Pressimatka Visit Kotka-Hamina

Merikeskus Vellamo on Kotkassa sijaitseva museokokonaisuus, jossa samassa rakennuksessa pääsee tutustumaan useisiin erilaisiin näyttelyihin samalla pääsymaksulla. Osa näyttelyistä on pysyviä ja osa vaihtuvia. Meriaiheinen museokokonaisuus sopii täydellisesti Kotkaan. Onhan kaupungin edustalla todella kiinnostava saaristo, ja moniin saarista pääsee yhteysaluksella. Muutoinkin olemme saaneet todeta, että Kotkassa on kattavasti muutakin kulttuuritarjontaa.

Suomen merimuseo

Tällä hetkellä Merikeskus Vellamossa pääsee tutustumaan Kymenlaakson museoon, Ruotsinsalmen meritaisteluiden ja linnoituskaupungin tarinoihin, metsäteollisuuden ja merivartioinnin historiaan, Muumiseikkailuun sekä venekokoelmien veneisiin. Näistä vaihtuvia näyttelyitä ovat esimerkiksi Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumiseikkailu -näyttely, joka on avoinna 7.3.2027 saakka ja Kymenlaakson museon osana oleva metsäteollisuudesta kertova Puun vuoro, joka kertoo Kymenlaakson metsäteollisuudesta ja sen tekijöistä. Jälkimmäinen näyttely on avoinna 1.11.2026 saakka. Vaihvuviin näyttelyihin kuuluu myös lapsille suunnattu Mikä-mikä-kaupunki (avoinna 6.1.2030 asti).

Merikeskus Vellamon näyttelyt ulottuvat myös museorakennuksen ulkopuolelle. Esimerkiksi heti museon piha-alueelle saapuessa rakennuksen takana olevat satamanosturit kuuluvat museon kokoelmiin ja pihalla voi nähdä esimerkiksi sumukelloja. Rannan puolella on useita eri kokoisia aluksia, joista tunnetuimmat ovat majakkalaiva Kemi ja jäänmurtaja Tarmo. Merikeskus Vellamon pääoven läheisyydessä on ovi ulkonäyttelytila Kuuriin. Tässä kesäaikaan auki olevassa näyttelyhallissa on esillä Suomen sankareiden veneitä, kuten ikivanha postivene sekä Kultaranta II, joka palveli Suomen presidenttejä Relanderista Kekkoseen.

Suomen merimuseon päänäyttely Pohjantähti, Etelän risti sulkeutui 2.3.2025, joten sitä emme tällä kertaa päässeet katsomaan. Onneksi olemme nähneet kyseisen näyttelyn aiemmin. Vanhan päänäyttelyn tilalle ollaan rakentamassa uusia merestä ja merenkulusta kertovia näyttelyitä. Odotamme uusien näyttelyjen valmistumista mielenkiinnolla.

Kohtalona Ruotsinsalmi

Merikeskus Vellamon pohjakerroksessa sijaitsee Kohtalona Ruotsinsalmi -niminen näyttely. Aihe on jostain syystä Suomessa hieman tuntematon, enkä itse muista siihen esimerkiksi koulussa törmänneeni. Joka tapauksessa on kuitenkin niin, että Kotkan edustalla on käyty pohjoismaiden suurimmat meritaistelut. 1780-luvulla Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea pitkin 1743 solmitun Turun rauhan sopimuksen mukaisesti. Ruotsin kuningas Kustaa III halusi vahvistaa asemaansa ja saada takaisin Venäjälle menetetyt alueet. Kustaa III oli pitkään valmistellut sotaa, jossa Venäjä näyttäisi hyökkääjältä ja lopulta Venäjä julistikin sodan Ruotsia vastaan 11.7.1788.

Ruotsinsalmen edustalla tunnistetaan erityisesti kaksi suurta meritaistelua. Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu käytiin elokuussa 1789 Kotkan edustalla Ruotsin ja Venäjän saaristolaivastojen välillä. Taistelu päättyi Ruotsin saaristolaivaston kovaan tappioon, ja Ruotsi menetti 1 500 miestä ja parikymmentä alusta. Erityisesti aluksia Ruotsi menetti huomattavasti Venäjää enemmän. Ajatella, että kulkiessamme kesäretkillämme Kotkan saaristoon, olemme tietämättämme ylittäneet merenpohjassa olevan hylkyjen hautausmaan.

Vuotta myöhemmin 9.7.1790 osapuolten välillä käytiin toinen meritaistelu ja se oli sodan ratkaiseva taistelu. Tällöin Venäjän ja Ruotsin laivastot kohtasivat jälleen Kotkan edustalla. Taistelusta tuli Itämeren historian suurin meritaistelu. Taistelu päättyi Ruotsin laivaston ylivoimaiseen voittoon, jonka jälkeen Venäjän keisarinna Katariina II oli valmis solmimaan rauhan. Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn keskiössä on tuossa taistelussa Kotkan edustalle uponeen venäläisen fregatti St. Nikolain hylky.

Kohtalona Ruotsinsalmi on todella vaikuttava näyttely. Pidimme siitä molemmat valtavasti. Olen varma, että seuraavallakin kerralla Merikeskus Vellamossa käydessämme kierrämme tämän näyttelyn taas uudelleen.

Merivartiomuseo ja venehalli

Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn lisäksi Merikeskus Vellamon pohjakerroksessa sijaitsevat Merivartiomuseo sekä venehalli, jossa on nähtävänä useita veneitä eri vuosikymmeniltä. Venehallin keskeisellä paikalla komeilee Suomen merimuseon kokoelmiin kuuluva 49eR-luokan purjevene, jolla Thomas Johanson ja Jyrki Järvi voittivat kultaa Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000. Marikaa innosti venehallissa eniten erilaisten merisolmujen harjoittelu sekä erilaiset merenkulkuun liittyvät liput ja viirit.

Merivartiomuseo luo puolestaan kattavan katsauksen Rajavartiolaitoksen merellisen toiminnan ja kaluston historiaan kieltolain vuosista aina nykyaikaan asti. Merivartijoiden tehtävänä on muun muassa valvoa Suomen merirajaa ja merellä liikkuvia, huolehtia rajatarkastuksista sekä tutkia ja torjua rikollisuutta. Näyttelyssä olikin pari todella kiinnostavaa tositarinaa merillä tapahtuneesta rikostutkinnasta.

Suomen merimuseon lippulaivat

Merikeskun Vellamon piha-alueella kiersimme myös jäänmurtaja Tarmon ja majakkalaiva Kemin. Nämäkin näyttelyt ovat erittäin kiinnostavasti toteutettuja ja on kiinnostavaa päästä näkemään omin silmin, miten aikoinaan merimiehet ovat työskennelleet. Jäänmurtaja Tarmoon ja majakkalaiva Kemiin tutustuakseen pitää ostaa oma yhteislippu eikä Merikeskus Vellamon sisätiloille käyvä lippu riitä. Nämäkin, kuten Merikeskus Vellamo muutenkin, on kuitenkin museokorttikohde. Sekä Tarmolle että Kemille järjestettiin kesällä pääsylippuun sisältyviä opastuksia.

Jäänmurtaja Tarmo rakennettiin Englannissa vuonna 1907. Se on maailman toiseksi vanhin jäänmurtaja ja aikoinaan Suomen suuriruhtinaskunnan kolmas jäänmurtaja. Aluksi jäänmurtajien päätehtävänä oli pitää väylä avoinna talvisatamiimme Hankoon ja Turkuun sekä pidentää Helsingin, Kotkan, Mäntyluodon, Rauman ja Vaasan satamien purjehduskausia. Lisäksi jäänmurtajat avustivat merihätään joutuneita aluksia. Vuosien varrella Tarmo myös oli mukana eri sodissa. Tarmo oli käytössä vuoteen 1970 asti, minkä jälkeen se päätettiin kunnostaa museoalukseksi.

Tarmo oli aikansa voimakkain ja tehokkain jäänmurtaja Suomessa ja pystyi etenemään kunnioitettavasti jopa noin 80 cm paksun kiintojään läpi. Keulapotkuri helpotti jäissä kulkemista, ja vaikeammissa jääoloissa alus kulki tekemällä syöksyjä jäätä vastaan. Tarmon kulkunopeus avovedessä oli 13 solmua eli noin 24 kilometriä tunnissa.

Suomessa on ollut kaikkiaan 15 varsinaista majakkalaivaa 12 asemapaikassa. Majakkalaivoja oli sijoitettu merenkulun kannalta kriittisiin kohtiin, joihin ei oltu voitu rakentaa majakkaa. 1950-luvulta lähtien majakkalaivat tulivat vähitellen tarpeettomiksi.

Majakkalaiva Kemi tilattiin Porin konepajalta. Alus valmistui vuonna 1901. Sen tehtävänä oli toimia varamajakkana ja luotsivartiopaikkana, ja pitkän historiansa aikana se ehti olla välillä myös merenmittaustukialuksena. Vuosien aikana majakkalaiva Kemillä oli useita asemapaikkoja, ja vuodesta 1960 lähtien Kemi oli Suomen ainoa toimiva majakkalaiva. Se jätti viimeisen asemapaikkansa vuonna 1974. Vuonna 1986 alus päätettiin kunnostaa museolaivaksi ja vuodesta 2007 se on ollut Merikeskus Vellamon laiturissa. Pidimme siitä, että aluksella kulkiessamme saimme kuunnella äänitarinoita aluksella työskentelystä.

Kymenlaakson maakuntamuseo

Olemme kokeneet myös Suomen eri maakuntamuseot kiinnostaviksi. Ne ovat mielenkiintoinen tapa tutustua Suomen eri maakuntien ominaispiirteisiin eikä Kymenlaakson maakuntamuseo tee tässä mielessä poikkeusta. Sen toiminta-alueeseen kuuluu kaikki Kymenlaakson alueella sijaitsevat kunnat eli Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Museon esine-, valokuva- ja asiakirjakokoelmat tarjoavat kattavan ja monipuolisen leikkauksen Kotkan ja Kymenlaakson elämään. Niin ikään talouden rakennemuutosta käsiteltiin näyttelyssä laajasti. Oli mielenkiintoista palata täällä lukemaan myös Kotkan Sunilasta ja Alvar Aallosta.

Merikeskus Vellamon muita palveluja

Merikeskus Vellamossa sijaitsee myös ravintola Laakonki. Ravintolassa on tarjolla lounas ja lisäksi muita kahvilatuotteita. Ravintola Laakonki huolehtii Vellamossa järjestettävien kokousten ja juhlien tarjoiluista. Nimittäin esimerkiksi Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn alueella on pieni erillinen huone, mitä voi vuokrata myös kokouskäyttöön.

Me nautimme Laakongin viikonloppubrunssista ja söimme ravintolan suurella terassilla majakkalaiva Kemiä katsellen. Brunssin tarjonta oli monipuolista. Erityisesti pidimme buffetin kattavasta salaatti- ja alkuruokapöydästä. Ravintola Laakongin lounas maksaa 14 euroa ja viikonloppubrunssi 25,50 euroa aikuiselta.

Tuliaiset ja matkamuistot taas löytyvät museokauppa Plootun valikoimista, ja museokaupassa kannattaa piipahtaa ainakin katselemassa. Meitä kiinnosti Suomen majakka-aiheiset mukit sekä majakkalyhdyt, mutta tällä kertaa emme ostoksia tehneet.

Ravintolavinkkejä Kotkaan

Ennen kuin jatkamme Kotkan kulttuuritarjonnan parissa, haluamme jakaa pari ravintolavinkkiä. Illallista kävimme syömässä perjantaina Ravintola Keisarinsatamassa. Ravintolan terassilla oli mukava nauttia illallista merta katsellen. Kyseinen rakennus on Kotkan toiseksi vanhin rakennus. Pääsimme näkemään ravintolan yhteyteen vanhaa kunnioittaen kunnostettuja kokoustiloja. Vanhan rakennuksen korkeakattoiset ja valoisat salit ovat loistavia kokouspaikkoja.

Lauantaina kävimme syömässä illallisen puolestaan oikein viihtyisässä ravintola Wanhassa Fiskarissa, jossa otimme alkuun jaettavaksi tarkoitettuja monenlaisia suupaloja merellisistä tuotteista. Pääruokana oma valintani oli pippuripihvi, Marikalla puolestaan päivän kalasaalis, joka oli tällä kertaa kuhaa. Pidimme paljon Wanhan Fiskarin tunnelmasta.

Kotkan festivaalit

Kotkan kaupungin kulttuuritarjonta on laajaa. Monille on tuttu vuosittainen, vuodesta 1962 järjestetty Meripäivät. Se on noin 200 000 kävijämäärällään Suomen toiseksi suurin festivaali. Meidän vieraillessamme kaupungissa järjestettiin jo yhdeksättä kertaa Laituri Reggae BBQ Party. Kyseinen tapahtuma on täysin ilmainen. Iltayhdeksän jälkeen tapahtuma on vain täysi-ikäisille.

Niin ikään kaupungissa oli tuolloin raskaan musiikin festivaali Dark River Festival, joka järjestetään vuosittain Kotkan Laajakoskella Honkalassa. Vuonna 2014 ensimmäistä järjestetty tapahtuma oli aluksi pienimuotoinen ja ilmainen, mutta on nykyään kehittynyt pääsymaksulliseksi ja arvostetuksi, huomattavasti laajemmaksi kokonaisuudeksi. Meitä kiinnosti tämän vuoden esiintyjistä erityisesti lauantai-iltana esiintyneet Lappeenrannasta lähtöisin olevat Kotiteollisuus ja Mokoma.

Kotkan kaunein katu

Ennen lähtöämme takaisin kotiin, poikkesimme Kotkan kauneimmalla kadulla. Tämän tittelin on saanut William Ruthin katu ja erittäin kaunis katu onkin. Sunnuntai oli jo kääntymässä iltaan, mutta ehdimme käydä tutustumassa kadun viehättävään kahvilaan. Näyttelytila oli jo suljettuna, mutta ulkona oli avoinna lyhyt taidepolku, jonka kiersimme. Myös Karhulan Lasinäyttely jäi odottamaan toiseen kertaan.

Oliko Merikeskus Vellamo sinulle tuttu paikka? Entäpä oletko tutustunut muuhun Kotkan kulttuuritarjontaan?