Ensimmäisellä kerralla kävimme tutustumassa Syötteen kansallispuistoon Ahmankierroksella. Haluamme kuitenkin tavallisesti tutustua kansallispuistoihin kattavammin, niin nytkin. Tällä kertaa valintamme oli toinen kansallispuiston rajojen sisäpuolella olevista pidemmistä reiteistä, 10 kilometrin pituinen Rytivaaran kierros.

Syötteen kansallispuiston ja Rytivaaran kierroksenkartta

Syötteen kansallispuiston vanhoissa metsissä elää liito-oravia. Liito-oravat pystyvät liitämään jopa 80 metriä. Todellisuudessa liito-oravia on kuitenkin erittäin hankalaa havaita. Syötteen kansallispuistossa elää myös pieni populaatio maakotkia. Niin ikään kaikki neljä suurpetoa, ahma, susi, karhu ja ilves, elää Syötteen kansallispuiston vanhoissa metsissä. Useammin Syötteen kansallispuistossa voi päästä näkemään kuukkeleita tai palokärjen, jonka näkeminen tosin vaatii jo hieman tuuria.

Syötteen kansallispuistossa on paljon myös suoalueita ja Syötteellä ne ovat pääasiassa Pohjois-Suomelle tunnusomaisia aapasoita. Aapasuo on suotyyppi, jonka keskiosa on painunut reunaosia alemmas, jolloin alemmas painunut keskiosa on tavallisesti huomattavasti vetisempi kuin reunustat. Syötteen kansallispuiston vaaramaisemat ja niistä johtuvat korkeuserot ovatkin omiaan nimenomaan aapasoiden muodostumiseen.

suomaisemaa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
suomaisemaa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
jäkälää Syötteen kansallispuistossa
puolukoita Syötteen kansallispuistossa
sieniä Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa

 Syötteen kansallispuistossa erityisesti Rytivaaran kierroksen sanotaan tarjoavan näkymiä tyypillisille aapasoille, joiden keskelle on muodostunut suolampia. Syötteen kansallispuistossa tapaa myös paljon aapasuon alatyyppiä, rinnesoita. Rinnesuot ovat erityisesti Koillismaan ja Itä-Lapin erikoisuus. Näitä muodostuu erityisesti rinteille, joissa valuu vettä lähteitä tai runsaiden sateiden seurauksena puroina.

Syöte tunnetaan Suomen lumisimpana seutuna, joten rinnesoiden syntymiseen on Syötteellä täydelliset olosuhteet, sillä niiden kehittymistä edistää suuri kosteus viileässä ilmastossa.

suomaisemaa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
suomaisemaa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
suomaisemaa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
opaskyltti Syötteen kansallispuistossa Rytivaaran kierroksella
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa

Rytivaaran kierroksen tunnetuin yksittäinen nähtävyys on ilman muuta Rytivaaran kruununmetsätorppa. Kyseessä on keskelle kansallispuistoa, noin Rytivaaran kierroksen puoleen väliin, uudelleen rakennettu museotila. Torppa on rakennettu vuonna 1852 ja siellä keskellä erämaata on aikoinaan elänyt useita torpparisukupolvia. Metsähallitus rakensi 2000-luvun vaihteessa pihapiiriin alkuperäisen mallin mukaisesti talon, navetan, liiterin, saunan, keittokodan ja kaksi riiheä. Rytivaarassa voi myös yöpyä, sillä Rytitupa toimii varaustupana, jonka voi varata Syötteen luontokeskuksen sivuilta.

