Korouoma on Posion kunnassa sijaitseva rotkolaakso ja luonnonsuojelualue. Se on pinta-alaltaan pienehkö, 26 neliökilometrin suuruinen. Korouoman kanjoni on noin 30 kilometriä pitkä ja muutamia satoja metrejä leveä. Korouoman kanjoni on todella massiivinen ja korkeuseroa kanjonin keskiosassa on toistasataa metriä.
Korouoman kanjonin alueella on kaksi viiden kilometrin mittaista päiväreittiä, jotka molemmat lähtevät Saukkovaaran pysäköintialueen tuntumasta, osoitteesta Saukkovaarantie, 97815 Posio. Koronjää on kuljettavissa sekä kesäisin että talvisin, mutta uudempi Piippukallion pihaus vain sulanmaan aikaan, sillä sen rinteet saattavat talvella olla vaarallisen liukkaita.




Korouoma – jääkipeilykohde vailla vertaansa
Korouoma on Suomen suurin ja tunnetuin jääkiipeilykohde lajin harrastajien keskuudessa. Korouoman alueella onkin useita kiivettävissä olevia jääputouksia, joista tunnetuimpia lienevät 60 metrin korkuinen Ruskea virta sekä enemmän aloittelijoiden suosiossa oleva Mammutti. Jääkiipeilyyn soveltuvien putousten määrä ja muoto vaihtelee kuitenkin vuosittain muun muassa riippuen sateista ja pakkasista. Kuitenkin putoukset ovat nähtävillä vuosittain myöhäiseen kevääseen asti.







Korouoman eläimistö
Korouoman kanjonin alueella asustelee runsaasti lintuja. Alueella viihtyviä petolintuja ovat esimerkiksi huuhkaja ja piekana. Myös maakotkia on mahdollista nähdä alueella. Muista lajeista alueella viihtyvät muun muassa kurki, metso ja pohjantikka. Myös alue on kalojen osalta monimuotoinen ja runsas, ja alueella luontaisesti viihtyviä kaloja ovat esimerkiksi harjus, made, siika, purotaimen ja taimen. Lisäksi harmaanieriää ja kirjolohia on istutettu alueelle.
Korouoman kanjonissa on myös hyvät ravintoalueet hirville. Hirvien lisäksi alueella tavataan myös kahta suurpetoamme, ilvestä ja karhua. Myös saukon tiedetään viihtyvän alueella.



Koronjää-reitti on vaativa, mutta lyhyt
Koronjää-reitin sanotaan olevan vaativa reitti, jonka kulkemiseen arvioidaan kuluvan lähteestä riippuen 1-4 tuntia. Korkeuseroja reitillä onkin paljon. Koska polku on verrattain lyhyt, sen kyllä jaksaa normaalikuntoinen ilman vaikeuksia patikoida. Reitti on myös merkitty selkeästi, vihreillä maalimerkinnöillä.






Koronjää-reitin kuuluisimmat jääputoukset
Koronjää-reitti suositelleen kuljettavaksi myötäpäivään. Reitti kulkee vanhaa hevostietä pitkin ja tutustuttaa kulkijan alueen savottahistoriaan reitin varrella olevien opasteiden avulla. Reitti kuljettaa kulkijan upeille näköalapaikoille kallioiden laelle, sekä uoman pohjalle, jossa pääsee tutustumaan eri perspektiiveistä Korouoman kolmeen suurimpaan jääputoukseen: Jaska Jokuseen, Ruskeaan virtaan ja Mammuttiin.

Korouoman lukuisat jääputoukset
Reitin varrella löytyy myös yksi laavu tulentekopaikkoineen ja käymälöineen. Taukopaikka on varsin hieno ja tarjoaa upeat näkymät yhteen Korouoman suurimmista jääputouksista, Ruskeaan virtaan. Talvella reitille suositellaan yleisesti lumikenkiä tai kenkiin kiinnitettäviä liukuesteitä, mutta me pärjäsimme pelkillä vaelluskengillä mainiosti.
Reitin ensimmäinen näköalapaikka on Hannunkallio. Hannunkalliolta reitti laskeutuu Korojoen varteen, jossa muun muassa kolme suurta jääputousta ovat nähtävissä. Jyrkimmissä kohdissa köysikaide on helpottamassa kulkemista. Nastakengät ja kävelysauvat helpottavat kulkemista.






Kaikkiaan Korouoman kanjonissa on kymmeniä jääputouksia. Koronjää-rengasreitin varrella näistä on nähtävissä kuusi. Suositellusti myötäpäivään reittiä kierrettäessä ensimmäinen vastaantuleva putous on Revontuliputous, jonka jää on usein lohkeilevaa ja jääkerros ohut, sillä vettä virtaa vain syystalvesta. Seinämän korkeus on noin 40 metriä ja leveys 5-10 metriä. Revontulenputouksen jälkeen tulee vastaan Tuulen tie. Se koostuu ohuista, puikkomaisista jäämuodostumista. Tuulen tie on noin 40 metriä korkea ja 80-100 metriä leveä.



Ensimmäinen kuuluisista putouksista on Jaska Jokunen. Sen vesi virtaa yleensä vain syystalvella ja jää on useimpina vuosina ohutta ja lohkeilevaa. Seinämän keskiosiin muodostuu joinain talvina jääluola, jossa seikkailuhenkisimmät voivat jopa yöpyä. Jaska Jokunen on 50 metriä korkea ja 20-60 metriä leveä. Onnekas puolestaan on puolestaan jääputous, joka ei edes muodostu joka talvi.



Kaksi kuuluisinta jääputousta tulee vastaan viimeisenä. Mammutti tulee vastaan ensin, se on Korouoman kanjonin suosituimpia kiipeilypaikkoja ja leveässä putouksessa on useita eritasoisia kiipeilyreittejä. Mammutti on 35-50 metriä korkea ja 40 metriä leveä.
Viimeinen putous, Ruskea virta, on koko Korouoman suurin ja korkein jääputous. Sen sanotaan antavan haastetta kokeneemmallekin jääkiipeilijälle. Veden virtaus on voimakasta läpi talven ja pakkassyksyin jäätä pääsee kiipeilemään jo loka marraskuun vaihteessa. Viimeiset jääkuutiot puolestaan sortuvat seinämältä alas vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Ruskea virta on 35-60 metriä ja 40 metriä leveä.



Me pidimme Korouoman kanjonista kovasti. Paikka on hieno myös syksyn ruska-aikaan. Kiehtovimmillaan se on kuitenkin talvella, jolloin Korouomassa voi ihailla näyttäviä jääputouksia. Olemme suunnitelleet, että kävisimme Korouoman kanjonissa myös tulevana talvena.
Oliko Korouoman kanjonijääputouksineen sinulle tuttu kohde?

Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
24 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Nyt on näyttävä kohde! 😮 Kunpa saisin aikataulut sovitettua niin, että ehtisin tuonne alkuvuodesta!
Korouoma on hieno kohde! Kannattaa pyrkiä sovittamaan aikataulut sopivasti. Tuollaisia jääputouksia ei muualla Suomessa ole.
Alkuvuodesta tuli päiväseltään käytyä Oulusta. Paljon oli ulkomaalaisia turisteja oppaineen kai Rovaniemeltä ja Kuusamosta. Suomalaisia en tainnut nähdä ainuttakaan.
Upea paikkahan tuo on, kuten hienoista kuvistanne välittyy! Jäätyneistä putouksista saa helposti käsityksen, että tuolla olisi varsinaiset Iguassun putoukset. Kesällä putouksia ei varmaan edes erota paljaalla silmällä 😀
Joo, ulkomaalaisia turisteja tosiaan meidänkin tuolla ollessamme näkyi. Tämä hieman yllätti, muissa kohteissa ei olekaan ulkomaalaisia vastaavaa määrää suhteellisesti näkynyt. Kiitos kehuista, upea paikka tosiaan. Olemme syksylläkin tuolla käyneet, niin kyllä ne putoukset erottuu, kun tarkkaan katsoo! 🙂
Onpa jääputoukset vaikuttavan näköisiä! Hymyilytti kyllä tuon yhden nimi, Jaska Jokunen. Miten sille sellainen nimi on annettu? 😀
Joo, on jännä nimi. Oikeastaan omasta mielestä nuo kaikki on omalla tavallaan hauskoja, enpä tiedä kuka on antanut nimet tai millä perusteella ne on annettu. Ovat kuitenkin sellaisia, että jäävät tosiaan mieleen.
Tämä on kyllä kuvina ja nimenä tuttu, mutta mulla oli mielikuva, että on vaikea saavuttaa, vaan 1-4 tuntia. Täähän pitäisi kokea!!!
Joo, ei tuo todellisuudessa kovin vaikea saavutettava ole. Varsinkin jos on esimerkiksi Kuusamon / Rukan seudulla. Ilman muuta kannattaa vierailla, jos vain joskus aikatauluihin sopii.
Että Suomessa on tuollaisia kohteita! Hienot talvikuvat ja valaiseva kertomus: Meillä taitaa olla kyky vain kesäisiin vaelluksiin, mutta jos tuo on kesälläkin katsomisen arvoinen, niin Suomen kierroksella laitetaan paikka muistiin.
Juha
Kiitos Juha. Eipä tosiaan uskoisi, että Suomesta löytyy tällainen paikka. Ihme, että se ei ole ollut enempää esillä. Jääputoukset ovat upeita ihan vain katsellakin, itsestäni ei olisi jääkiipeilyyn. Oli kiva tarjota teille virtuaalikierros Koronjään reitille.
Mielettömän näköinen paikka! Hienoja kuvia! Talvi on kyllä melkoinen kuvanveistäjä ja jääkiipeilijöille varmasti paratiisi. Itse vaeltaisin tuolla kuitenkin mieluiten varmaan alkusyksystä, kuten Lapissa muutenkin. Mutta miten muistan, että tuon paikan nimi olisi Korouoma. Vai onko se jokin muu paikka, vai onko sellaista olemassakaan?
Suurkiitos Ismo. Korouoma se tosiaan on, vaikka jostain syystä Mikon kanssa puheissamme meillä nimi usein lyhentyy ja vahingossa oli päässyt tämä väärä versio tänne blogin puolelle. Täytyypä korjata asia, joten kiitos sinulle huomautuksesta. Korouoma on aivan mahtava paikka ja ainutlaatuinen Suomessa. Me olemme tykänneet siitä kaikkein eniten juurikin talviaikaan, kun putoukset tulevat jäätyessään parhaiten esiin. Harkinnassa on ollut tänä talvena jälleen käydä kiertämässä Koronjää-reitti.
Eipä kestä! Ajattelin, että olenkohan itse joron jäljilä tässä. On tuo tosiaan kyllä talvella varmasti upeamman näköinen kuin kesällä. Muistan ihastuneeni jäämuodostelmiin jo lapsena, kun läheisen vesivoimalan vedenottoputkesta tihkui vettä, joka talvisin tietysti jäätyi metrien korkuiseksi jääveistokseksi.
Heh, olisin itsekin ollut haltioissani vesivoimalan vedenottoputken jäämuodostumasta. Se oli varmasti mahtava näky. Luonnossakin näkee joskus pieniä hienoja jääteoksia, kun esimerkiksi puroissa virtaava vesi jäätyy kauniisti.
Kilimanjaro oli ennen suosittu jääkiipeilypaikka. Valitettavasti ilmastonmuutos on sulattanut ennen niin korkeat jäätiköt siis jääseinämät, mitä siellä vuoren päällä on. Ei varmaan mene montakaan vuotta, että viimeisetkin häviää.
Tuosta olenkin kuullut. On kurja, että Kilimanjaron jäätikkö on kutistunut. Muisteltiinkin tässä jokin päivä, että sinä Sini olit kiivennyt Kilimanjarolle. Upea suoritus.
Tämä on kyllä upea paikka, taisin lukea siitä ensimmäisen kerran viime vuonna. Jännä ettei se ole suositumpi käyntikohde. Itse tykkään, että monet vesiputoukset on melkeinpä upeampiakin kun ne on jäätyneet. En tiennyt, että täällä käydään myös kiipeilemässä. Suomessa ei taidakaan olla kovin montaa paikkaa tällaiseen toimintaan. Aika jänskä muuten tuo ruskea putous.
Samaa mieltä Paula. Erikoista, että näin upea paikka on jäänyt niin tuntemattomaksi Suomessa. Meidän mielestä Korouoman putoukset ovat paljon näyttävämpiä jäätyessään. Jääkiipeilyä pystyy harjoittamaan lisäksi ainakin Repoveden kansallispuistossa. Ei taida olla kovin yleinen harrastus Suomessa. Oli yllättävää, kuinka paljon jääkiipeilijöitä näkyi Koronjää-reitin varrella.
Aika erikoinen maisema, kun ollaan kuitenkin Suomessa. Minulle riittäisi ihan patikointireitti, kun vuori/jääkiipeily harrastuksena ei ole ulottuvillani.
Korouoma on vaikuttavin juuri talvella, vaikka se ei ole helpoimmasta päästä liikkumista ajattelen.
Joo, ei heti arvaisi, että ollaan Suomessa. Meillekin riittää hyvin tuo talvireitti, eikä ole vielä tullut innostuttua kokeilemaan jääkiipeilyä. Alun ja lopun jyrkkä mäki on raskas ja talvella nastakengistä tai kävelysauvoista on hyötyä. Raskaudesta huolimatta reitti on melko lyhyt ja siten monen kuljettavissa.
Tuo Kourouma kiehtoisi niin talvella kuin kesälläkin. Viime kesänä kävin pikaisesti Posiolla, mutta keskityin silloin Pentikinmäkeen ja Riisitunturin kansallispuistoon. Seuraavalla kerralla suuntaan Koroumalle, kun Kuusamon seudulla lomailen.
Kaiken kaikkiaan upeita talvisia kuvia Korouman kanjonista!
Posion lähettyvillä on paljon kiintoisaa kierrettävää. Ollaan käyty siellä päin useasti ja Pentik-mäki jäi monesti väliin. Siellä on tullut pikaisesti käytyä, mutta olisi kiva päästä kiertämään siellä vielä uudelleen ihan rauhassa.
Onpa upeita jäämuodostumia. Nimenä paikka on tuttu, mutta eipä ole tullut käytyä siellä edes nuorena. Nyt oli kiva päästä tutustumaan kuvina ja kokemuksienne avulla.
Oli kiva päästä tarjoamaan Eila sinulle virtuaalimatka Koronjää-reitille. Nämä jäämuodostumat ovat mahtavia, ainutlaatuinen paikka.