Pantanal on Länsi-Brasiliassa sijaitseva, suuri kosteikkoalue. Se on luontomatkailijan unelmakohde, sillä Pantanalin kosteikot tarjoavat lukuisia runsaasti erilaisia eläinhavaintoja. Kokosimme vinkit onnistuneeseen pohjoisen Pantanalin safarimatkaan.
Missä Pantanal sijaitsee
Pantanal sijaitsee Brasilian länsiosassa Mato Grosson ja Mato Grosso do Sulin osavaltioissa.
Eteläiseen Pantanaliin pääsee lentämällä joko Corumbáan tai Campo Grandeen. Pohjoiseen Pantanaliin, jossa me vierailimme, pääsee helpointen lentämällä Cuiabaan. Euroopasta ei pääse suoralla lennolla, vaan konetta pitää vaihtaa esimerkiksi Sao Paulossa.
Mitä eläimiä Pantanalissa voi nähdä?
Pantanalissa on todella runsas lintulajisto ja alueelta löytyy esimerkiksi aroja, kuningaskalastajia, nanduja ja tukaaneja sekä useita haikara- ja petolintulajeja.
Pantaalissa näkee myös sadoittain kaimaaneja ja myös vesisiat ovat yleisiä. Lisäksi alueella elää vaarantuneita etelä-amerikan tapiireja sekä niin ikään vaarantuneita isomuurahaiskarhuja. Hyvällä tuurilla alueella voi nähdä myös anakondan.
Kuuluisin Pantanalissa nähtävä eläin on kuitenkin uhanalaisluokitukseltaan silmälläpidettävä jaguaari. Jaguaari on maailman kolmanneksi suurin kissaeläin heti tiikerin ja leijonan jälkeen. Periaatteessa niitä elää lähes koko Pantanalin alueella, mutta käytännössä jaguaareja näkee vain pohjoisessa Pantanalissa Porto Jofressa.
Porto Jofressa on hyvä mahdollisuus nähdä jaguaarien lisäksi erittäin uhanalaisia jättiläissaukkoja.
Vaikka pohjoinen Pantanal jaguaarien vuoksi onkin kuuluisin osa Pantanalia, myös eteläisessä Pantanalissa voi nähdä ainutlaatuisia eläimiä. Toisin kuin pohjoisessa Pantanalissa, etelässä elää nimittäin runsaasti vyötiäisiä. Lisäksi eteläisessä Pantanalissa San Franciscon tila on kuuluisa oseloteistaan.
Pantanal – milloin mennä
Pantanalissa on kuiva kausi toukokuusta syyskuuhun. Jos tavoitteena on nähdä jaguaareja, on matka välttämättä ajoitettava kuivaan kauteen. Tarkemmin sanottuna oikeastaan aivan kuivan kauden alussa veden taso on vielä liian korkealla ja toisaalta sadekauden aivan alussa on vielä hyvä aika, joten oikeana aikana voisi pitää heinäkuun ja lokakuun välistä aikaa. Syyskuun sanotaan olevan kaikkein paras aika jaguaarihavainnoille, mutta tämä tarkoittaa tietysti sitä. että ihmisiä on silloin myös eniten liikkeellä. Tämän vuoksi paras ajankohta voisikin olla lokakuun alku.
Muualle Pantanaliin voi matkustaa myös sadekaudella, mutta tietysti matka lähtökohtaisesti on mukavampaa auringonpaisteessa kuin vesisateessa.
Pantanal – mitä pakata mukaan
Jos ja kun Pantanaliin matkusta kuivalla kaudella, on pukeutuminen varsin yksinkertaista. Vaikka hyttysiä ei juurikaan ole, kannattaa suosia peittäviä vaatteita, sillä pitkässä heinikossa ne ovat miellyttävämpiä ja lisäksi heinikossa on punkkeja. Kuitenkin erityisesti päivällä lämpötilat nousevat hyvin korkeiksi, jopa lähelle 40 astetta, joten peittävyydestä huolimatta kannattaa valita mahdollisimman ohuita ja hengittäviä vaatteita.
Porto Jofressa on runsaasti paarmoja. Se oli meitä eniten häiritsevä asia Porto Jofressa. Punkkien tapaan peittävät vaatteet ovat paarmojen puremilta suojautumiseen hyvä vaihtoehto, mutta lämpötilan ollessa lähellä 40 astetta, ei välttämättä kaikkein miellyttävin sellainen.