Rytivaaran torppa Syötteen kansallispuistossa Rytivaaran kierroksella
kaivo Rytivaaran torpalla Syötteen kansallispuistossa Rytivaaran kierroksella
Rytivaaran torppa Syötteen kansallispuistossa Rytivaaran kierroksella
yksityiskohta Rytivaaran torpalta Syötteen kansallispuistossa Rytivaaran kierroksella
yksityiskohta Rytivaaran torpalta Syötteen kansallispuistossa Rytivaaran kierroksella

Rytivaaran kierroksen alkupisteelle on yllättävän pitkä matka luontokeskukselta ja aikaa Syötteeltä Rytivaaran kierroksen alkuun on hyvä varata puolisen tuntia. Ainakin syyskuussa reitti oli kuitenkin todella rauhallinen, sillä parkkipaikalla taisi lisäksemme olla vain yksi auto.

Rytivaaran kierros Syötteen kansallispuistossa
Rytivaaran kierros Syötteen kansallispuistossa
Rytivaaran kierros Syötteen kansallispuistossa

Me kiersimme Rytivaaran kierroksen syyskuun puolivälissä. Hieman yllättäen suuri osa puiden lehdistä oli tuolloin jo pudonnut maahan. Ennen vierailuamme Rytivaaran kierrokselle, oli muutamana edellisenä päivänä sadellut vettä ja myös kyseisen päivän aamuna oli vettä tullut varsin paljon. Onneksi kierroksemme aikana vettä ei enää satanut, mutta varsin märkää kierroksella oli ja kunnon vaelluskengät osoittautuivat välttämättömiksi. Lenkkareilla kierroksesta ei olisi tullut mitään.

patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa

Moni ei ilmeisesti jaksakaan vaivautua niin kauas luontokeskukselta, mutta mielestämme se ilman muuta kannattaa. Rauhallinen Rytivaaran kierros esittelee monipuolisesti alueen luontoa ja maasto on vaihtelevaa: on metsä-, aapasuo- ja vaaramaisemia.

patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa
patikoimassa Rytivaaran kierroksella Syötteen kansallispuistossa

Yllätyimme Syötteellä muuten myös hotelli Pikku-Syötteen huoneemme osalta positiivisesti. Huoneessamme oli upea näkymä tunturimaisemalla ja tilavasta huoneesta löytyi poreamme patikoinnin jälkeiseen rentoutumiseen. Hintalaatusuhde oli erinomainen. Mikäli taas haluaa panostaa enemmän majoitukseen, niin Hotelli Iso-Syöte vaikuttaa täydelliseltä valinnalta.

 

Oletko sinä käynyt Syötteen kansallispuistossa ja mitkä ovat sinun suosikkipaikkojasi siellä?

28 Kommentit

  1. On teillä kyllä upeita luontokuvia. On erinomaista, että olette maailman valloitusten jälkeen puolipakolla alkaneet haastaa Suomen kohteita. Syöte on meille tuttu kymmenien vuosien takaa, kun asuimme Oulussa. Silloin lasketteluharrastus oli perheessämme huipussaan ja olimme laskettelemassa jossain vaiheessa lähes joka viikonloppu- Jonoja riitti 1980-luvulla Syötteellä 🙂 Eipä ole tullut Lahteen muuton jälkeen käydyksi Syötteellä. Ehkäpä kannattaisi, kun katselee kuvianne.

    Vastaa
    • Kiitos Asko! Innostuimme kiertämään enemmän luontokohteita viime talven vähälumisuuden vuoksi. Helmikuussa pystyi hyvin kiertämään eteläisessä Suomessa patikkareittejä ja luonto oli todella kaunista. Se piristi ja lumeton talvi ei enää harmittanut niin paljoa. Sitten kun korona valtasi maailman ja ulkomaanmatkamme peruuntuivat, jäikin aikaa kotimaan tutustumiseen suunniteltua enemmän. Ja meille mieluisin kotimaan matkailumuoto on luontomatkailu, aivan kuten ulkomaan matkoillakin!

      Mukava kuulla muistoistasi 80-luvulta Syötteeltä. Uusi reissu tykkylumimaisemia ihastelemaan olisi varmasti mieluisa.

      Vastaa
  2. Olikos se juuri tuo hotelli Iso-Syöte kun paloi ja omistaja rakensi sen uudelleen kukoistukseensa?

