Bolivian kuuluisa suola-aavikko Salar de Uyuni  lähialueineen oli meille suurin syy matkustaa Chilen San Pedro de Atacamaan. Useimmiten Salar de Uyunin alueelle järjestettävät retket ovat 3-4 päivän mittaisia ja niillä vieraillaan pitkälti samoissa kohteissa. San Pedro de Atacaman lisäksi retkiä järjestetään Bolivian puolelta Uyunin kaupungista, mutta koska olimme valmiiksi Chilessä, sopi San Pedro de Atacama meille paremmin retken lähtöpaikaksi.

Valle de Rocas, Salar de Uyuni Bolivia
Valle de Rocas, Salar de Uyuni Bolivia
Salar de Uyuni Bolivia

Salar de Uyuni joulukuussa

Olimme liikkeellä aivan joulukuun lopulla, joka toi asiaan hieman lisäpohdittavaa. Internetissä on paljon kauhutarinoita siitä, että juuri joulun pyhiä ja uuden vuoden aikaa, ei suositella matka-ajankohdaksi Salar de Uyuniin, koska kuskit saattavat tuohon aikaan olla humalassa. Normaalisti kuskit eivät myöskään puhu englantia. Autot ovat usein myös tupaten täynnä turisteja, joten matkustusmukavuus ei ole kovinkaan korkealla tasolla.

Joulukuu ja varsinkin sen loppupuoli on muutenkin mielenkiintoinen matkustusaika. Alueella on nimittäin sadekausi joulukuusta toukokuuhun. Kovin paljoa noihin aikoihinkaan ei sada, mutta sade saattaa aiheuttaa sen, että kuuluisalle Isla Incahuasi -kaktussaarelle ei ole mahdollista ajaa. Hyvänä puolena on se, että vedellä täyttynyt suolatasanko mahdollistaa hienojen heijastuskuvien ottamisen. Meidän toiveissamme oli, että sadekauden alkupuolella pääsisimme ajamaan Isla Incahuasi -kaktussaarelle, mutta niin että vettä olisi vähän, jotta saisimme myös otettua hienoja heijastuskuvia.

Salar de Uyuni Bolivia
Valle de Rocas, Salar de Uyuni Bolivia
ahma kuvattuna Erä-Eeron piilokojusta Lieksassa

Löysimme retkellemme kuitenkin järjestäjän, joka tarjosi yksityisretkiä. Lisäksi englantia puhuva opas oli mahdollista hankkia, johon myös tartuimme. Kyseinen järjestäjä myös suosi alueella keskimääräistä parempia hotelleja ja oli saanut runsaasti erinomaisia arvosteluja. Hinta oli normaaliin retkeen verrattuna moninkertainen, mutta koimme retkenjärjestäjän luotettavaksi ja halusimme panostaa myös matkustusmukavuuteen.

Valle de Rocas, Salar de Uyuni Bolivia
Salar du Uyunin eläimistä viskatsa
haapana kuvattuna Erä-Eeron piilokojusta Lieksassa

Rajanylitys Boliviaan

Tämä osoittautuikin hyväksi valinnaksi. Meitä oli taksi hakemassa hotellilta, joka vei meidän Bolivian rajalle, jossa meidän oli määrä tavata varsinainen kuljettajamme sekä oppaamme. Chilen puolelta poistuttaessa rajatarkastus oli melkoisen yksityiskohtainen ja kaikkien matkatavarat tutkittiin perin pohjin. Vaikka edellämme ei ollut kuin muutama auto, kului tähän aikaa kaikkinensa lähes tunti. Bolivian rajalla asiat sen sijaan menivät todella vikkelästi eikä leimojen saamisessa mennyt montaa minuuttia. 

Sekä kuskimme että oppaamme vaikutti mukavilta henkilöiltä. Kuskimme ei tosiaan puhunut sanaakaan englantia, mutta oppaamme puhui selkeää englantia ja oli asunut useita vuosia eri puolilla Eurooppaa.

