Toinen päivä Costa Rican Corcovadon kansallispuistossa alkoi varhain. Lähdimme heti auringon noustessa liikkeelle, noin puoli seitsemältä. Edelleen olimme Marikan kassa aivan häkeltyneitä ensimmäisestä päivästämme ja siitä, mitä ehdimme näkemään. Olimme tosiaan miettineet, että vaikka emme enää näkisi mitään, ja vaikka sataisi taukoamatta, olisimme silti oikein tyytyväisiä. Näin ei kuitenkaan näyttänyt käyvän, sillä aurinko alkoi nousemaan täysin pilvettömälle taivaalle.
Aamukävely Corcovadon kansallispuistossa
Lähdimme samaa reittiä kuin aivan ensimmäisellä patikallemme edellisenä päivänä. Olimme silloin nähneet onton puunrungon, jonka sisällä tiedettiin olevan boa. Emme sitä silloin kuitenkaan kirkkaassa päivänvalossa onnistuneet näkemään, joten yritimme nyt aamunhämärässä uudelleen. Ja tällä kertaa se tosiaan onnistui selvästi paremmin ja taskulampulla se näkyi hyvin. Siitä oli kuitenkin harmittavan vaikea saada kuvaa.
Toinen mukava havainto oli powdered glass frog (eräs lasisammakkolaji), joka on kirkkaan vihreä ja muistuttaa jossain määrin Costa Rican paljon turistimarkkinoinnissa käyttämää punasilmälehtisammakkoa (red-eyed tree frog), mutta ollen kokonaan vihreä eli sillä ei ole punaisia silmiä tai oransseja varpaita. Jotenkin nämä kirkkaanvihreät sammakkoeläimet tai matelijat ovat todella hienon näköisiä.
Päivän toinen viidakkokävely
Aamiaisen jälkeen meillä oli lyhyt tauko ennen kuin lähdimme aamupäivän viidakkokävelylle. Aurinko porotti edelleen pilvettömältä taivaalta. Tähän mennessä olimme tehneet kävelymme suhteellisen nuoressa, joitain kymmeniä vuosia vanhassa metsässä, vaikka sitä ei metsää katsellessa olisi uskonut. Nyt oli siis tarkoitus mennä huomattavasti vanhempaan metsään, jossa eläimiä näkyisi kenties vähemmän, mutta joka olisi kasvustoltaan ja ympäristöltään erilaista.
Ja eron jossain määrin kyllä huomasi, kasvusto oli erilaista. Suurimpana huomaamanamme erona oli kenties se, että tällä reitillä oli joitain aivan jättikokoisia puita, jonka lisäksi jouduimme ylittämään täällä useita puroja. Tätä varten oli aina otettava kengät pois, ja itselläni kävi yhdessä ylityksessä niin, että toinen sukkani kastui täysin. Loppukävely mentiin sitten ilman sukkaa. Muutenkin tämä oli varsin vaativa kävely, kun liukkailla kivillä hyppimistä ja puronylityksiä ym. oli varsin paljon.
Mutta oli jotain eläinhavaintojakin. Näimme nimittäin ensimmäiset mölyapinat (mantled howler monkey). Toki olimme kuulleet niitä aiemminkin, onhan kyseessä äänekkäin maanisäkäs. Olemme kuitenkin aiemmin nähneet niitä usein, kuten esimerkiksi viimeksi Marino Ballena kansallispuistossa. Lisäksi näimme ensimmäiset Corcovadon saimirit (Central American squirrel monkey). Näitä olimme nähneet aikaisemmin ainoastaan Amazonilla.
Kolmas erityisen mieleen jäänyt havainto oli mielestämme Corcovadon kansallispuiston pöllöistä kaikkein näyttävin pöllö, töyhtöpöllö (crested owl). Nimensä mukaisesti töyhtöpöllöllä on hauskat töyhdöt päässä. Koska pöllöt ovat aktiivisia öisin, oli töyhtöpöllöä helppo kuvata, sillä se ei liikkunut lainkaan eikä ollut vaaraa siitä, että se lähtisi lentoon.
Lyhytkin kävelyretki yllättää
Varsin uuvuttavankin kävelyn jälkeen palasimme Sirenan asemalle, jossa meillä oli lounas. Lounaan jälkeen meidän oli tarkoitus sanoa hyvästit niin Alfredolle kuin Martalle ja Moritzille, jonka jälkeen jatkaisimme oppaamme kanssa kolmisin. Heidän oli määrä kävellä oppaamme kanssa kahden kilometrin matka takaisin rannalle, josta saavuimme Corcovadoon. Halusimme ilman muuta tulla mukaan. Ajattelimme myös, että eihän sitä tiedä, vaikka taas näkyisi jotain eläimiä.