    Vastaa
    • Juurikin se! Osa sviiteistä käsittääkseni on valmistumassa juuri täksi talveksi.

      Vastaa
  3. Minä olen vähän hassu kyllä näiden luontokohteiden kanssa. Tykkään tarpoa rauhalliseen tahtiin komeissa ja karuissa maisemissa, mutta hyvällä säällä, kuivana ja maksimissaan nelisen tuntia. Eikä hämähäkkejä saa näkyvillä olla. Mutta kun vaeltelemaan pääsen ja katselemaan upeita maisemia, minut valtaan mielenrauha. Kyllä luonnossa on vaan sitä jotain, mikä vetää luokseen.

    Ihania maisemia kuvissasi. Kyllä karukin maisema näyttää hyvälle. Ja tuo hotelli Iso-Syöte olisi minun lemppari.

    Vastaa
    • Eikö olekin Kirsi ihanaa, kun olet löytänyt oman tapasi viihtyä luonnossa! Varmasti monen meistä mieltymykset ulkoiluun eroavat ja omallakin kohdalla voivat mieltymykset muuttua. Ollaan Mikon kanssa tykätty pitkistä kävelyistä, mutta kuka ties ensi vuonna nautitaankin enemmän taukopaikoilla rupattelusta.

      Rytivaaran suomaisemat olivat kauniita, niitä kelpasi kuvata.

      Vastaa
  4. Syöte on itsellä käymättä, mutta houkuttelisi juuri noiden soiden takia.
    Vaikka vuoripatikointia rakastankin, niin myös suot on tosi kauniita.
    Juuri ajattelin, että kun ei näytetä vieläkään pääsevän Suomeen, niin ehkäpä seuraava visiitti ajoittuisi ensi syksylle ja voisi varata aikaa myös patikointiin. Syksy on mun mielestä kauneinta aikaa Suomessa.
    Edellisestä luontokierroksesta siellä on jo kolme vuotta. Silloin oltiin sukulaisteni mökillä Kuusamossa.

    Vastaa
    • Minä viihdyn kaikenlaisessa luonnossa, mutta suolla innostun. Johtunee siitä, että suolla tulee harvemmin käytyä, joten sinne päästyäni jatkuvasti ihastelee punaista väritystä ja suokasveja. Etenen suolla tuskattuttavan hitaasti, jos kanssaihmisiltä kysytään.

      Syksy on kaunista aikaa ja ilma on raikasta. Toivottavasti Tanja pääsette viimeistään syksyllä Suomeen ja saat nauttia yllin kyllin läheistesi seurasta ja kaikista niistä kotimaan asioista, joita olet ulkomailla kaivannut. Mökkeily kuulostaa todella hyvältä.

      Vastaa
  5. Ihana tuo Pikku-Syöte. Tsekkasin ja huoneissa näkyy aina olevan poreamme tai sauna ja osassa perhehuoneissa parvi. Niin ja noi maisemat, kuin Balin riisipellot😂

    Vastaa
    • Meille oli ihana yllätys, että huoneessamme oli poreamme, tätä emme etukäteen tienneet. Käsittääkseni poreamme tai sauna löytyy aina huoneista superior sauna/superior jacuzzi, standard-tason huoneissa poreammetta ei olisi? Tuolla kyllä kelpasi viettää aikaa ulkoilun lomassa.

      Vastaa
  6. Koiran omistajana on tottunut siihen, että sää on vain pukeutumiskysymys ja vain silloin kun koirakaan ei suostu ulos, sinne ei kannata mennä. Eli hillitön kaatosade, älytön pakkanen tai kova helle. Etenkin sesongin ulkopuolella luontokohteisiin on kiva mennä ja niistä saa mihin vuodenaikaan tahansa kyllä aina jotain irti.

    Tosi kauniita nuo lammet tuolla reitin varrella. Onneksi ei tullut suurpetoja vastaan 🙂

    Mukavaa joulua teille!

