on aivan eri tasolla, kuin suosituimmissa kohteissa, joissa käy tuhansia tai kymmeniä tuhansia turisteja vuodessa ja kiipeämiskielto siinä mielessä tärkeämpi. Ek Balam oli vaikuttava kohde, ehdottomasti kannattaa käydä siellä, jos Jukatanille matkaat.
Chichén Itzá ja Tulum on tuttuja reilun parinkymmenen vuoden takaa ja itselläni on mielikuva, että tuolloin olisi kiivetty Chichén Itzálla. En kyllä mene vannomaan, onko silloin vielä ollut lupa, ollaanko oltu tietämättömiä vai peräti nuoria hurjapäitä ilman moraalia???
Ihan varteenotettava vaihtoehto on toki sekin, että yksinkertaisesti muistan väärin. Joka tapauksessa tämä oli mielenkiintoinen esittlely, kiitos siitä!
Hyvinkin paljon mahdollista Hannele, että tuolloin Chichen Itzalla on päässyt kiipeämään rakennusten päälle. Luulen, että muistat vierailustasi aivan oikein. Turistimäärät ovat varmasti kasvaneet huomattavasti vuosien myötä näiden parinkymmenen vuoden aikana. Kiipeämiskiellot tulenevat tulevaisuudessa yleistymään. Mukava, kun viihdyit kirjoituksemme parissa.
Hienon näköinen paikka. Itse en ole tuolla käynyt, mutta nämä mihin saa kiipeillä on ihan parhaita. Jukatanin niemimaan tunnetuin kiipeiltävä on Coba, ja se on kyllä vaikuttava ilmestys keskellä viidakkoa. Nämä maya-kulttuurin kohteet ovat kiehtovia, laitanpa tämän muistiin, sillä eiköhän Jukatanille tule vielä kolmannenkin kerran mentyä yhdistettynä New Yorkin reissuun.
On huima tunne istua raunion yläosassa ja katsella rakennuksia lintuperspektiivistä. Me tykkäsimme Ek Balamista enemmän kuin Cobasta. Coba taitaa olla näistä kahdesta tunnetumpi, ehkä sijaintinsa vuoksi. Se kun on Jukatanin pääturistikohteista lähtevillä retkillä helpommin saavutettavissa. Kiva kuulla Rami, että pystyttiin vinkkaamaan sinua kiinnostavasta kohteesta. Hyvä ajatus yhdistää Meksikon reissu New Yorkissa käyntiin.