Reinebringen lienee Lofoottien kuuluisin patikointireitti. Reinen kylä on meren ja useiden vuorten ympäröimä. Näistä kuuluisaksi on noussut Reinebringen upeine maisemineen. Reinebringenin patikkareitti on uudistettu kokonaisuudessaan ja tehty helpompikulkuisemmaksi. Tällä tavoin Reinebringen on yhä useamman saavutettavissa.
Lofootit – luontomatkailijan paratiisi
Lofootit ovat Pohjois-Norjassa sijaitseva saariryhmä. Lofootit ovat tullet tunnetuksi upeista saariryhmää ympäröivistä vuorista ja lisäksi turkoosista, vaikkakin jääkylmästä, merivedestä. Alueella elää useita valas- ja muita eläinlajeja, ja näiden bongaamiseen Lofootit ovat erinomainen vaihtoehto.
Reine
Reinen sijainti on syrjäinen, mutta siitä huolimatta siellä vierailee tuhansia turisteja vuosittain. Aikoinaan Norjan suurin viikkolehti onkin valinnut sen Norjan kauneimmaksi kyläksi, ja sen kyllä ymmärtää. Perinteisiä Rorbuer-kalastajamökkejä on runsaasti tarjolla yöpymistä varten, mutta siitä huolimatta ne on syytä varta sesonkiaikaan hyvissä ajoin. Kylässä on myös pienen pieni ulkoilmakirjasto ja kalankuivaamiseen käytettyjä kuivaustelineitä.
Reinen infokeskuksen parkkipaikka on kallis ja sieltä patikan lähtöpisteeseen on matkaa lähes 1,5 kilometriä. Pidemmällä Reinen kylässä oleva parkkipaikka tätä hieman edullisempi, mutta olemme lukeneet monista ongelmista parkkimaksun kanssa. Näiden lisäksi on mahdollista pysäköidä E10-tien varrelle Moskenesin suuntaan, jolloin kävelymatkaa Reinen kylään tulee noin 2,5 kilometrin verran (Reinebringen-patikan lähtöpisteeseen 1,3 kilometriä). Kyseinen parkkipaikka on ilmainen noin parinkymmenen auton pysäköintialue, mutta pysäköinti on rajoitettu neljään tuntiin.
Reinebringen-patikka ennen ja nyt
Aiemmin Reinebringenille noustiin paljasta vuoren rinnettä pitkin. Reitin suosiosta johtuen ongelmana oli voimakas maanpinnan eroosio, ja toisaalta nousu oli eroosion ja irtokivien vuoksi patikoitsijoillekin vaarallinen.
Reinebringenin reittiä palkattiin korjaamaan sherpoja. Nämä Himalajan alueelta, Nepalista, kotoisin olevat vuorikiipeilijäkansan jäsenet aloittivat portaiden rakentamisen Reinebringenille vuonna 2016. Sherpat ovat kuuluisia kyvystään kantaa painavia taakkoja. Viisi vuotta myöhemmin valtavista kivilaatoista tehdyt portaat valmistuivat ja nyt Reinebringenille nousu tapahtuu vankkaa tekoa olevia portaita pitkin.
Reinebringenin nousu tapahtuu nyt eri kohdasta vuoren rinnettä, mutta huipun näköalapaikat ovat säilyneet ennallaan. Ensimmäiselle näköalapaikalle pääsee kiviportaita pitkin ja mikäli haluaa jatkaa vielä lyhyen matkan ylös Reinebringenin huipulle 484 metrin korkeuteen toiselle näköalapaikalle, joutuu kapuamaan paljasta vuoren rinnettä. Uusi Reinebringen-patikka on 1,1 kilometrin pituinen janareitti ja reitin varrella portaita on yhteensä 1978 kappaletta. Keskimäärin edestakaiseen reittiin kuluu kolme tuntia.