Ja näkyihän niitä! Näimme nimittäin pohjantamanduan eli kierteishäntämuurahaiskarhun (northern tamandua) kiipeilemässä puussa, tai oikeastaan otus oli laskeutumassa puusta alas.
Tämän lisäksi katselimme kolmivarvaslaiskiaista (brown-throated sloth) puun latvustossa, mutta varsin hankalasti se oli kaikkien oksien takaa näkyvillä. Lisäksi näimme meille tunnistamattomaksi jääneen myrkyllisen käärmeen.
Iltapäivän kävely
Leiriin palattuamme oppaamme halusi pitää (ymmärrettävästi) lyhyen tauon ennen kuin lähtisimme iltapäiväkävelylle. Niinpä istuskelimme asemalla rauhassa ja mietimme yhdessä oppaamme kanssa, että mihin suuntaan haluaisimme iltapäiväkävelyllämme mennä.
Päädyimme kiertämään osittain meille jo tuttuja reittejä, osittain uusia reittejä. Näimme meille tunnistamattomaksi jääneen kolme metriä pitkän käärmeen, joka ei ollut kuitenkaan myrkyllinen. Lisäksi pääsimme jälleen katselemaan kolmivarvaslaiskiaista, mutta taas se oli hieman hankalasti havaittavissa ja varsinkin kuvattavissa. Kohokohtana oli jo kolmas näkemämme tapiiri, joka taisi olla menossa juuri nukkumaan.
Sen jälkeen meille tulikin hieman kiire Sirenan asemalle, sillä alkoi sataa. Tämä olikin ensimmäinen (ja viimeinen) sadekuuro näiden parin Corcovadon kansallispuistossa viettämämme päivän aikana. Tämä oli jopa hieman yllättävää, sillä tavallisesti alueella sataa varsin runsaasti.
Oletko sinä joskus yöpynyt viidakossa?
Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
26 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Voi, toi töyhtöpöllö on kyllä ihan nimensä näköinen! Piti oikein käydä googlettamassa, minkä kokoinen otus on kyseessä, kun näytti kuvissa jotenkin tosi isoilta.
Teillä on kyllä ollut tällä reissulla ihan mieletön tuuri about kaiken suhteen! 😀
Melko kookas tuo töyhtöpöllö on, komea lintu. Harvemmin olemme pöllöjä retkillämme nähneet, joten tämä oli hieno havainto oppaaltamme. Corcovadon reissuun olimme todella tyytyväisiä.
Voi että mitä kaikkea pääsitte näilläkin kävelyillä näkemään! Etenkin tuo tapiiri oli jälleen kerran niin suloinen 🙂 Tykkään myös perhosista, joten tuo yksi täpläsiipi oli mielestäni tosi kaunis. Selkeästi noilla reissuilla tarvitsee oppaan, menisi muuten varmaan suurin osa eläimistä ohi silmien.
Ja viidakossa ei varsinaisesti ole tullut nukuttua. Lähinnä on ollut ehkä metsässä sijainnut mökkimajoitus Meksikossa, mutta sekään ei varsin kaukana sivilisaatiosta loppupeleissä ollut, vaikka olihan sielläkin ihana makoilla illalla riippumatossa ja kuunnella kaskaiden siritystä.
Corcovadossa opas on itse asiassa pakollinen. Reittejä ei ollut juurikaan merkitty, vaikkakin polut olivat selvät. Corcovado on huikea kansallispuisto, eläimiä näkyi runsaasti. Olimme innoissamme jokaisesta eläinhavainnosta, muutoinkin upeasta metsästä ja kauniista rannoista.
Onpa taas kiva päästä nauttimaan teidän lukuisista eläinhavainnoista blogin ja hienojen kuvien kautta. ????
Ei ole tullut yövyttyä viidakossa. Voi olla, että olen vähän liian ”kaupunkilainen” nauttiakseni siitä kokemuksesta täysillä… ????
Me olemme huomanneet, että rentoudumme parhaiten luontoretkillä. Mutta nautimme myös siitä, että pääsemme nukkumaan kunnon sängyssä ja illalla lämpimään suihkuun. On kiva tehdä matkoista niitä omannäköisiä unelmamatkoja.
Ihana lukea luontokokemuksista hektisen Aasian kiertomatkan jälkeen. Pitäisi jatkossa kiertää kaukaa suurkaupungit.
Pohjois-Thaimaan vuoristossa olen nukkunut viidakossa vuoristokylän yhteydessä – kylään pääsi vain mopolla
Kaupunkilomat ovat hyvin erilaisia ja ainakin itselläni ne omalla tavallaan kuormittavat. Sinun tapasi sisällyttää lomiin hierontoja on hyvä idea. Me pyrimme kaupunkilomillakin löytämään hetkiä luonnossa.
Hienon kuuloinen kokemus tuo vuoristokylässä yöpyminen. Meidän on tullut usein matkustettua paikkoihin, joihin ei pääse autolla.
Olipa jälleen huikeita luontoelämyksiä ja kuvia! Näistä teidän retkistänne on hauska lukea, kun samalla kuulee eläimistä, joita ei ole aikaisemmin tiennyt olevankaan. Töyhtöpöllö, mölyapina, kirkkaanvihreä sammakko jne. Aila
Kiitos Aila. Uusia asioita sitä on itsekin oppinut matkojen myötä, esimerkiksi englannin kielen sanavarasto lintujen osalta on karttunut ihan huomaamatta.
Upeita kuvia ja ihania eläimiä (joista useat aivan tuntemattomia minulle, tai no, esim. mölyapina on nimenä kyllä tuttu)! Noita bongaillessa varmasti hymyilyttää. ???? Harmi, kun kolmivarvaslaiskiainen oli hieman piilossa kameralta, se oli varmasti hauskan näköinen! Teillä on ollut mielenkiintoinen retki kansallispuistossa. En ole yöpynyt viidakossa tai liiemmin käynytkään, toivottavasti vielä joskus!
Kiitos Hannamari Henrika. Oltiin Mikon kanssa silmät pyöreinä useita kertoja, kun tuli niin upeita eläimiä vastaan. Näimme matkan aikana onneksi useamman kerran kolmivarvaslaiskiaisia, joten ei haitannut, että Corcovadossa ne olivat oksien takana piilossa. Me ollaan tykätty paljon viidakkoretkistä. Toivottavasti sinäkin pääset kokeilemaan!
Huh, te olette päässeet näkemään todella paljon erilaisia eläimiä tuolla vaelluksella. Tapiiri oli söpö, mutta ei musta olis kyllä nukkumaan viidakossa yötä, sen verran pelkuri olen.
Ihania kokemuksia teillä. Laiskiaiset on niin söpöjä ja tuo käärme näyttää tosi hienolta. Itse olen ollut Costa Ricassa pohjoisemmassa ja sielläkin oli aivan ihanat luontokokemukset.
Viidakossa olen yöpynyt Venezuelan Orinocossa telttamajoituksessa. Mieleen on jäänyt elävästi, että omassa telttasängyssäni oli aika lailla jotain valkoisia matoja, joita piti pudistella pois ennen nukkumaanmenoa. Väsymys oli onneksi sen verran kova, että ei mennyt yöunet matoja miettiessä.
Toinen viidakkonukkuminen tulee mieleen Gambiasta. Siellä oli kaksi nukkumapaikkaa ja lupasin ottaa sen, mikä jää. Minulle jäi sellainen riippumaton tapainen, jossa peppu viisti maata. Ei ollut ihan Ticket to the moon -tasoinen.
Katselimme juuri Afrikkaan Afrikkaan -blogin Anssin vinkistä Areenasta sarjaa Simon Reeve Etelä-Amerikassa ja puhuimme muun muassa siitä, miten hienoa olisi käydä Venezuelassa. Mutta hui, en olisi pystynyt ollenkaan nukkumaan sängyssä, jossa oli näkynyt matoja. Olisin varmaan kömpinyt Mikon telttasängyn jalkopäätyyn.
Corcovadossa oli turvallinen olo yöpyä. Yöllä oli hiljaista, yllättävän vähän viidakosta kuului ääniä. Ymmärrän toki, että kaikki eivät tällaisesta yöpymistä nauttisi. Päiväretkilläkin näki varmasti kivasti eläimiä.
Olipa teillä taas hieno luontoretkipäivä. Selvisittekö retkistä ilman punkkeja – kulkiko Marika sääret paljaana vai oliko yhdessä kuvassa oppaanne? Vuoden takaisella Costa Rican reisullamme muutama reissukumppani sai metsäkävelyiltä mukaansa punkkeja.
Kyseisessä kuvassa oli oppaamme Arllet. Hänkin käytti pääosin pitkälahkeisia housuja, kuten mekin. Moni turisti oli shortseissa ja lämpötila oli 30 astetta, mutta halusimme suojautua ötököiltä. Kämmenselässäni oli punkki, mutta se ei ollut ehtinyt kiinnittyä, ennen kuin huomasin sen ja Arllet sai sen helposti pois. Se oli ainoa punkkihavainto tällä matkalla.
Tartunpa tuohon, että lyhytkin kävely sademetsässä yllättää! Aikoinaan Karibian saaria melkein jo vähän urakalla kiertäessämme valitsimme usein jonkun luontoretken ja esimerkiksi Grenadan saarella teimme korkealla vuoren rinteillä aamuisen kierroksen ennen nämä saaret useimmiten kansoittavien risteilymatkustajien saapumista ja voi tosiaan sitä lajien kirjoa, etenkin kasvien puolella. Lintujakin näimme, mutta vielä enemmän kuulimme niitä puiden latvustoissa niitä näkemättä!
Varhaiset aamut ovat loistavaa aikaa luontoretkelle. On hieno nähdä luonnon heräävän uuteen päivään. Eläimetkin tuntuvat olevan aktiivisia aamuisin. Kuulosti Pirkko hienolta kokemukselta tuo teidän Grenadan retkenne.
Tuli ihania muistoja mieleen omasta Costa Rican matkasta tätä lukiessani. Purojen ylitys oli omalla matkallani päivittäistä. Joskus vettä oli kaulaan asti.
Huh, sinulla on ollut todella korkealla tuo vesi. Me ylitimme viimeisenä päivänä useamman joen, mutta ne kaksi suurempaa ajoitimme siten, että olimme niissä laskuveden aikaan. Se venytti matkan kestoa, mutta oli mukavempi kahlata polven alapuolelle jäävässä vedessä. Kävitkö sinä Maria myös Corcovadossa? Ja jos kävit, patikoitko kansallispuistosta pois? Corcovado on todella upea kansallispuisto.
Sademetsät on jostain syystä aina kiinnostaneet itseäni suuresti vaikka en ole yhdessäkään vielä käynyt. Yleisesti ottaen luontokohteet jättää yleensä aina hienoimmat muistot reissuilta.
Mielenkiintoisia eläinhavaintoja oli teillä paljon kävelyn aikana! Itseä ehkä hieman nuo myrkylliset eläimet mietityttää vaikka toki jollei eläimiä häiritse niin ei pitäisi olla ongelmaa
Sama kokemus meillä, luontokohteet jättävät hienoimmat muistot. Sen lisäksi ne myös rentouttavat ihan eri tavalla kuin kaupunkiloma. Rantaloma ei ole lainkaan meidän juttumme.
Me pidimme aina etäisyyttä käärmeisiin (kuten villieläimiin muutoinkin, sillä emme halua niitä häiritä). Oppaamme myös heti vahti, ettei kukaan mennyt liian lähelle tuota pientä ruskeaa myrkkykäärmettä. Kuulemma aiemmin Corcovadossa järjestettiin yökävelyitä, mutta ne lopetettiin käärmepureman vuoksi. Sademetsästä on kuitenkin hieman hankala päästä sairaalaan. Käärmepureman saanut turisti selvisi, vaikka tuskallinen kokemus varmasti oli.
Oi vitsit kuinka mielettömän isoja puita! Vielä kun siihen viereen menee seisomaan (livenä), niin huomaa kuinka isoja ne on.. huh! Te ootte kyllä nähneet teidän matkoilla varmasti jo useita satoja eri eläimiä, joka reissulla tulee useita uusia eläimiä eteen 🙂 en oo ite yöpynyt viidakossa, mutta elämys se olisi! ”Lähin” kokemus on varmasti Sri Lankan Ellassa, missä kuului erilaisten eläinten (musta heinäsirkatkin on jotenkin tosi eksoottisia ulkomailla) 😀 mutta ei sitä viidakoksi voi laskea 😀
Joo, osa puisto oli valtavia. Tykkään usein ottaa Mikon kuviin mukaan, jotta jälkikäteen kuvasta katsoessa ymmärtää puun koon.
Me ollaan nähty paljon erilaisia eläimiä ja ollaan myös todella kiinnostuttu niistä. Snorklatessakin kalalajien tietämys on lisääntynyt huomaamatta. Itse en tosin aina muista tai edes tiedä suomenkielisiä lajinimiä, kun reissuilla ja Mikon kanssa kahdestaan puhuessa käytetään usein englanninkieltä lajien kohdalla. Itse koin Corcovadossa yöpymisen todella turvallisena. Enemmän minua huolestutti se, että ei ollut omaa huonetta vaan nukuttiin samassa avoimessa tilassa muiden turistien kanssa. Onneksi ihmiset menivät ajoissa nukkumaan, kukaan ei kuorsannut äänekkäästi ja saatiin hyvin nukuttua.