Viimeisenä Filippiineillä meidän kohteenamme oli monipuolinen Bohol-saari. Bohol on kuuluisa saaren edustan koralliriutoista, lukuisista vesiputouksista sekä luolista. Bohol-saarella on mahdollista nähdä myös kummituseläimiä ja moni käy siellä ihmettelemässä myös suklaakukkuloita.
Milloin ja miten pääsee Bohol-saarelle?
Bohol sijaitsee Keski-Filippiineillä Visayas-alueella. Bohol on kymmenenneksi suurin saari Filippiineillä, ja asukkaita saarella asuu yli miljoona. Vietimme siellä vajaan viikon ja kuljimme mopolla eri puolille saarta. Nähtävää oli paljon ja olisimme viihtyneet pidemmänkin aikaa.
Bohol-saarella sadekausi on heinäkuusta lokakuuhun. Me matkustimme Bohol-saarelle juuri elokuussa, mutta Visayas-alueen sadekausi ei ole lainkaan niin raju kuin jossain muualla Filippiineillä. Ja koko Bohol-saarella olomme aikana taisimme saada päiväaikaan vain yhden sadekuuron.
Matkustimme Bohol-saarelle Apo-saarelta. Reittimme kulki Apo-saarelta ensin puolen tunnin matkan yksityisellä venekyydillä Malatapayn satamaan. Täältä jatkoimme bussilla matkaamme Dumagueten bussiasemalle, bussimatka kesti tunnin. Bussiasemalta otimme lyhyen tuktuk-kyydin satamaan, josta lauttakyytimme kohti Bohol-saarta lähti. Lautta Dumaguetesta Bohol-saarelle, tarkemmin sanottuna Tagbilaranin satamaan kulki tuolloin kerran päivässä, joten lauttaan oli tärkeä ehtiä. Bohol-saarella majapaikkamme oli oikeastaan aivan sen edustalla oleva Panglao-saari, jonne pääsimme näppärästi tuktukilla.
Bussi- ja tuktuk-matkat olivat muutamia euroja. Oceanjetin lauttamatka Dumaguetesta Tagbilaraniin maksoi etukäteen ostettuna vajaa 20 euroa henkilöltä ja rinkoista jouduimme maksamaan pienen lisämaksun.
Snorklaus Bohol-saarella
Teimme kaiken kaikkiaan Bohol-saarella kaksi ohjattua snorklausretkeä kuuluisille Panglaon edustalla sijaitseville Balicasagin ja Pamilacanin saarelle. Ensimmäisen retken otimme hotellimme kautta, mutta Panglaon kuuluisalla Alona-rannallakin retki on helppoa varata. Lisäksi kävimme itsenäisesti snorklaamassa Cabilao-saaren edustalla.
Kenties kuuluisin näistä kolmesta snorklauskohteesta on Balicasag-saari, jonka vuoksi me päädyimme menemään sinne ensimmäisenä. Odotukset olivat todella korkealla, sillä olimmehan päässeet nauttimaan jo upeista Apo-saaren vedenalaisista maisemista.
Matkavakuutus turvana
Bohol-saarelle tutustumisemme alkoi vastoinkäymisellä, kun lähtöpäivänä Apo-saarelta Marika vahingossa pudotti vedenalaiskameramme reilusta 1,5 metristä kivilattialle, jonka johdosta se vaurioitui. Tämä haittasi kuvaamista koko loppureissun ajan. Onneksi reissumme oli tuossa vaiheessa jo loppupuolella ja sittemmin matkavakuutus korvasi meille uuden kameran.
Balicasag-retki
Balicasagin retkeen kuului aluksi myös delfiinien katselua ja pysähdyimme myös kauniilla hiekkasärkällä. Delfiinejä kyllä näimme, mutta ne olivat tällä kertaa liian vikkeliä kuvattavia, emmekä saaneet ainoatakaan kuvaa niistä.
Sorklausretkemme osoittautui lisäksi valitettavasti pettymykseksi. Vuonna 2021 joulukuussa raju taifuuni aiheutti ympäri Bohol-saarta tuhoa ja valitettavasti Balicasag-saari ja sen edustan korallit olivat kärsineet pahasti ja suuri osa koralleista oli kuollut. Balicasag-saarella oleva ainoa hotelli, kehuttu Balicasag Island Dive Resort vahingoittui taifuunissa myös pahoin, ja taitaa edelleenkin olla sen vuoksi suljettu. Taifuunin aiheittama tuho ei kuitenkaan snorklausretkien markkinointiin näyttänyt vaikuttavan mitenkään, vaan retkiä kaupiteltiin osittain varsin aggressiivisestikin. Kaloja kuitenkin näkyi mukavasti, vaikka valokuvamuistoja emme kameran rikkoutumisen johdosta kovinkaan paljoa saaneet.