Kovinkaan paljoa erityisiä matkatavaroita ei Pantanaliin tarvitse ottaa. Tavanomaisten tarvikkeiden lisäksi tietysti kamera on tärkeä. Monenlaisella kameralla pärjää, mutta hyvällä zoomilla saa otettua kuvia paljon monipuolisemmin.
Koska aurinko paistaa kuivalla kaudella käytännössä aamusta iltaan, on aurinkolasit hyvä olla mukana kuten myös jokin hattu. Pakkaa mukaan myös aurinkorasva, sillä Pantanalin auringossa saattaa polttaa itsensä helposti. Hyttysiä on kuivankauden aikana todella vähän, mutta siitä huolimatta hyttysmyrkkyä on hyvä olla mukana.
Lisäksi mukaan kannattaa ottaa punkkipihdit. Käsittääksemme punkit eivät Brasiliassa levitä borrelioosia, mutta eivät ne silti miellyttäviä ole ja on tietysti mukavampaa ottaa ne pois kokonaan ilman, että pää jää ihon alle. Pitkät housut auttavat, mutta ainakin Marika sai jalkoihinsa muutaman punkin pitkistä housuista huolimatta.
Brasilian pistorasiatyypit ovat C ja N. Meillä Suomessa on käytössä C ja F pistorasiat. Kannattaa varmuuden vuoksi ottaa adapteri matkalle mukaan.
Rokotteet ja lääkitykset
Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten lisäksi hepatiitti A -rokote on välttämätön. Sen lisäksi kannattaa ottaa myös hepatiitti B -, keltakuume- sekä lavantautirokotukset. Malarian estolääkitystä ei sen sijaan varsinkaan kuivan kauden aikaan ei mielestämme tarvita.
Viisumi
Suomalainen ei tarvitse viisumia Brasiliaan. Passin pitää olla kuitenkin voimassa vähintään kuusi kuukautta matkan jälkeen.
Kielitaito
Toisin kuin muualla Etelä-Amerikassa, Brasiliassa puhutaan portugalia. Yleisesti voidaan sanoa, että Etelä-Amerikkaan matkustaessa olisi hyvä osata kieltä ainakin vähän, sillä englantia ei juurikaan puhuta. Pantanalissa englanti kuitenkin riittää, sillä oppaat puhuvat erinomaista englantia ja huolehtivat käytännössä kaikesta.
Mitä matka Pantanaliin maksaa?
Kuten luontokohteet yleensä, myös Pantanal on kallis. Pelkästään lennot Helsingistä Cuiabaan ja takaisin ovat vähimmillään noin 1000 euroa. Tämä ei kuitenkaan ole suurin kustannus, vaan vajaan viikon jaguaarisafareiden hinnat alkavat noin 1500 eurosta ylöspäin. Yksityissafareista joutuu maksamaan usein enemmän.
Eteläinen Pantanal sen sijaan on selvästi halvempi safarikohde.
Kenelle Pantanalin matka sopii?
Pantanalin matka sopii erityisesti luonnosta ja eläimistä pitäville. Emme kuitenkaan suosittelisi Pantanalia välttämättä ensimmäiseksi safarikohteeksi, sillä eläinten määrä ei ole lähellekään yhtä runsas kuin useissa Afrikan safarikohteissa. Pantanal sopiikin ehkä parhaiten henkilölle, joka on jo nähnyt suuren osan kuuluisista Afrikan eläimistä ja jonka toiveissa on sen jälkeen nähdä jaguaari.
Myös lintuharrastajille Pantanal on loistava matkakohde.
Vaikka Porto Jofressa näkyy paljon vesisikoja, kaimaaneja sekä hyvällä tuurilla jättiläissaukkoja, on jaguaarit se syy, miksi Porto Jofreen matkustetaan.
Afrikan safareilla sen sijaan kohde-eläimiä on paljon useampia. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka Afrikassa suurimpana yksittäisenä tavoitteena olisi nähdä jokin vaikeasti nähtävä villieläin, kuten gepardi, ei sen näkemättä jääminen tarkoita, että matkan tavoite olisi kaikilta osin jäänyt täyttymättä. Toisin on Porto Jofressa, sillä jaguaarisafarilla odottaa näkevänsä nimenomaan jaguaareja.