Kokemuksia Reinebringeniltä
Marika kulki Reinebringen-patikan yksin. Reinen kylästä kuljettaessa käännytään E10-tietä vasemmalle Moskenesin suuntaan, ja autotunneli kierretään sen vasemmalta puolen. Matkan varrella voi nähdä aiemman Reinebringen-patikan lähtöpisteen, joka on tukittu laudalla. Uusi patikan lähtöpiste on parinsadan metrin päässä. Lähtöpiste on selvästi merkitty opaskyltein. Aivan reitin alkupisteessä on pieni vesiputous.
Portaat ovat leveät, tukevat ja helppokulkuiset. Menomatka on jatkuvaa nousua ylöspäin. Aika ajoin reitin varrelle on rakennettu kivisiä levähdyspenkkejä taukoja varten. Kaidetta ei ole ja korkeanpaikan kammosta kärsiville patikkaa ei voi suositella. Nousun aikana lähinnä yhteen suuntaan avautui hienoja maisemia, joten näkymät patikan aikana ovat melko monotoniset.
Marika kulki Reinebringenin ylös ilman taukoja noin puolessa tunnissa. Ja hyvä niin, sillä näkymät olivat upeat. Ylhäältä näki Reinen, Hamnøyn ja Sakrisøyn saarikylät taustanaan jylhät vuoret. Kuitenkin jo muutaman minuutin kuluttua Reinebringenin ylle valui tiivis pilvi peittäen lähes koko näkyvyyden. Tämä oli muistutus Lofoottien nopeasti muuttuvista sääolosuhteista. Vajaan tunnin odottelun jälkeen pilvipeite alkoi hieman rakoilla ja maisemat kirkastua.
Huipulla pidetyn tunnin tauon jälkeen seurasi puolen tunnin laskeutuminen alas samaa reittiä lähtöpisteeseen. Tämän jälkeen kävely takaisin Reinen kylään.
Hyväkuntoiselle Reinebringenin patikka on nykyisellään helppo. Reitillä liikennettä voi olla paljon, mutta leveissä portaissa pystyy kulkemaan rinta rinnan. Osalla kanssapatikoijista alasmeno oli haastavaa, kun jalat olivat jo noususta maitohapoilla. Lisäksi reitti kulki pitkälti vuoren reunassa, mikä voi korkeanpaikan kammoisia hirvittää.
Lofooteilla on lukuisia rauhallisempia ja myös upeilla maisemilla varustettuja patikoita. Hyväkuntoiselle ja ruuhkaisimpia aikoja välttäen Reinebringenin patikka on kuitenkin melko yksinkertaisesti toteutettavissa. Näkymät Reinebringenin huipulta ovat henkeäsalpaavat.
Kiinnostaako sinua patikointi Lofooteilla?
Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
4 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Oii, tuttuja maisemia! Tuolla on tullut itsekin kiipeilyä muutama vuosi sitten! 🙂 Norjassa riittää hurjan paljon mielenkiintoisia patikointikohteita.
Kyllä, niitä toden totta Norjassa riittää. Kova jonku olisi taas lähteä sinne reissuun.
Tuolla on upean näköistä! Lofoottien ruuhkaisuudesta on tullut luettua paljon. Norjassa on niin paljon kauniita paikkoja, että ei ole onneksi pakko käydä vain suosituimmissa paikoissa tai mennä niihin ainakaan juuri suosituimpina kuukausina. Varmasti Reinebringenilläkin on ajoittain vähän rauhallisempaa.
Lofoottien ruuhkaisuudesta tosiaan puhutaan paljon. Pysäköintipaikkojen niukkuus haastaa ja niin myös Reinessä. Reinen turistikeskuksessa oli digitaalinen taulu, josta kävi ilmi Reinebringeniin kiipeävien määrä ja ruuhkaennuste eri tunneille. Varhainen aamu oli kaikkein rauhallisin. Itse lähdin kiipeämään iltaseitsemän jälkeen. Ihmisiä ei ollut mitenkään häiriöksi, ei reitin varrella eikä näköalapaikalla.