Oliko Balicasag sinulle tuttu kohde tai oletko kenties jopa päässyt snorklaamaan tai sukeltamaan siellä ennen kohtalokasta taifuunia?
Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
30 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Tulin juuri lumitöistä ja siirryin suoraan lukemaan tätä. Melkoinen kontrasti! 🙂
Upea snorkamlausreissu teillä!
Ja hei, ihanaa joulua ❤️
Jep, talvella kun lähtee lämpimään maahan, niin kontrasti on melkoinen. Tykkään molemmista. Hyvää joulua sinullekin Eveliina.
Filippiinit on mun bucket -listalla ollut siitä lähtien, kun muutimme Koh Samuille 2014. Sieltä käsin reissu olisi ollut helppo tehdä, mutta valitettavasti se jäi niinä vuosina kuitenkin tekemättä. Toivottavasti vielä jonain päivänä, eiköhän siellä päin ole maailman kauneimpia rantoja? Kummituseläimet ja suklaavuoret, todellakin pitäisi nähdä.
Onnellista joulua teille!
Olen kuullut useamman kerran vastaavaa, että esimerkiksi vaihdossa ei tulekaan reissattua lähimaihin, kuten oli alunperin tarkoitus, kun uusi arkielämä vie mennessään. Ja tuttua se on omastakin arjesta, vasta nyt useamman vuoden asumisen jälkeen olemme enemmän alkaneet tutustua lähiseutuumme.
Rentouttavaa joulua myös teille!
Tällä reissulla lautoilla matkustaessa tämä on tullut tutuksi ” rinkoista jouduimme maksamaan pienen lisämaksun”. No perushinnat olleet tosi halvat, niin ollut tämä ok
Joo, perusmaksut kun ovat hyvin edullisia, ei se tuo lisämaksu rinkoista haittaa. Muodostavat kuitenkin murto-osan matkan kustannuksista.
Balicasag ei ollut tuttu, vaikka Boholilla olen käynyt. Silloin snorkailtiin vain rannasta Boholilla ja Banglaolla. Kummituseläimet jäi meillä näkemättä, mutta suklaakukkuloilla sentään käytiin, tosin olivat kyllä silloin väriltään ruskean sijasta aika vihreitä. Hienoja paikkoja kyllä, ja vedenalainen maailma on parhaimmillaan upea! Ja siis siihen liittyen, todella ikävä juttu tuo korallien tuhoutuminen 🙁 Ja harmi homma myös tietysti tuo kameran vaurioituminen, mutta onneksi matkavakuutuksesta oli sen suhteen hyötyä!
Meidänkin reissumme aikaan suklaakukkulat olivat melko vihertäviä. Boholissa oli paljon kaunista ja kiinnostavaa nähtävää. Paljon ehdimme kiertämään, jokunen kohde jäi näkemättä. Olimme kuulleet paljon kehuja Balicasagista ja oli pettymys nähdä tuhoutuneet korallit. Toivottavasti ne vielä elpyvät entiseen loistoonsa.
Kysyin ensin kameran korjaamisesta, mutta sitä ei suositeltu. Onneksi oli matkavakuutus turvana ja saimme uuden vedenalaiskameran.
Filippiineillä en ole päässyt käymään, joten onkin kiva lukea juttujanne ja katsoa kuvianne sieltä. Snorklausvedet koraaleineen näyttivät edelleen mukavilta Bohol-saaren läheisyydessä. Kuinkahan hienoja olivatkaan ennen taifuunia.
Harmillista, että kamera rikkoontui matkan aikana, mutta onneksi vakuutus korvasi sen sitten myöhemmin.
Useiden Apon ja Siquijorin snorklauskokemusten jälkeen Balicasagin tuhoutuneet korallit olivat pettymys. Olimme kuulleet siitä kehuja ja odotuksemme olivat korkealla. Yritimme käyttää kameraa sen vaurioitumisesta huolimatta. Oli kuitenkin haastavaa, kun kosteutta pääsi kertymään kameraan eikä esimerkiksi näytöstä nähnyt hetken kuluttua paljoakaan.
Retki tuonne Balicasagille taisi olla tarjolla meidänkin resortistamme Boholissa, mutta valitsimme rantakävelypäivän sen sijaan 🙂 Boholilla kävimme kuitenkin öisellä veneretkellä katsomassa tulikärpäsiä, joita oli paljon useammassa paikassa – ihan kelvollinen luontokokemus sekin!
Teitte Pirkko hyvän valinnan. Muistaakseni tekin kävitte Boholilla tuon taifuunin jälkeen ja Balicasagin vedenalaismaailma olisi ollut varmasti pettymys. Tulikärpäsveneretki olisi ollut hieno kokea, meiltä se jäi ajan puutteen vuoksi kokematta. Panostimme tällä kertaa muihin kohteisiin, joista lisää piakkoin.
Hienoja kuvia, vaikka ikävä kuulla kameran hajoamisesta! Onneksi matkavakuutus sitten korvasi. En tunne Filippiinien saaria kovin hyvin, ainoastaan Boracay:n rannat ovat tutut. Mutta vaikuttaa siltä, että hienoja vaihtoehtoja löytyy paljon! 🙂
Heh, hyviä kuvia ei ollut oikein muita näyttää. Näissä kuvissa kosteuden aiheuttama sumeus ei niin häiritse ja kuvaan on osunut haluttu kohdekin. Oli nimittäin haastava kuvata, kun myös näytön sisään pääsi kosteutta ja tämän myötä ei enää jossain vaiheessa kameran kautta nähnyt, mitä yritti kuvata.
Tämä oli meille ensimmäinen matka Filippiineille ja tykkäsimme todella paljon. Oli kiva kierrellä eri saaria. Varmasti tulemme vielä palaamaan uudelleen Filippiineille.
Filippiinit on käymättä, mutta näyttää kyllä upealta ja snorklaus kiinnostaa aina. Voi miten kurja tuo kameran rikkoutuminen, onneksi oli kuitenkin vakuutus. Itselläni kurjin kameraan liittyvä sattumus oli, kun olin saanut luvan kauhean ruinaamisen jälkeen kuvata 360-kameralla Costa Rican Monteverdessä 1,5 kilometrin vaijeriliu’un sademetsän yllä ja lopulta video olikin korruptoitunut.
Upeita kuvia teillä taas kaikesta huolimatta on tuoltakin.
Voi ei, mikä vastoinkäyminen Hannele sinulla olikaan kamerasi kanssa. Onneksi on aina muistot. Minä en ole uskaltanut mennä noihin vaijeriliukuihin, Mikko niistä tykkää.
Meinasinkin kysyä, että minkälaisella kameralla saitte otettua vedenalta kuvia? Mutta vissiin ihan joku vedenalainen kamera vai onko niitä gopro mallisiakin? En oo yhtään näihin perehtynyt mutta onhan se hienoa saada merenalaisesta maailmasta kans kuvia! Itellä ei sellaista oo, vois muuten olla kiva joululahjaidea ensi vuodelle 😀 Harmi kun kamera meni rikki, mutta onneksi reissun loppupuolella eikä heti alussa ja saitte sen korvattua 🙂
Meillä on vedenalaiskuviin Olympus Tough 6. Ollaan oltu siihen tyytyväisiä. Gopro-kameroista ei ole kokemusta, olisi kiva kokeilla. On ollut kiva kuvata veden alla, kuvat ovat hieno muisto reissuista. Tuo vedenalaismaailma on paikoitellen aivan uskomatonta.
Ihania kuvia veden alta. Itse silmäilin juuri lentoja Tahitille, niin tästäpä tuli inspiraatiota. Olipa harmi tuo kamera -juttu mutta onneksi ei sattunut reissun alussa heti. Mielenkiintoista tuo, että korallit on kuolleet myrskyn takia. Jotenkin ajattelin, että se kuuluu luonnonkulkuun eikä myrskyt merenpohjaa pysty sillä tavalla vaurioittamaan. Enemmän ihmiset vaurioittaa koralleja. Tosi harmi.
Oi että, Tahiti ja Ranskan Polynesia kuulostaa todella ihanalta. Alue kiinnostaisi meitäkin kovasti, mutta Suomesta lennot ovat niin tolkuttoman pitkät. Kaliforniasta ne olisivatkin huomattavasti järkevämmät, mutta kyllä mekin sinne vielä joskus päädymme! Kyllä taifuunit / syklonit tuhoavat koralleja, sama kävi joitain vuosia sitten Fidzillä, jolloin korallit kärsivät pahoin.
Harmillistä, että kameran kanssa oli ongelmia. Onneksi kuitenkin saitte edes jonkinlaisia kuvamuistoja 🙂 Tuo on myös ikävää, jos odotettuun kohteeseen joutuu pettymään.
Jep, oli harmi, kun kamera rikkoontui. Sen vedenkestävyys kärsi ja kosteassa/vedessä näytöstä ei jonkin ajan kuluttua nähnyt enää mitään ja kuvissakin oli voimakasta sumeutta. Onneksi muistikortti pysyi kuivana. Kameran pitäisi olla iskunkestävä tuolta korkeudelta, mutta laattalattiaan putoaminen taisi olla liian iso täräys. Toisaalta oli hyvä, että kamera ei toiminut tällä huonolla kohteella. Jäi mietityttämään, ovatko muutkin Boholin snorklauskohteet tuhoutuneet, mutta päätimme silti käydä niissäkin.
Kahdenkymmenen pakkasasteen päivänä tämmöisen jutun lukeminen tuntuu aivan sadulta, on niin toisesta maailmasta. Eipä silti, on tuo teidän tapanne seikkailla vedenpinnan alapuolella sekin meille vierasta, mutta juuri siksi niin mielenkiintoista luettavaa ja katseltavaa. Kiitos!
Juha
Niin meistäkin Juha usein reissuissa tuntuu, ihan unenomaiselta. Tykkään myös siitä, että kohteemme vaihtelevat niin vedenalaiskohteista kylmiin maisemiin.
Ei ole kyllä mitenkään tuttu tuo paikka. En ole koskaan snorklannut ja jos olen rehellinen, en myöskään uskalla niin tehdä vaikka kovasti haluaisin. Sama koskee sukeltamista kunnon välineillä. Pelkään valtavasti jotain häiriöitä/rikkinäisiä välineitä, minkä takia vetäisin vettä keuhkoihin.
Harvalle tuo tosiaan tuttu paikka, ellei itse ole Filippiineillä ja vieläpä Bohol-saarella käynyt. Sukeltamisessa tosiaan aika-ajoin sattuu onnettomuuksia esimerkiksi luolissa. Snorklaus on ihan turvallista ja sitähän voisi joskus kokeilla vaikka uimahallissa, jos vesi muuten ei ihan vieraalta elementiltä tunnu.
Ihana fiilistellä vedenalaisia maisemia! Kauhea ikävä merta ja snorklailua täällä Suomessa ollessa. Filippiinit ovat itsellä yksi suurimmista bucket list toivekohteista ja joskus sinne vielä suuntaamme. 🙂 Harmillista kuulla, että koralliriutat ovat kärsineet noin paljon.
Filippiinit ovat mahtava kohde, jos pitää snorklaamisessa. Se on harmi, että Balicasag oli tuhoutuneet taifuunista näin paljon. Olisi ollut toivottavaa, että retkentarjoajat olisivat olleet rehellisiä nykytilanteesta. Onneksi muualta vielä löytyi kaunista ja hyvinvoivaa korallia.
Oi, haluaisin niin päästä kokeilemaan snorklausta. Hienoja kuvia, vaikka kamera vaurioitui. Tuo maailmankolkka on minulle (vielä ainakin) aivan vieras. Ikävää, että korallit ovat tuhoutuneet ja silti niillä rahastetaan. Sikäli ymmärrettävää, jos se on ollut se tulonlähde 🙁
Kiitos Raija. Oma silmä on varmaan kriittisempi näitä kuvia kohtaan, kun tiedän, millaisia kameralla olisi voinut ilman sen vaurioitumista saada.
On harmi, että Panglaon rannalla markkinoitiin niin hanakasti retkeä Balicasagiin. Olisi ollut reilumpaa kertoa tsunamin vaurioista ja tarjota retkeä säilyneelle kohteelle (Pamilican oli upea).
Toivottavasti pääset kokeilemaan snorklausta. Sen aloittaminen on mahdollista ihan Suomessakin, toki näkymät ovat huomattavasti karummat.