Pohjoinen Pantanal on ollut meillä yksi upeimpia reissukokemuksia. Toivottavasti vinkeistämme on sinulle hyötyä matkasuunnittelussasi.
Tuliko mieleesi vielä jotain kysyttävää? Jätä kommenttia, autamme parhaamme mukaan.
Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
20 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Kiitos jakamisesta! Aivan loistavia eläinhavaintoja!
Mitä suosittelisitte, kuinka monta päivää Pantanalissa kannattaa viettää, jotta ehtii kunnolla nähdä villieläimiä ja nauttia luonnosta¿
Tuolla oli kyllä sellaisia eläimiä, joita on varsin vaikea nähdä muualla. Porto Jofre, joka on ainoa paikka nähdä jaguaareja, on todella kallis. Hinnan takia en ehkä siellä olisi paria yötä pidempää aikaa – siinä ajassa niitä ehtii kyllä näkemään mukavasti. Muualla onkin sitten huomattavasti edullisempaa, joten kesto kannattaa mitoittaa oman mielenkiinnon mukaan. Kiva sää Suomen syksyllä tuolla joka tapauksessa on, ja kivat mahdollisuudet rentotumiseen. Sen verran haastava tuonne on matkata, niin en pidä alle viikkoa järkevänä aikana. Toisaalta ainakaan itse en ehtisi kyllästymään kahdessakaan viikossa.
Upeita luontokuvia ja mielenkiintoisia eläinbongauksia! Meille Pantanal olisi kyllä oiva kohde, kun olemme Afrikan safareilla niin monet kerrat jo olleet, ja Etelä-Amerikan eläimet kiinnostavat. Tapiirin ja vesisian olemme luonnossa jo nähneet, mutta muurahaiskarhua ja jaguaaria emme. Ne olisi kyllä päästävä bongaamaan! Ainoa juttu tuossa on se, että Brasilia on meillä jo käyty maa, niin tuosta ei sitten maapistettä tulisi, uusi alue kylläkin… Voi voi! 🙂 Muuten, pystyisikö tuolla Pantanalissa liikkumaan omatoimisesti vuokra-autolla?
Olen varma, että pitäisitte PAntanalista. Pari tapiiria mekin olemme Pantanalin lisäksi nähneet Costa Ricassa, mutta on sen näkeminen aina todella ainutlaatuinen kokemus. Vaikka tuolta ei uusia maita tulisikaan, niin Etelä-Amerikassa riittää joka tapauksessa paljon uepita (luonto)kohteita kierrettäväksi pitkäksikin aikaa. Hyvä kysymys tuo vuokra-autoasia. En osaa varmaksi sanoa. Voisi se periaatteessa olla mahdollista, mutta Jaguaarit havaitaan veneestä käsin, niin sitä ei kyllä oikein omatoimisesti voi tehdä, niin joka tapauksessa tarvitsee retken, joten itse kyllä melkein valitsisin suosiolla tuolla valmiin retken.
Olisipa mahtavaa päästä näkemään tukaaneja ja vyötiäisiä luonnossa 🙂 Jostain syystä ne kiinnostaa paljon.
Ja hyvä muistutus portugalin tärkeydestä! Välillä unohtuu, ettei englanti tosiaan riitä kaikkialla.
Tukaanit ovat kyllä veikeitä, niitä on eritäin hauska katsella. Joo, tuolla päin maailmaa kommunikointi voi välillä olla hankalaa. Ehkäpä suurimmat haasteet meillä on tuon osalta ollut Kuubassa, mutta kyllä sielläkin lopulta asiat saatiin aina hoidettua. Yleisesti tekoäly on tuonkin suhteen kehittynyt viime vuosien aikana huimasti.
Rehellinen tuo toteamus, että ei pidä ehkä kuitenkaan Pantanalissa odottaa näkevänsä eläimiä ihan yhtä taajaan kuin monilla Afrikan safareilla. Jaguaari (ja tiikeri) on edelleen luonnossa näkemättä, mutta katsotaan nyt …
Niinhän se tosiaan on, että nisäkkäiden lajimäärä ei vedä vertoja Afrikan savanneille. Toisaalta jaguaari on todella upea ilmestys, ja varsin ainutlaatuisen näköisiä ovat muurahaikarhut, jonka suuri koko ei ihan ilmene tuosta kuvasta. Lintuja tuolla näkyy valtavasti, enemmän kuin Afrikan savanneilla. Tiikeri on meillä myös näkemättä. Niiden katseluun ja kuvaamiseen keskittynyt matka piti joskus tehdä Intiaan, mutta silloin se peruuntui pandemian vuoksi, ja sen jälkeen emme sitä toistaiseksi ole toteuttaneet, vielä.
Kattava tietopaketti! Viime vuoden Brasilian reissulla pohdin jonkin luontokohteen yhdistämistä reissuun, mutta silloin ei aika riittänyt kaikkeen. Täytyy katsoa jos joskus toiste lähtisi tuonne päin maailmaa enemmän luontoon tutustumaan 🙂
Niinhän se on, että Brasiliakin on niin suuri maa, jossa nähtävää on ihan mielettömän paljon, niin pakko on aina tehdä karsintaa. Ylipäätään koko Etelä-Amerikka on todella mielenkiintoinen matkakohde. Itsellä Brasilia on taas tällä hetkellä ”kiinnostuslistalla” varsin korkealla, koska kiinnostavia paikkoja tosiaan riittää.
Hyvät vinkit pitkäaikaisen kokemuksen kautta tällaisista luontokohteista olette koonneet Pantanaliin haikaileville 👍
Kiitos. Tuo on todella kiva paikka. Toivottavasti meidän kirjoitusten pohjalta joku innostuu lähtemään tuonne!
Hyödyllisiä vinkkejä olette koonneet ja nyt oli kivasti kerrottu, missä Pantanal sijaitsee. Se on safarikohde, josta en ollut lukenut ennen teidän blogipostauksianne.
Pantanal ei Suomessa ole kovin tunnettu kohde. Yleensä safareista tulee mieleen Afrikka, mutta tuotakin voi todellakin suositella kaikille luonnosta nauttiville.
Tämä oli todella informatiivinen ja hyvä postaus, kiitos! Mietin heti postauksen alussa, mitä eroja tässä on esim. Afrikan safareihin, ja tuolla lopussa oli siihenkin vastaus. Punkit ja paarmat 40 asteen helteessä kuulostaa raivostuttavalta, se veisi ainakin osan ilon omasta reissusta.
Noita paarmoja tosiaan oli joella. Ne olivat ärsyttväviä. Punkkeja ei itselläni ollut koskaan aiemmin ollut, enkä niitä itse edes huomannut, mutta Marika alkoi niitä katselemaan. Myöskään niiden poistamista ei edes huomannut, eli eipä niistä sinällään suurempaa harmia ollut. Borrelioosia ei tuolla ole, mutta helppo tuolta vitsaukselta on välttyä, kun käyttää pitkä lahkeisia housuja.
Olipas upeita eläimiä! Nuo jaguaarit on kyllä hienoja mutta ainakin Meksikossa välillä vähän pelotti, ettei vaan tulla vastakkain missään puistojen poluilla. En tiedä miksi ne nyt pelotti enemmän kuin meillä täällä Kaliforniassa olevat vuoristoleijonat, jotka ovat varmaan ihan saman kokoisiakin. Niitä kyllä tasaisin väliajoin tallentuu ihmisten turvakameroihin täällä meidän kotikaupungissakin. Vielä en ole törmännyt vaikka aika paljon patikoin tuolla kukkuloilla… onneksi!
On kyllä varsin mielenkiintoisia nuo kaikki eläimet, mitä tuolla näkee! Taitavat yleisesti kuitenkin karttaa ihmistä. Todella harvinaisia ovat myös hyökkäykset ihmisiä vastaan, vaikka sellainen polulla tulisikin vastaan. Sama puumien kanssa, vaikka kyllähän niitä joskus tapahtuu. Luulisin, että ovat naaraspuumien, joilla on pentuja, aiheuttamia.
Onpas hienoja ja hiukan erikoisempia eläinhavaintoja. Esimerkiksi vesisiasta en ole tainnut ikinä kuullakaan. 😀 Upeita kuvia myöskin!
Joo, tuolla tosiaan on paljon erikoisempia eläinhavaintoja ja lisäksi erikoisia ja värikkäitä lintuja. Vesisiat ovat hauskoja, niitä oli tuolla todella paljon. Oppaamme piti vesisian suomenkielistä nimeä hauskana (capybara portugaliksi) ja kutsuikin sitä sillä nimellä sitten jatkossa. 🙂