    Vastaa
    • Niinhän se on, sää on pukeutumiskysymys! Ja koen juuri samoin, että kesäsesongin ulkopuolella olemme Mikon kanssa päässeet nauttimaan ihanista retkistä luontoon. Nautin siitä, että saa olla aivan rauhassa, ja kun on kunnolliset vaatteet ja jalkineet, on olo kaikin puolin mukava. Kesällä on kyllä lämmin, mutta hyttysten joukossa emme kumpikaan viihdy.

      Minäkin ihastelin Syötteellä vesialueita soiden keskellä! Vastaavia en ole usein nähnyt.

      Hyvää joulua myös teille! Tämä joulunaika on ollut hyvin poikkeuksellinen ja raskaskin, ja joulu tuo oivan hetken rauhoittua.

      Vastaa
  7. Kiitos jälleen kerran upeista kuvista ja kivasta postauksesta. Mäkin tykkään tosi paljon kävellä suolla, oikeastaan suot ja tunturit on mun juttu ja metsä tulee vasta kolmannelle sijalle, vaikka ihana paikka metsäkin on! Saan taas kaivaa nämä teidän Iso-Syöte postaukset esiin sitten kun on sen aika, että Iso-Syötteen kirjavaa reittivalintaa alkaa joskus itse tekemään. Pikku-Syöte saa myös luvan olla majapaikkana, aivan ihanaa että sieltä on tunturimaisema ja poreallas!

    Vastaa
    • Voi kiitos Elina kommentistasi, ilahdutti kovin. Mahtavaa kuulla, että jaat innostuksemme soihin! Minulle myös metsällä on erityinen merkitys, lapsena monet mielikuvaleikit on tullut leikittyä metsässä. Kuitenkin suolle tulee mentyä harvoin, joten suo-osuuksista nautin hitaasti kulkien ja suokasveja ihastellen.

      Vastaa
  8. En ole käynyt ja siksi kiinnostaa lukea. Rinnesuot kuulostavat sinipyrstöltä, joskin Syöte on melkoisen lännessä, joten sellaisen havaitseminen vaatii tuuria enemmän kuin jos olisi Kuusamossa.

    Vastaa
    • Ihailtavaa sinun lintutietämyksesi Stacy! Piti googlata sinipyrstö, kaunis lintu. Kun lintubongausta emme harrasta, jää varmasti moni lintu patikkaretkillämme näkemättä. Voisi tehdä retken lähimetsäämme ihan vain katsomaan, mitä lintuja puiden oksilta löytyy.

      Vastaa
  9. Rytivaaran kierros on omalla bucket-listalla, kun olen tutkinut kansallispuistojen merkattuja polkuja tuleville viereiluille. Mukavan näköistä maisemaa ja olisi tavoite tuo omin silmin kokea ensi vuonna. Uskoakseni noissa pohjoisen Suomen kansallispuistoissa on enemmän vaihtelua ympäri vuoden kun etelän vastaavissa. Lapin kansallispuistoissa olenkin käynyt, mutta Oulankaan lukuun ottamatta vain kesällä.

    Vastaa
    • Onpa mukavaa Rami kuulla, että Rytivaaran kierros on sinun bucket listallasi! Rytivaaran kierros oli mukavan vaihteleva maisemiltaan, ja suo-osuudet olivat kauniita. Pidät varmasti. Ja niinhän se taitaa olla, että pohjoisessa ruska tulee paremmin esiin.

      Vastaa
  10. Syötteen kansallispuisto on ihana! Kuten tämä postauskin. Tuo Ryytivaaran kierros on kuitenkin vielä käymättä, joten tästä sai hyvää esimakua seuraavalle kp-reissulle. 🙂

    Vastaa
    • Voi kiitos Marinella sanoistasi! Rytivaaran kierros oli upea ja monipuolinen, suo-osuudet olivat kiinnostavia. Myös tuo kallioinen osuus reitin puolivälin jälkeen ihastutti.

      Vastaa
  11. Syötteen kansallispuistossa en ole käynyt ja sen vuoksi minäkin kiinnostuin tästä postauksesta. Suomaisemat toivat mieleen muutaman viikon takaisen kierroksen Orimattilassa. Ihmettelin kovasti miten suo oli vieläkin niin upean värinen vaikka oltiin jo marraskuun loppupuolella. Kiva kuulla, että läheltä löytyy laadukasta majoitusta. Siellä viihtyisi varmasti useammankin päivän puiston hienoja reittejä kierrellen.

    Vastaa
    • Voin itsekin Merja kuvitella, kuinka hyvin viihtyisin Syötteellä useammankin päivän lähialueen luonnosta nauttien ja laadukkaassa majapaikassa rentoutuen.

      Uskoisin, että lumettomana talvena suo-osuudet ovat kauniin värikkäät. Me olemme käyneet suolla helmikuussa ja silloin suon sammalet hehkuivat punaisina. Kesällä heinät kasvavat peittämään näkyvyyttä, mutta kesällä ihastuttaa myös suokasvien kukat. Ehdottomasti siis aion jatkossakin nauttia luontoretkistä ympäri vuoden, ja lumettomana talvina käydä ihastelemassa lähialueiden soita.

      Vastaa
  12. Kuinka pitkä tuo kierros, jonka kiersitte olikaan?
    Tässä voisi olla yksi To Do in Finland listalle tuleva vinkki.
    Hienoja kuvia, vaikka hiukan vetiset olosuhteet teillä näyttää olleen.
    Me ollaan syötteellä oltu talvella. Kesä tai syksy voisi olla näkemisen arvoisia myös.

    Vastaa
    • Hyvä Sari kun kysyit reitin pituutta, se on epähuomiossa jäänyt mainitsematta. Rytivaaran kierros on 10km, lisätään se tekstiin.

      Oli tosiaan satanut juuri ennen kuin lähdimme patikoimaan, mutta vaelluskengillä kulkiessa se ei haitannut. Hyvät varusteet ovat kyllä oleellinen osa retkeilyä, märillä jaloilla ei ole mukava kulkea.

      Talvella Syötteellä on varmasti kaunista!

      Vastaa
  13. Kuulostaa siltä, että teillä on taas kerran ollut kiva päivä. Vaikkakin näyttää myös aika märältä. Tuo vierastupa voisi olla aika kiva paikka kokeilla yöpymistä puistossa. Ainakin sillä tavalla voisi viettää enemmän aikaa luonnossa. Enpäs tiennyt, että sellainenkin on siellä olemassa.

    Vastaa
    • Paikoitellen oli kyllä melko märkää, mutta se ei haitannut, kun varusteet olivat kunnossa. Mukava Paula kuulla, että retkipäivämme tunnelma välittyi sinne ruudun toiselle puolelle.

      Minusta olisi ihanaa mennä Ahmatuvalle näin talviaikaan hiihtäen, siellä kun toimii talvisin kahvila. Kuinka tunnelmallista olisi nauttia kaakaot ja leivät kansallispuiston siimeksessä ja sitten jatkaa hiihtämistä.

      Vastaa
  14. Mielettömiä luontokuvia taas kerran, niitä on aina ilo katsoa.
    En ole vielä käynyt Syötteellä, mutta täytyy ehdottomasti, kun sukulaisilla on siellä mökki. Reissuun voisi sitten yhdistää esimerkiksi myös jonkun yön noissa mainitsemissanne majoituksissa. Ja toki patikoilla pitää käydä ihastelemassa noita maisemia. Kiitos kaikista vinkeistä 🙂

    Vastaa
    • Voi kiitos Emilia sanoistasi. Vau, sukulaisillasi on mökki Syötteellä! Heillä on varmasti monia vinkkejä alueen retkeilyyn. Syöte on hyvä kohde kotimaan luontomatkailuun ympäri vuoden.

      Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa