Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee Lapissa, Inarin, Savukosken ja Sodankylän kuntien alueella. Se on Suomen kansallispuistoista toiseksi suurin ja sen pinta ala on yli 2 500 neliökilometriä. Se on pinta-alaltaan siis yli tuplasti sen, mitä Helsingin, Turun ja Tampereen kaupunkien pinta-alat ovat yhteensä. Urho Kekkosen kansallispuisto on perustettu vuonna 1983, ja se on kävijämäärällä mitattuna Suomen kansallispuistoista toiseksi suosituin (vajaa 500 000 vuotuista kävijää vuonna 2021).
Urho Kekkosen kansallispuisto on myös erittäin monipuolinen kansallispuisto, jossa on monenlaista maastoa. On metsää, tuntureita ja soita. Kansallispuisto on myös mainio retkeilykohde ympärivuoden, sulanmaanaikaan patikointireitit ovat todella monipuoliset, ja toisaalta, talvella kansallispuistosta löytyy sekä patikointireittejä, lumikenkäilyreittejä ja lukuisia kilometrejä hiihtolatuja.
Erityisen hyvin talvipatikointiin soveltuvia reittejä Urho Kekkosen kansallispuistossa ovat Kiilopään parkkipaikalta lähtevä Kiirunapolku sekä Saariselän pysäköintialueelta, osoitteesta Lutontie 10-12, Saariselkä (Inari), lähtevä Iisakkipään luontopolku.
Iisakkipään luontopolku – reitin lähtöpiste
Iisakkipään luontopolun parkkipaikka on huomattavan pieni, joten se täyttyy todella nopeasti. Saariselän pysäköintialueelta lähtee nimittäin myös useampi hiihtolatu ja hiihtäjiä paikalla näkeekin runsaasti. Toisin kun Kiilopään parkkipaikan läheisyydessä, ei Saariselän pysäköintialueen ollessa täynnä, näyttäisi sen välittömässä läheisyydessä olevan tienvarsipaikkoja. Erityisesti talvisin valo on kuitenkin kauneimmillaan aamulla, joten siinäkin mielessä kannattaa aloittaa aikaisin.
Poikkea Iisakkipään luontopolulta
Iisakkipään luontopolku on miellyttävä kohde, koska sen voi kulkea joko 3 kilometrin tai 7 kilometrin mittaisena. Iisakkipään luontopolun varrella ei ole mitään palveluita, mutta polun alkupäässä (ja loppupäässä) on yhteys Aurorapolulle, jonka varrella on taukotupa. Kyseisen tuvan pihapiirissä on myös nuotiopaikka, liiteri ja kuivakäymälä. Aurorapolun taukotupa onkin varmasti yksi Suomen hienoimmista taukotuvista ja on ilman muuta itsessäänkin käymisen arvoinen kohde.
Luontopolku kulkee itse asiassa aluksi yhtä matkaa Aurorapolun kanssa, joka on niin ikään talvikävelyreitti. 600 metrin päästä lähtöportilta Iisakkipään luontopolku erkanee Aurorapolusta omaksi polukseen. 400 metrin kuluttua tästä risteyksestä tulee puolestaan vastaan risteys, jossa valittavana on tunturipolun pidempi 7 kilometrin ja lyhyempi 3 kilometrin vaihtoehto.
Lyhyempi 3 km polku kulkee metsäisen rinteen reunalla. Polku mukailee puronvarsia ja nousee reitin aikana myös hieman korkeammalle. Korkeimmillaan polku käy aivan puurajan tuntumassa, Iisakkipään tunturin alarinteessä.
Iisakkipään huipulle
Pidempi 7 km polku puolestaan vie Iisakkipään laelle. Korkein kohta luontopolulla on 454 metrin korkeudessa. Sieltä jatketaan loivaa alamäkeen kohti kuuluisaa Pääsiäiskurua. Polku jatkuu Pääsiäiskurun reunaa myötäillen ensin tasaisena, sitten loivasti viettävänä kohti metsää ja sitten Saariselän taajamaa.
Molemmat Iisakkipään lenkit voi kulkea molempiin suuntiin. Me olemme kuitenkin kiertäneet Iisakkipään luontopolun aina myötäpäivään ja mielestämme reitti toimii varsin hyvin siihen suuntaan kuljettuna.
Iisakkipään luontopolku soveltuu monentasoiselle retkeilijälle
Molemmat Iisakkipään lenkit voi kulkea molempiin suuntiin. Me olemme kuitenkin kiertäneet Iisakkipään luontopolun aina myötäpäivään ja mielestämme reitti toimii varsin hyvin siihen suuntaan kuljettuna.
Samoin kuin Kiirunapolku, myös Iisakkipään luontopolku on sellainen, että se soveltuu suurimmalle osalle retkeilijöistä. Reitti on luokiteltu keskivaikeaksi ja 3 kilometrin polun kiertoajaksi arvioidaan kesällä 1-2 tuntia ja 7 km polulla kahdesta tunnista ylöspäin. Talvella puolestaan 3 kilometrin polun kiertämiseen arvioidaan kuluvan (lumikengillä) 1-3 tuntia ja pidemmän 7 km polun kiertämiseen 3-5 tuntia. Kovaksi tamppautuneella polulla vaelluskengillä ollaan mielestämme rauhallisestikin kulkiessa ilman muuta lähempänä asteikon alapuolta kuin yläpuolta.
Me olemme pitäneet Iisakkipään luontopolusta sekä syksyn ruska-aikaan että talvella, kun tykkylumet ovat kauneimmillaan. Oletko sinä käynyt Iisakkipään luontopolulla johonkin vuodenaikaan?
Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
32 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Olen miettinyt, että Lappiin en talviaikaan menisi, kun en ole laskettelija, hiihtäjä, maastopyöräilijä yms tyyppiä. Nämä kuvat saa taas kerran kyseenalaistamaan päätöstä. Näitä värejä ja tunnelmia ei muualla koe!!!
Täytyy myöntää, että minua harmitti tulla kolmen viikon lämpimän sään matkalta takaisin Suomen kylmyyteen. Nämä blogisi kuvat saivat kuitenkin minulle taas sen lämpimän tunteen sielun sopukoihin, miksi rakastan talvea ja kylmääkin. Kerrassaan ihania kuvia ja kiva, kun infoat aina noista lyhyemmistä reiteistä myös. Minä kun olen tuommoinen 3-max 5 kilometrin nainen. Ehkä joku päivä minäkin päädyn tarpomaan tuollaisen kylmän kelin lenkin.
Mahtavaa kuulla, että saimme helpotettava Suomeen paluun harmitustasi. Minäkin rakastan talvea ja nykyään tykkäämme molemmat tehdä reissuja myös kylmempiin kohteisiin.
Toivottavasti joku kerta päädyt kokeilemaan talviretkeilyä! Lopputalvella kevät aurinko alkaa jo tiputtaa lumia puista, tämä kannattaa huomioida ajankohdassa.
Me ollaan Mikon kanssa käyty talvella Lapissa ilman, että oltaisiin hiihdetty, lasketeltu tai pyöräilty. Ollaan nautittu todella paljon ulkoilusta ja nuo Lapin maisemat ovat kerta kaikkisen ihanat.
Ihanaa katsella upeita kuvianne paikoista, joihin itse en varmaan ikinä tule menneeksi, koska lumi ja kylmä eivät kiinnosta. Ennemmin matkustan jonnekin, jossa vältän Suomen talvea. Mutta kuvanne olivat tosi kaunista katseltavaa, kun ei tarvinnut itse palella maisemia katsellessaan. Aila
Voi kiitos sanoistasi Aila. Sehän on kiva, että pystyimme tarjoamaan sinulle talviretken ilman palelua. Se on parasta, kun löytää oman juttunsa ja on mahdollista toteuttaa sitä. Me ollaan ihastuttu talviretkeilyyn (oikeanlaisella pukeutumisella ei tarvitse palella), ja on mahtavaa, kun patikointia voi jatkaa ympäri vuoden.
Hämmästyin että löytyy talvella ”kävelypolkuja” reiteille tai että ne ovat normaalisti käveltävissä ilman lumikenkiä. Olen mieltänyt että talvella näillä reiteillä hiihdetään.Etelässä kun hiihtäjät ja kävelijät törmäävät talvisin ulkoilureiteillä ja laturaivo on hurjaa. Iisakkipäällä ei ole tullut koskaan käytyä, mutta Kiilopään ohi pari kertaa kävellyt kun olen suunnannut Sokostille ja sen takamaastoo viikon puolentoista reissuilla.
UKK:ssa on joitain virallisia kävely/lumikenkäilyreittejä, mikä on ihan mahtavaa. Löytyy näitä myös muualta, kuten esimerkiksi Ylläkseltä Kuertunturin reitti
https://www.matkallamissamilloinkin.com/kuertunturi-yllaksen-upeimmat-talvimaisemat/
Ja Rukalla esimerkiksi Valtavaaran reitti
https://www.matkallamissamilloinkin.com/valtavaara-tarjoaa-rukan-upeimmat-maisemat/
On mahtavaa, että reittejä on erikseen hiihtäjille ja omansa retkeilijöille. Itse rakastan hiihtämistä ja harmittaahan se, jos ihmisiä kävelee hiihtobaanalla. Mutta laturaivoa en ymmärrä.
Myös meidän kotiseudulla on tehty ympärivuotiseen käyttöön maastoliikuntapolkuja pyöräilijöille ja polkujuoksijoille.
En ole käynyt, mutta todella kauniilta näyttää <3 🙂 Kivan kuuloinen reitti ja aivan ihania kuvia! Olette sattuneet paikan päälle, kun on ollut hienot puitteet
Oltiin tälläkin kertaa aivan haltioissamme Lapin kauneudesta. Talvinen Lappi on todella kaunis. Oli kiva, että alkutalvella oli jo tykkylumipuita Iisakkipään huipulla.
No nyt on tuttuja maisemia – kerrankin! 😀 Just mietittiin, että tänä talvena ei varmaan tule Lappiin lähdettyä, mutta nyt kun katselee näitä kuvia, niin…. Täytyy ehkä vielä miettiä 😀
Talvinen Lappi on ihana! Toki ulkomaillakin olisi lukuisia upeita kohteita, joten aina valinta ei ole helppo.
Nämä teidän postauksen kuvat ovat kyllä jälleen kerran herkkua – myös tällaiselle, joka ei talvesta niin kovasti välitä. ? Ihailen talvisia luontopolkuja mielelläni näin ruudun takaa. ?
Voi kiitos Kati! Mukavaa, että pystyimme tarjoamaan sinulle virtuaalisesti talviretkeilyyn iloja.
Todella kaunista, tuo talven valo ja puhtaanvalkean luminen maisema on ihana yhdistelmä! Talviretkeilyä Lapissa ei ole tullut juurikaan itse harrastettua, kun lumiseen aikaan on yleensä aina ollut sukset alla, mutta vähän etelämpänä Rokualla ollaan kyllä oltu liikkellä myös kävelypoluilla ja mm. lumikenkäillen. Luonnossa liikkuminen on ihanaa aina, ja tosiaan talvella ensisijaisesti pukeutumiskysymys, oikeilla kamppeilla ei tarvitse palella!
Joo, tosiaan talven valo yhdistettynä tuohon lumiseen maisemaan puineen on kyllä upea. Rokualla me ollaan oltu vain sulanmaanaikaan, mutta olisi varmasti upeaa olla siellä talvella lumikenkäilemässä ja hiihtämässä.
Näyttäisi kulkevan sen verran pohjoisessa Kiilopäästä, etten ole käynyt Iisakkipään luontopolulla, vaan kierrellyt Ahopäillä. UKK-puiston alue on niin valtava, että siellä todella riittää tunturia jokaiselle. Kiilopään seudulla olen kierrellyt hyvinkin paljon.
Joo, on tuo hieman pohjoiseen Kiilopäästä, että voi olla, ettet ole käynyt, jos lähinnä siellä olet ollut. Hyvin samankaltaisia maisemiahan nuo kuitenkin ovat. Todella hienoja kummatkin.
Aivan lumoavan kauniita kuvia! ? Minä en ole juurikaan ole malttanut Lapissa talvella käydä patikointiretkillä, sillä hyvällä kelillä hiihtäminen vie yleensä voiton. Urho Kekkosen kansallispuistossa ei ole tullut vielä käytyä mihinkään vuodenaikaan, mutta ehdottomasti haluaisin sielläkin käydä!
Kiitos! Tuolla tosiaan on kaunista. Kannattaa joskus patikoidakin, vaikka hiihtäminenkin tietysti myös on ihan mahtavaa. Patikointi on se sen verran rauhallisempaa, niin tulee keskityttyä maisemiin vielä enemmän. Urho Kekkosen kansallispuisto on upea kohde, ota ohjelmaan joskus!
Nyt on tutut maisemat 🙂 Lähden ens perjantaina Sodankylään töihin kolmeks viikoks, joten saapa nähdä, ehdinkö käväistä UKK:ssa pitkästä aikaa. Mutta aivan ihastuttavia kuvia jälleen kerran <3
Joo, muistankin että Saariselän seudulla vietit jonkun talven. Varmasti upea kokemus! Toivottavasti ehdit myös UKK:ssa käymään, jos sattuisi vaikka jopa joku hyvä ja sopiva aurinkoinen päivä kohdalle.
Siis nuo maisemat… vau! Kyllä täytyy varmaan suunnata taas Suomeen talvellakin. Koronan vuoksi jotenkin harvenivat nämä matkat sinne. Ja nyt kun näitä teidän postauksia on lukenut ympärivuotisesti, niin tästä oikein kuvastuu se, miten monipuolinen Suomi on. Eri vuodenaikoina on kyllä ihan eri näköistä ja jokainen aika on omalla tavallaan niin kaunis.
Kannattaa ilman muuta suunnata Suomeen talvellakin, jos vain aikataulut yhtään osuvat kohdilleen. Suomen luonto ja maisemat ovat tosiaan siitä hienoja, että ne ovat erilaisia eri vuodenaikoina, ja aina löytää jotain kaunista. Pakko silti todeta, että omat suosikit ovat syksy ja talvi.
Tuo taukotupa on kyllä kivalla paikkaa. Olen ainoastaan käynyt siellä ja kummituskämpällä. Upean näköistä talviaikaan!
Joo, se on paitsi kivalla paikaa että on myös todella upea! Joo, noissa maisemissa kelpaa olla kaikkina vuodenaikoina.
Niin nolo kuin se on, en ole koskaan käynyt Urho Kekkosen kansallispuistossa, vaikka se on yksi kuuluisimmista ja ehkä hienoimmista. Sen verran on ollut matkaa Etelä-Suomesta, ettei tullut lähdettyä loppujen lopuksi koskaan. Varmaan vasta kun käydään näyttämässä pojalle sitä oikeaa Suomea, eksytään jonnekin sinne päin.
Iisakkipään luontopolku kuulostaa hyvin ensikertalaisystävälliseltä, lyhkäinen ja aika helppokulkuinen reitti. En tiedä, onko 7km talvella mahdollista tehdä, mutta ainakin nuo 3km ei ole mahdotonta. Maisemat ovat siellä lumoavia!
Aika moni suomalainen ei ole… Mutta kyllä se todella hieno paikka on, missä kannattaa ilman muta käydä, jos tilaisuus tulee. Tuo voi olla hyvä polku, mutta puisto on niin monipuolinen, että muitakin hyviä, sopivanpituisia, vaihtoehtoja sieltä löytyy.
Ahh ihanat lumiset maisemat! Olen käynyt kyseisessä kansallispuistossa pari syksyä sitten ja mielestäni käveltiin juuri tämä reitti. Saariselälle olisi ihana tulla talvella hiihtoreissulle, alueen hiihtolatuja on kehuttu runsaasti.
Joo, lumimaisemat ovat todella kauniita. Urho Kekkosen kansallispuisto on toden totta upea myös syksyiseen aikaan. Seuraavaksi minäkin aion laskettelun lomassa myös hiihtää.
Aika suuri tuo kansallispuiston kävijämäärä, kun sijainti on kuitenkin tuolla ”kaukana pohjoisessa”. Itse olen viettänyt kerran talvilomaviikon Saariselällä ja hiihtoretki tuulisen Kiilopään ylitse on jäänyt mieleen yhtenä hienoimmista hiihtokokemuksistani. Siinä tuli samalla koukattua vähän Urho Kekkosen kansallispuistonkin puolelle, mutta se oli varmasti vain pintaraapaisu koko kansallispuiston tarjonnasta. Iisakkipään luontopolku kuulostaa houkuttelevalta ja hienot kuvat saavat kaipaamaan Lapin talvea!
Laskettelijat ja hiihtäjät varmaankin nostavat kävijämääriä tuntuvasti, mutta onhan tuo aikamoinen kävijämäärä pohjoisen kansallispuistolle. Kuvaamasi hiihtoretki Kiilopään ylitse kuulostaa upealta kokemukselta. Olisi hienoa päästä hiihtämään enemmänkin Lapissa, hiihto on itselleni rakas harrastus.