Valle de Rocas, Salar de Uyuni Bolivia
Salar de Uyuni Bolivia

Salar de Uyuni – totuttelua korkeuteen

Salar de Uyunissa korkeus on haasteena, sillä korkeimmillaan matkan aikana ollaan lähes 5 000 metrin korkeudessa ja pääasiassa yli 3 500 metrin korkeudessa, kun taas San Pedro de Atacama on 2 400 metrin korkeudessa. Matkan aikana tulisimme siis käymään huomattavasti korkeammalla kuin aiemmin olimme käyneet. Kaiken lisäksi jo Bolivian raja taisi olla noin 4 800 metrissä, joten nousua tuli lyhyessä ajassa 2 400 metriä. 

Sekä kuskimme että oppaamme sanoivat kokalehtien auttavan korkeaan ilmanalaan tottumisessa ja pureskelivat niitä jatkuvasti. Tämä oli meille tuttua jo Perusta, mutta nyt opimme sen, että lehtiä ei pidä pureskella aivan mössöksi, vaan vain sen verran, että niiden rakenne rikkoutuu ja sen jälkeen pitää suussa ja antaa niiden vaikuttaa, jolloin mahdollisesti on huomattavassa pieni piristävä vaikutus. Jos lehdet pureskelee aivan mössöksi, on niiden maku epämiellyttävän kitkerä. Vaikka taisimme nyt oppia käyttämään lehtiä oikein, ei makuelämys ollut kovin erikoinen ja jätimme lehtien pureskelun oppaalle ja kuskille.

Salar de Uyuni Bolivia
Salar de Uyuni Bolivia
Salar de Uyuni Bolivia
ahma kuvattuna Erä-Eeron piilokojusta Lieksassa

Salar de Uyuni – ensimmäiset nähtävyydet

Ensimmäinen pysähdyksemme oli Salvador Dali -aavikko, jonka sanotaan toimineen inspiraation lähteenä taidemaalarille. Ja kieltämättä varsin surrealistisen kaunis näkymä olikin.  

Toinen pysähdyksemme oli kuuma lähde, jossa saimme kylpeä hyvän tovin. Verrattuna San Pedro de Atacaman reilun 30 asteen lämpötiloihin, oli Bolivian puolella lämpötila jäätävä. Uimavaatteiden vaihtaminen lämmittämättömässä kivilattiaisessa pukuhuoneessa tuntui todella kylmältä, mutta pulikoidessa tuli onneksi lämmin. Yllätykseksemme juuri ketään muita ihmisiä ei ollut paikalla.  

Salvador Dali -aavikko, Salar de Uyuni Bolivia
Salvador Dali -aavikko, Salar de Uyuni Bolivia
Salvador Dali -aavikko, Salar de Uyuni Bolivia
kylpemässä kuumassa lähteessa Salar de Uyunissa Boliviassa
Laguuni Salar de Uyunissa Boliviassa

Salar de Uyuni – kasvit ja eläimet

Matkan varrella näimme paljon erilaisia eläimiä kuten vikunjoja, kania muistuttavia viskatsoja ja todella isoja lentokyvyttömiä lintuja, nanduja. Myös vastaan tulleet kasvit olivat hyvin poikkeuksellisen näköisiä, joita me emme muista nähneeni aiemmin. Esimerkiksi azorella compacta on vihreä, mattomainen kasvi, jota on käytetään polttoaineenakin.

Päivällä alkoi satamaan hieman myös lunta, joten lämpötila oletettavasti oli yli 30 astetta alhaisempi kuin San Pedro de Atacamassa.

Azorella compacta Salar de Uyuni Bolivia
suuri lentokyvytön lintu nandu, Salar de Uyuni Bolivia
suuri lentokyvytön lintu nandu, Salar de Uyuni Bolivia
Salar du Uyunin eläimistä viskatsa
Salar de Uyuni Bolivia

Salar de Uyuni ja kivien laakso

Lisäksi pysähdyimme paikassa nimeltä Valle de Rocas. Paikka oli varsin erikoisen näköinen, ja eri kivimuodostelmat toivat mieleen puita, erilaisia esineitä ja eläimiä. Eipä sellaisiakaan maisemia ollut aiemmin tullut missään vastaan.

Valle de Rocas, Salar de Uyuni Bolivia
Valle de Rocas, Salar de Uyuni Bolivia
Valle de Rocas, Salar de Uyuni Bolivia
Valle de Rocas, Salar de Uyuni Bolivia

Junien hautausmaa

Ensimmäisen päivän viimeinen pysähdyksemme oli junien hautausmaa (Cementerio de Trenes). Ja toden totta tämäkin näky oli kyllä varsin erikoinen. Uyuni oli aikoinaan junien keskeinen solmukohta 1800-luvun lopulta lähtien ja Uyunista suunniteltiin rakentaa vielä isompi junaverkosto, mutta suunnitelmat kariutuivat, kun kaivosteollisuus romahti 1940-luvulla. Tarpeettomiksi käytyjä junia ei milloinkaan hävitetty, vaan junat jätettiin paikoilleen.

Junat ovat tietysti tänä päivänä hyvin erilaisia kuin aikoinaan, kun ne paikoilleen jätettiin. Paljon osia on ryöstetty ja lisäksi suolatuulet ovat syövyttäneet junien metallia todella paljon.

junien hautausmaa Salar de Uyuni Bolivia
junien hautausmaa Salar de Uyuni Bolivia
junien hautausmaa Salar de Uyuni Bolivia

Yö suolahotellissa

Ensimmäisenä päivänä emme tehneet muita pysähdyksiä, sillä illaksi oli luvassa salamointia ja halusimme ehtiä majapaikkaan ennen ennustettua rajuilmaa. Ehdimmekin hyvin meidän suolahotelliimme, joka toden totta oli tehty kokonaan suolasta, mutta oli oikein viihtyisä. Koska sadevesi aiheuttaa suolalle vahinkoa, pitää hotellit rakentaa 10-15 vuoden välein uudelleen.

suolahotelli Salar de Uyuni Bolivia
suolahotelli Salar de Uyuni Bolivia
suolahotelli Salar de Uyuni Bolivia
auringonlasku Salar de Uyuni

Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:

Galapagossaaret – Daphne ja Pinzón, snorklaajan paratiisit?

Halusimme tehdä Galapagossaarilla vielä yhden snorklaukseen painottuvan päiväretken. Me olimme toivoneet näkevämme Galapagossaarilla galapagosinpingviinejä, joka on maailman pohjoisin pingviinilaji ja ainoa, joka joskus liikkuu pohjoisella pallonpuoliskolla asti....

Retki Chincheron ja Morayn raunioille ja Marasin suola-altaille

Vaikuttavan Machu Picchun jälkeen mietimme hetken aikaa, olisimmeko nähneet jo riittävästi inkaraunioita, mutta koska viipyisimme Cuscossa vielä muutaman yön, päätimme tutustua syvemmin inkakulttuuriin ja tärkeisiin maamerkkeihin. Päätimme varata retken, joka veisi...

Rocinha – retki Brasilian suurimpaan favelaan

Olimme aiemmin päättäneet jättää epämääräiset Rocinhaan menneet favelakierrokset väliin. Rocinha koko Brasilian suurimpana favelana kiinnosti meitä kuitenkin edelleen. Jotkut pitävät Rocinhaa jo ns. tavallisena kaupunginosana, koska elinolot siellä sekä...

Etelämanner ja etelänavan valloitus

Viimeksi kerroimme, että palaamme vielä tarkemmin ensimmäisiin etelänavan tutkimusmatkoihin, joihin liittyviä dokumentteja Etelämantereen risteilyllä katsoimme. Tämä ajanjakso oli 1897-1922. Etelänaparetkien sankariaika on saanut nimensä siitä, että tutkimusmatkailu...

Iguassun vesiputoukset – Brasilian puoli

Olimme matkustaneet Etelä-Amerikkaan ennen muuta monipuolisten luontokohteiden vuoksi, vaikka pidimme kyllä Rio de Janeirostakin. Nyt oli kuitenkin vuorossa matkamme ensimmäinen todellinen luontokohde: Iguassun putoukset, jotka sijaitsevat Brasilian ja Argentiinan...

Galapagossaaret – luontomatkaajan unelmakohde

Amazonilta lähdettyämme suuntasimme Ecuadoriin. Ecuador olisi Perun ja Pacaya Samiria National Reserven lisäksi ollut erinomainen kohde Amazonin vierailua varten ja harkitsimme itse asiassa sitä pitkään. Erittäin todennäköisesti seuraava vierailu Amazonin alueelle...

San Pedro de Atacama – Valle de la Luna

Lensimme San Pedro de Atacamaan eteläisestä Chilestä ja Patagonian viimasta. San Pedro de Atacama on ilmastoltaan hyvin erilainen verrattuna Patagoniaan, sillä kaupungissa sataa hyvin harvoin ja lämpötila kohoaa kesäpäivisin toistuvasti 30 asteen tuntumaan....

Retki Cuscon lähiympäristön rauniolle

Päätimme lähteä Chincheroon, Morayhin sekä Maran reissun jälkeen vielä kohti aivan Cuscon läheisyydessä olevia temppeleitä. Ajattelimme lähteä tutustumaan niihin kävellen, sillä kauimpanakin neljästä rauniosta sijaitseva, Tambomachay, sijaitsee noin kuuden ja puolen...

Perussa – inkojen Pyhä laakso Sacred Valley

Uskomattoman upeilta Iguassun putouksilta siirryimme Peruun. Peru on yllättävän monipuolinen matkakohde ja Perussa voidaan ajatella olevan kolme keskeistä erillistä aluetta. Perussa on Amazonin alue, vuoristoinen Andien alue ja rannikkoalue Tyynenvaltameren rannalla....

Piraijoiden kalastusta Amazonilla

Viime viikolla kerroimme esimerkkipäivästä retkestämme Amazonin sademetsässä. Jatkemme nyt samalla teemalla. Päivissä oli paljon samanlaista ohjelmaa, kuten viidakkokävelyjä ja veneretkiä, mutta myös erilaisia aktiviteetteja, kuten piraijoiden kalastamista tai uimista...

30 Kommentit

  1. Olipa teillä taas mielenkiintoinen tutustumiskohde. Miten selvisitte niissä korkeuksissa ilman kokan pureskelua?

    Vastaa
    • Salar de Uyuni oli todella mielenkiintoinen! Korkea ilmanala jännitti etukäteen. Minulla ei ollut mitään erityisiä vuoristotaudin oireita. Mikolla oli päänsärkyä aina retken loppuun saakka. Onneksi ei kuitenkaan vakavampaa.

      Vastaa
  2. On jo kerrassaan luksusta olla noissa maisemissa. Jäin miettimään tätä kännissä ajamista, se ja kortitta ajaminen tuntuu olevan monissa kaukokohteissa ongelma – ja siis nimenomaa taksi/bussi yms. kuskeilla tai ehkä yleisemminkin, mutta turisti törmää näihin

    Vastaa
    • Tuntui todella luksukselta olla noissa maisemissa. Olin haltioissani tästä retkestä, upea kokemus. Meillä ei onneksi ole kokemuksia päihtyneistä kuskeista. Salar de Uyunin retkillä tästä vaarasta varoitetaan nimenomaan joulun ja vuodenvaihteen väliseltä ajalta, käsittääkseni muutoin asiasta ei tarvitse olla huolissaan.

      Vastaa
    • Mukava kun viihdyit matkakertomuksemme parissa. Salar de Uyuni oli todella mielenkiintoinen kohde! Maisemat olivat uskomattoman kauniit, ainutlaatuinen paikka.

