Amazonin sademetsäretkellämme päivämme olivat varsin vauhdikkaita ja aktiviteetteja oli paljon. Päivät aloitettiin aamuvarhain ja leirissä kävimme aamiaisen jälkeen liikkeelle lähdettyämme käytännössä ainoastaan syömässä lounaan, jonka yhteydessä leiri myös purettiin ja siirryttiin aina syvemmälle sademetsään. Kun uusi paikka oli löydetty, pystytettiin uusi leiri aina nopeasti, jonka jälkeen lähdimme jälleen tekemään erilaisia aktiviteetteja ennen kuin pimeän tultua palasimme leiriimme syömään päivällistä. Ajattelimme, että voisimme parhaiten avata seikkailuamme muutamalla esimerkkipäivällä ja niiden kohokohdilla.
Ensimmäisenä kokonaisena päivänä koimme aamulla suuren yllätyksen. Leiriimme nimittäin saapui jokea pitkin nuorehko mies ja sekä oppaamme Junior että kokkimme selvästi tiesi, kuka mies oli. Hetken kuluttua meille selvisi, että kyseessä oli niin sanottu ”paikallisopas”, Elmo, joka itsekin asui sademetsässä ja tunsi siis sademetsän kenties vielä paremmin kuin nykyisin kaupungissa asuva toinen oppaamme Junior. Elmo ei luonnollisestikaan puhunut sanaakaan englantia eikä meillä ollut yhteistä kieltä, mutta se ei haitannut lainkaan. Hän oli alusta alkaen huipputyyppi, jonka juttuja Junior aika-ajoin meille tulkkasi.
Elmoon tutustumisen jälkeen lähdemme ensimmäiselle vähän pidemmälle viidakkokävelyllemme. Kävely tiheässä viidakossa on varsin raskasta siitä huolimatta, että Junior ja Elmo edellämme raivasivat viidakkoveitsillä meille polkua. Myös hyttysiä ja muita hyönteisiä oli paljon. Ehkä olimme kaikesta näkemästämme niin innoissamme, että hyttyset tai muukaan itikat taikka hyönteiset eivät häirinneet juurikaan.
Varsinkin nisäkkäitä on usein varsin hankalaa nähdä tiheän kasvuston läpi, sillä ne pystyvät usein halutessaan piiloutumaan helposti. Tavoitteenamme oli kuitenkin nähdä laiskiainen. Laiskiaiset ovatkin hauskoja eläimiä, sillä ne ensinnäkin näyttävät varsin sympaattisilta. Niiden kasvot näyttävät omasta mielestäni samaan aikaan tyytyväisiltä sekä uneliailta. Laiskiaisten kädet ovat myös suhteettoman pitkät, jopa 50 % pidennät kuin jalat. Ja nimensä mukaisesti ne ovat varsin ison osan ajasta liikkumattomina.
Meillä kävi tuuri, sillä onnistuimme bongaamaan puusta laiskiaisen. Tai emme kyllä itse sitä olisi nähnyt, mutta oppaamme sen osasi meille näyttää. Olemme olleet useille eläinbongausretkillä ja alamme olemaan varsin hyviä bongaamaan niitä, mutta Amazonilla monet eläimet olisivat jääneet kyllä näkemättä ilman huippuoppaitamme. Näimme vielä pari muutakin laiskiasta, mutta ne olivat liikkumattomina korkealla puussa.
Kävelyn jälkeen lähdimme veneellä eräälle järvelle yrittämään tehdä lisähavaintoja. Onnistuimmekin siinä, sillä näimme useita eri lintulajeja sekä saimiri-apinan (squirrel monkey). Nämä olivatkin ensimmäiset näkemämme apinat Amazonilla ja ne liikkuivat puunlatvoissa vikkelästi oksalta toiselle hyppien.
Lounaan jälkeen oli vuorossa lisää viidakkokävelyä. Tällöin näimme pitkän ja paksun toukan, jota oppaamme yllyttivät ottamaan käteen. Tällä kävelyllä näimme myös onton puun sisään piiloutuneen lepakkoparven, emmekä voi muuta kuin hämmästellä, miten oppaamme osasivat senkin löytää. Näimme myös jonkin pussieläimeltä näyttävän eläimen puun kolossa, mutta valitettavasti emme enää muista, mikä eläin onkaan kyseessä.
Päivällisen syötyämme pimeys oli jo täysin laskeutunut. Seuraavaksi meillä olikin varsin jännittävät hetket, sillä meidän oli määrä nukkua ensimmäinen telttayömme Amazon-retkellämme. Telttaamme päästyämme viidakon äänet eivät kuitenkaan pelottaneet, vaan pikemminkin kuuntelimme niitä innoissamme. Oli aivan uskomatonta pohtia sitä, että olimme todella teltassa maailman suurimmat sademetsän uumenissa! Päivä oli ollut kuitenkin raskas, joten uni tuli nopeasti ja nukuimme ehkä jopa hieman yllättäen koko yön sikeästi ja heräsimme vasta seuraavana aamuna oppaidemme huhuiluun!
32 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Upean näköistä luontoa. Tavallinen turisti tuskin osaisi mitään eläintä tuolta edes bongata – siksi oppaat on hyvä olla mukana. Cambodiassa otin oppaan kolmeksi päiväksi kun kiersimme Siam Reapin aluetta. Eräänä päivänä lähdettiin tunnin kahden päähän katsomaan temppeleitä, ja muistan ihmetelleen aamulla valkoisena kuultavia ruohikkoja ja viidakkoja. Ne olivat täynnä hämähäkkien seittejä. Lopulta olimmekin sitten oppaan kanssa kaivamassa tarantelloja ulos koloistaa..pitikin kysellä niistä. Tulipa sekin sitten koettua. Hämähäkkien pyydystäminen.
Paljonko tuollainen viidakkoretki maksoi ?
Totta Jani, tuolla ei olisi ilman opasta montaakaan eläintä nähnyt. Tosin kun mitään asutusta ei ollut lähimaillakaan, ei siellä olisi osannut itsekseen liikkuakaan.
No huh, sinun temppeliretkesi sai aivan uudenlaisen käänteen. En olisi kyllä uskaltanut kättäni yhteenkään koloon tunkea.
Amazonretken hintaan vaikuttaa tietenkin retken pituus, ja tämän pystyi omien toiveidensa mukaan päättämään. Lisäksi majoitus vaikuttaa hintaan, telttamajoitus on yleensä hieman hintavampi, mutta silloin pääsee etenemään syvemmälle viidakkoon. Meidän retkemme maksoi noin 100€/päivä/hlö.
Kyllä se opas viidakossa on rahan arvoinen sijoitus. Oppaan tarkat ja kokeneet silmät bongaavat eläimet niin paljon paremmin.
Totta Terhi. Ilman opasta emme olisi nähneet tuskin yhtään eläintä. Tosin, ilman opasta ja venettä emme olisi edes noin syvälle sademetsään päässeet. Ja meidän oppaanamme osoittautuivat huipputyypeiksi.
Kiva kuva sarviromiskosta ja hoatsinista. Hoatsinit ovat todella kiinnostavia tipuja, niitä ei oikein osata sijoittaa mihinkään sukupuuhun. Tipuisilla on pienet koukut siipitaipeessa, mitä käyttämällä ne kipuavat puita ylös.
Metsä on ilmeisesti varzeaa. Se on liukasta ja kun puu on jäänyt saveen sisälle ja lahonnut sinne, niin saattaa olla reikiä, joihin jalka hulahtaa. Siinä tarpominen on tosi työlästä. Olen nähnyt useita saimireja ja laiskiaisia. Varmasti piiskakotingankin ääni kuului kaikkialla.
Vau Stacy, sinä tiedät todella paljon Amazonin luonnosta! Kuinka kauan sinä olet viettänyt Amazonin sademetsässä aikaa? Me olemme Mikon kanssa vasta viime aikoina alkaneet innostua myös linnuista. Mikäli menisimme uudelleen, tulisi varmaan hankittua jokin opaskirja reissulle mukaan. Puiden rungoissa tosiaan huomasi merkkejä veden vaihtelusta.
Kaksi viikkoa olin Amazonilla.
Vautsi, varmasti todella upea kokemus! Tuossa ajassa ehtii nähdä paljon.
Huikean kuuloinen reissu! 🙂 Pystyn samaistumaan tuohon ihanaan tunteeseen, kun voi nukahtaa luonnon eksoottisia ääniä kuunnellen.
Kiitos Sandra! Luonnon ääniin (kunhan eivät käy liian äänekkäiksi, kuten mölyapinan huutelu), on upea nukahtaa.
Aivan varmasti upea kokemus! Todella hyvin maastoutuu puuhun tuo laiskiainen, piti tarkkaan katsoa että näki sen kuvasta. Veikeän näköisiä elukoita! Joskus tuntuu, että oonkohan jotain sukua niille. nim. kuka imuroisi kotona?
Tämä Amazonin retki kokonaisuudessaan oli Anna aivan uskomaton kokemus, yksi parhaimpia matkakokemuksiamme! Ja tosiaan, laiskiaisia en olisi kyllä itse erottanut ilman oppaita. Kesti jonkin aikaa, ennen kuin huomasin, missä puussa laiskiainen olikaan.
Vaikuttaa huikealta seikkailulta, lähtisin kyllä mielelläni moiselle! Ja laiskiaisia, ne vaikuttaa niin veikeiltä otuksilta, hienoa varmasti päästä bongaamaan niitä oikeassa sademetsäluonnossa! Kiitos jälleen mielenkiintoisesta postauksesta 🙂
Mukavaa Reeta kuulla, että pidit postauksestamme! Ja suosittelen ehdottomasti vastaavaa retkeä. Tämä on ollut yksi upeimpia matkakokemuksiani.
Vitsi miten kaukaiselta Amazon tuntuu juuri nyt, kun ei tiedä uskaltaisiko edes Tallinnaan enää lähteä. Ihanan paljon eläimiä olette nähneet, varsinkin laiskiainen on kyllä superbongaus! Tuota toukkaa en olisi kyllä ilman paikallisopasta uskaltanut otta käteen, näytti myrkylliseltä. 😀 Voin kuvitella miten hieno fiilis on ollut nukkua tuolla, en tiedä olisinko itse osannut nukkua tuolla hyvin, kun mulla on vaikeuksia nukkua ihan täällä Suomessakin teltassa…
Totta Sonja, itsellenikin tuntuu kaukaiselta ajatukselta, että olemme reissanneet Amazonilla. Toisaalta nyt on ollut ihana palata matkakuviin ja muistella matkoja.
Luulen, että kun olimme niin innoissamme kaikesta näkemästämme ja päivien aktiviteeteista, niin yöllä uni maittoi. Mekään emme yleensä valitse telttamajoitusta, mutta nyt pääsimme sen myötä syvemmälle sademetsään ja saimme olla todella luonnon keskellä. Mikäli Amazoniin vielä palaamme, kokeilemme varmaankin bungalowia.
Ihan mielettömän hyvät oppaat sattui teille. Ihana otus tuo laiskiainen <3 Tosi jännittävä päivä ollut varmasti.
Junior ja Elmo olivat ihan mahtavat oppaat meidän retkellemme! Ja päivät sademetsässä olivat kyllä uskomattomia.
Upea sademetsä ja hienoja eläimiä olette nähneet 🙂
Kiitos! Tämä oli kyllä upea reissu.
Sama ajatus tuli kuin Sonjallekin, tuntuu niin kaukaiselta, kuin luontodokumenttia olisi katsellut. Kiitos tästä. Ja tuli mieleen, että miten teitä ohjeistettiin yöllisen pissareissun varalle, pitikö ensin kopistella maata tms.?
Heh, minulla on Mari ollut muutaman kerran matkoillamme epätodellinen olo, sillä on kuin olisimme olleet keskellä luontodokumenttia. Avara luonto kuuluu meidän molempien suosikkiohjelmiin ja on uskomatonta, että olemme päässeet näihin upeisiin luontokohteisiin.
Yölliset pissareissut piti toteuttaa aivan teltan viereen. Kovin vähästä ei tullut yöllä teltan ulkopuolelle mentyä.
Olipa kiva nähdä maisemia ja kuulla kokemuksista tuolta. Ja hurmaavia nuo laiskiaiset! On kyllä totta, että oppaan kanssa paikoista saa usein paljon enemmän irti. Me käytiin joskus Puerto Ricossa sademetsässä, mutta ainakin monet eläimet jäi varmaan bongaamatta. Tosin sademetsäkin on siellä aika pieni alue, joten ei ihan Amazoniin verrattavissa 🙂
Totta Arja, usein oppaan kanssa saa paljon enemmän irti matkakohteesta. Tosin me olemme Mikon kanssa niin paljon Afrikassa safareilla olleet, että tykkäämme ajella myös omatoimisesti safareilla.
Näin syvälle Amazoniin ei olisi edes päässyt ilman opasta ja omaa venekyytiä. Hyvä opas on välttämätön.
Tosi jännän kuuloisia aktiviteetteja! Laiskiaiset ovat kyllä jotenkin niin sympaattisia eläimiä. Osaava paikallisopas on kyllä ihan must tällaisissa paikoissa, sillä itsekseen ei saisi varmaan murto-osaakaan irti kaikesta siitä, mitä hyvä opas osaa kertoa.
Laskiaiset ovat kyllä todella suloisia! Mutta katsopas Johanna noita kynsiä, ovat melkoiset.
Tuonne ei itse asiassa olisi edes päässyt ilman opasta ja omaa venekyytiä, mutta meille kyllä sattui ihan huippuhyvät oppaat. 🙂
Kuulostaa tosi hienolta kokemukselta! Tästä jutusta tuli myös hyvin paljon mieleen oma matkamme Costa Ricaan ja siellä Tortugueron kansallispuistossa tekemämme retki useampi vuosi sitten. Costa Ricassa laiskiaisia ei muuten tarvinnut liiemmin etsiä edes kylissä – nähtiin niitä ihan majapaikan viereisissä puissa. Tortugueron kansallispuistossa teimme muutaman tunnin veneretken, jonka aikana näimme enemmän eksoottisia eläimiä kuin varmaan koskaan sitä ennen edes eläintarhat mukaan lukien. Aikamoista. Olisi tosi hieno käydä joskus Amazonin sademetsässä ja tehdä siellä joku vastaava reissu, ilman muuta oppaan kanssa. Costa Ricassakin tuli huomattua, että aika paljon olisi jäänyt näkemättä, jos ei opas olisi osoittanut eläimiä meille.
Vau Jenni, teidän Tortugueron retki kuulostaa unelmalta! Hyvä opas on ehdoton. Ja ihan huippua, että pääsitte näkemään laiskiaisia ihan läheltä! Me olemme myös harkinneet Tortugueron kansallispuistossa käymistä jos ja kun Väli-Amerikkaan ja Costa Ricaan matkaamme.
Hienoja kuvia ootte onnistunu nappaamaan! Varmasti vaikea bongailla mitään tiettyä eläintä tai kasvia tuolta runsaasta lajikirjosta. Ihana oli taas päästä mukaan reissuun näin tekstin ja kuvien kautta. Amazon on sellainen kohde, ettei sinne kovin usein pääse blogien kautta 🙂
Voi kiitos Cilla Maria! Oppaista oli kyllä todella paljon hyötyä, ilman heitä emme olisi rehevän kasvillisuuden kätköistä erottaneet juuri yhtään eläintä.
Tulin lukemaan uudelleen näitä teidän Amazon-postauksia. Oon vähän kahen vaiheilla, että ootanko helmikuuks suunniteltua Ecuadorin reissua innolla vai kauhulla 😀 Amazon on ollu mulle Machu Picchun lisäks se ultimaalinen bucket listin kohde jo yläasteelta lähtien, joten haluan sinne ehdottomasti. Hieman vaan arveluttaa noi hämähäkit ja käärmeet ja se, miten tukalan kosteaa siellä on.
Otitteko te muuten mitään erikoisrokotuksia tms. ennen reissua? Tai söittekö malarian estolääkitystä? Multa jäi Guatemalasta käyttämättä Malaronet, joten mietin et otanko ne tuonne reissuun mukaan.
Vau Cilla Maria! Minulle Amazonin reissu oli erittäin merkityksellinen. Minuakin etukäteen jännitti, mutta telttareissusta sademetsässä tuli matkan kohokohta. Wc-käynnit koin haastavana, muutoin viidakossa olo ei tuntunut tukalalta. Amazonin retki olisi varmasti sinulle upea kokemus, kun olet siitä jo vuosia haaveillutkin. Telttailuhan ei ole ainoa vaihtoehto, vaan majoittua voi myös ns. lodgessa.
Meillä on voimassa käytännössä kaikki rokotukset. Myös malarian estolääkitys oli tuolloin käytössä ja hyttysiähän sademetsässä oli.