      Vastaa
  3. Uskomattoman hienoja kuvia. Itsekin suosin, jos käytän ulkopuolista kuljetusta, vain ns. private tyyppistä kuljetusta jolloin pystyy itse vaikuttamaan ehkäpä reittiin mutta erityisesti siihen missä pysähdytään ja millä vauhdilla pääsääntöisesti mennään. Myös englanninkielinen opas on syytä olla mukana, koska muuten menee ihan arvailuksi missä ollaan ja mihin mennään. Tästä tosin joutuu maksamaan hieman enemmän kuin ryhmämatkoilla.

    Vastaa
    • Kiitos Jani. Noissa upeissa maisemissa kelpaa valokuvata. Meillä tuntuu olevan tässä mielessä samankaltainen tapa reissata. Pääsääntöisesti tykkäämme Mikon kanssa mennä omatoimisesti matkakohteisiin. Jos otamme retken, suosimme yleensä privaretkiä juuri mainitsemistasi syistä. Etenkin luontoretkillä tämän merkitys meidän kohdallamme korostuu. Toki välillä tulee käytettyä ryhmämatkoja, ja esimerkiksi San Pedro de Atacamasta ottamamme kuuretki oli ryhmämatka ja oikein onnistunut.

      Vastaa
  4. Tätä postausta jo vähän odottelinkin! Oli kiva lukea kokemuksia kohteesta, josta olen haaveillut aika pitkään. Retki ja järjestelyt kuulostavat kaikkinensa varsin hyviltä ja maisemat ovat kuvien perusteella upeita. Paljonko tuo teidän pakettinne siis maksoi?

    Vastaa
    • Retkemme oli hintava, tarkistan summan sinulle vielä myöhemmin. Murto-osallakin on mahdollista tehdä retken Salar de Uyuniin, jos ottaa ryhmämatkan. Halusimme ehdottomasti päästä tällä matkalla käymään Salar de Uyunissa ja tähän meidän matka-ajankohtamme aiheutti haasteensa retkenjärjestäjän valinnalle. Meidän reissumme oli todella onnistunut ja olen tyytyväinen, että panostimme tähän kokemukseen.

      Vastaa
  5. Tuliko teille päänsärkyä tai muuta vaivaa, kun nopeasti nousitte korkealle?
    Huikeat maisemat. Toistaiseksi veri on vetänyt muualle enemmän kuin Etelä-Amerikkaan, mutta ehkä joku päivä. ?

    Vastaa
    • Mikolle tuli päänsärkyä, eikä se hellittänyt retken aikana, vasta alas laskeuduttuamme. Olen yllättynyt, että minulla ei ollut juurikaan oireita.

      Etelä-Amerikassa on paljon upeita matkakohteita! Tykkäämme reissata kyseisessä maanosassa, ja olemme jälleen alkaneet puhumaan seuraavan Etelä-Amerikan reissun mahdollisista kohteista.

      Vastaa
  6. Olipa erittäin mielenkiintoinen juttu!
    Ja mitkä maisemat. Melkoisen rohkeita olette, kun tuolla olette seikkailleet.
    Onneksi kuski ne ei ollut juovuksissa.
    Pärjäsitte korkeuksissa ilman kokalehtiäkin?

    Vastaa
    • Kiva Sari kuulla, että Salar de Uyuni kiinnosti. Maisemat tuolla olivat henkeäsalpaavan upeita. Yksi parhaimpia reissukokemuksiani. Onneksi onnistuimme löytämään luotettavan firman. Kuskin ajokunto ei missään vaiheessa pelottanut. Minä pärjäsin ihmeen hyvin jopa hieman vajaan 5000m korkeudella. Mikolla sen sijaan oli ikävästi päänsärkyä, onneksi ei vakavampaa.

      Vastaa
  7. Erittäin upeita kuvia! Kaikki on niin eksoottisen näköistä minulle, joka ei ole ikinä käynyt Etelä-Amerikassa. Hauskoja nuo kanin näköiset eläimet, ja alpakat (?) on niin symppiksen näköisiä. Erikoinen myös tuo suolahotellikonsepti, jos hotelli pitää rakentaa 10-15 vuoden välein uudelleen. Todella korkealla kävitte, joten aika hyvä jos selvisitte ilman (pahoja) vuoristotaudin oireita. 🙂

    Vastaa
    • Voi kiitos Hannamari! Tämän korkeammalla emme ole ikinä käyneet. Etelä-Amerikan endeemiset eläinlajit ovat kiinnostavia. Olimme innoissamme, kun näimme noita kania muistuttavia viskatsoja, ne olivat meille uusi tuttavuus. Suolahotelli, jossa yövyimme oli kaunis. Kun tarkemmin katseli ympärille, niin kaikki seinät, lattia ja sohvat olivat suolasta. Suolaa on alueella niin paljon, en tiedä tuleeko suolahotellin rakentaminen edullisemmaksi kuin kuljettaa puuta pitkän matkan takaa.

      Vastaa
  8. On erikoinen ja mielenkiintoinen matkakohde. Maisemat, korkeus, nähtävyydet kasvit, eläimet, majoitus ja kaikki. Mutta totuitte sitten korkeuteen niin, että meni hyvin sen suhteen?

    Vastaa
    • Salar de Uyuni oli todella upea retkikohde. Yksi parhaimpia reissukokemuksiamme. Ja kuten Ahti kirjoititkin, kaikki tuolla oli niin mielenkiintoista. Mikko kärsi ikävästä päänsärystä, mutta onneksi kaikki meni lopulta hyvin eikä vakavampia oireita tullut. Olen yllättynyt, että minä selvisin ilman mitään erityisiä vuoristotaudin oireita. Jälkimmäisessä hotellissa oli aulassa happipullo ja siitä mainittiin sisäänkirjautumisen yhteydessä, muutenkin muistutettiin olemaan yhteydessä henkilökuntaan, mikäli tulee hankalia oireita.

      Vastaa
  9. Olipa mielenkiintoinen tuo hotelli. En ole koskaan kuullut, että suolasta rakennetaan taloja. Kai teillä oli kuitenkin sängyt, vai oliko nuo riippumatot teidän huoneesta? Heh, itse en sellaisessa saisi kyllä koko yötä nukuttua. Ihan mahtavan mielenkiintoinen paikka mutta hiukan pelottaisi kyllä tuo korkeus. Aika helposti saan kyllä jyskyttävän päänsäryn ja väsymyksen.

    Vastaa
    • Pohdinkin tuossa Hannamarille, että onkohan suolahotellin rakentaminen tuolla edullisempaa, kuin tuoda puuta pitkien matkojen takaa. Suolaa kuitenkin alueella on erittäin paljon. Riippumatot olivat hotellin yleisissä tiloissa omassa sopessaan. Meidän huoneessa oli kunnollinen sänky, onneksi. Emme olisi varmastikaan nukkuneet kunnolla riippumatossa koko yötä. Noita korkeuksia onkin hyvä pelätä, itsekin jännitin etukäteen vuoristotaudin saamista. Oli hyvä, että asiasta puhuttiin niin retkenjärjestäjän kuin majapaikkojenkin taholta.

      Vastaa
  10. Meillä on Bolivia – ja siis tietysti myös Salar de Uyuni – edelleen näkemättä ja saattaa sellaiseksi jäädäkin. Olen parissa paikassa ollut yli 3000 metrissä ja jo siinä korkeudessa saanut sen verran kurjan päänsäryn, ettei oikein ole innostanut ajatus lähteä vielä korkeammalle, ei edes lääkityksen kanssa. Samasta syystä en ole oikein ollut innostunut Antarktiksesta, kun ajatus merisairaana oleilemisesta suuntaan ja toiseen Draken salmella ei sekään ole innostanut … Mamismatkailija siis 🙂
    Mutta toki, monet, kuten tekin, olette tuolla käyneet ja monet maisemat näyttävät kyllä ihan mahtavilta!

    Vastaa
    • Matkustamisen kuuluu olla mielekästä, joten ymmärrän Pirkko varsin hyvin, että Etelämanner ja korkeat paikat jäävät teiltä käymättä. Luulen, että jos meillä olisi ollut hankalaa päänsärkyä 3000m korkeudessa, jättäisimme mekin tällaiset n. 5000m kohteet väliin. Maisemat Salar de Uyunissa olivat upeat. Maailmalla on paljon kauniita paikkoja, valinnanvaraa matkoille riittää.

      Vastaa
  11. Hienoja kuvia ja maisemia, tuo teidän hotellikin oli kerrassaan upea! Varmasti ollut unohtumaton reissu.

    Vastaa
    • Kiitos Martta. Suolahotelli oli mielenkiintoinen kokemus. Hotellissa olisi voinut viettää enemmänkin aikaa, se oli hyvin viihtyisä ja tarjosi mm. erilaisia rentouttavia hoitoja span puolella. Tosin retkemme pääkohteet olivat ulkomaailmassa ja reissu todella oli unohtumaton.

      Vastaa
  12. Mäkin jäin miettimään miten pärjäsitte noin korkealla ilman kokanlehtiä, mutta se selvisikin kommenteista.
    Aika epämiellyttävä ajatus nuo kännikuskit, varsinkin jossain vuoristoteillä.
    Hienoja maisemia taas!
    Tuosta junien hautausmaasta tuli mieleen Siperiassa kuvaamani kalastusveneiden hautausmaa.

    Vastaa
    • Tosiaan, ajatus humalaisista kuskeista kyyditsemässä turisteja on kauhistuttava. Onneksi löysimme luotettavan firman retkellemme. Ja ainakaan meidän retkemme aikaan muita ajoneuvoja ei juurikaan näkynyt, joten törmäysvaaraa jonkun toisen kuskin törttöilyn vuoksi ei ollut. Olikin mahtava olla eri nähtävyyksissä ihan vain omalla porukalla.

      Katsoin Moottori-lehdestä artikkelinne Siperian hylätyistä kalastusveneistä. Samankaltaisuutta Salar de Uyunin junien hautausmaan kanssa selvästikin on.

      Vastaa
  13. Aika makeen näköistä tuolla ja jotenkin surrealistinen näky tuo junien hautausmaa. Kaiken kaikkiaan varsin hyvä tuntui olevan tuo panostaminen laadukkaaseen matkanjärjestäjään. Korkeutta tuolla on jo sen verran, että mielellään maksaa mukavuudesta ja väljistä oloista

    Vastaa
    • Tässä kohtaa tuntui tärkeältä panostaa hyvään retkenjärjestäjään ja olimme erittäin tyytyväisiä valintaamme. Reissun maisemat olivat uskomattomia, olin aivan haltioissani koko retken ajan.

      Vastaa
  14. Näyttää hienolta! Olen itsekin suuntaamassa samantyyppiselle retkelle maailmanympärimatkalla ja vuoristotauti hieman mietityttää, kun retkellä yövytään nopeastikin korkealla. Otitteko mitään lääkettä vuoristotaudin hoitoon etukäteen?

    Vastaa
    • Mahtavaa Sarianne. Salar de Uyuni oli mieletön. Me matkustimme sinne joulupyhien aikaan ja muita turisteja ei juurikaan näkynyt. Olo oli aivan uskomaton, kun kiersimme toinen toistaan upeammassa paikassa. Vuoristotauti mietitytti meitäkin. Aiemmilla matkoilla emme olleet kärsineet vuoristotaudin oireista ja emme ottaneet mitään etukäteislääkettä vuoristotautiin. Minun vointini oli hyvä, mutta Mikolle tuli inhottava päänsärky, joka helpotti vasta, kun reissun päätteeksi laskeuduimme taas alemmas.

      Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa