Nara on ainakin Japanin mittapuulla mitattuna pienehkö kaupunki 45 minuutin päässä Kiotosta ja Osakasta. Mutta pienuuden ei kannata antaa hämätä, sillä pienuudestaan huolimatta Narassa on Kioton jälkeen toiseksi eniten historiallisia nähtävyyksiä koko Japanin alueella. Nara oli myös Japanin pääkaupunki vuodesta 710 vuoteen 784, kunnes pääkaupunki siirrettiin Nagaokaan muutamaksi vuoden ennen sen siirtämistä Kiotoon, jossa se olikin yli tuhat vuotta. Myöhemmin pääkaupunki siirrettiin sitten nykyiseen Tokioon. Tämä onkin keskeinen syy, miksi Narassa ja Kiotossa on niin valtavasti historiallista nähtävää temppeleineen.
Moni vierailee Narassa vain päiväretkellä, mutta me halusimme myös yöpyä Narassa, sillä Marika oli kuullut, että Nigatsu-dō-temppelillä olisi erityisen kaunis auringonlasku, jota halusimme päästä katsomaan.




Jäimme siis yhdeksi yöksi Naraan matkallamme pääkaupunki-Tokioon. Narassa on paljon majoitusvaihtoehtoja Naramachi-nimisellä alueella, jossa on paljon vanhoja puutaloja ja mekin yövyimme siellä. Kioton tapaan majoitumme perinteisessä ryokan-majatalossa. Alue on itsessään myös kaunis ja sijainniltaan erinomainen, joten suosittelemme yöpymään siellä. Vaikka yöpyisi muualla, on alue tutustumisen arvoinen muutenkin ja alueella sijaitsee myös yksi kuuluisa temppeli Gangō-ji, joka kuitenkin meidän Narassa ollessamme oli jostain syystä suljettuna.
Naramachi-alueen ja Naran kuuluisimman nähtävyyden, Naran puiston, väliin jäi pieni lampi. Lammessa oli lukuisia pieniä kilpikonnia joita pysähdyimme katselemaan.

Naran puisto on siinä mielessä mukava paikka, että lähietäisyydeltä löytyy useita vaikuttavia Unescon Maailmaperintöluettelossa olevia kiinnostavia temppeleitä, jonka lisäksi Naran puistossa on lukuisia japaninpeuroja. Ensimmäisenä menimme tutustumaan Kofuku-ji-temppeliin.
Kofuku-jin temppeli
Kofuku-ji-temppeli on buddhalaistemppeli ja on yksi Naran suosituimmista temppeleistä. Se kuuluu myös Unescon maailmanperintöluetteloon. Temppeli perustettiin vuonna 710, eli samana vuonna kuin Narasta tuli pääkaupunki.
Meidän mielestämme temppelialueen kiinnostavin nähtävyys on yli 50 metrinen ja 5-kerroksinen pagodi, joka on Japanin toiseksi korkein Kioton Tō-ji-temppelin pagodin jälkeen. Kyseistä 5-kerroksista pagodia pidetään Naran symbolina.
Alueelle itsessään ei ollut pääsymaksua, vaan siellä pystyi kulkemaan vapaasti. Kolmeen eri rakennukseen kuitenkin oli erikseen pääsymaksu: Central Golden Halliin, joka avattiin julkisesti lokakuussa 2018, Eastern Golden Halliin sekä National Treasure Museumiin. Ensin mainitun pääsymaksu on 500 jeniä (4 euroa), Eastern Golden Hallin 300 jeniä (2 euroa) ja National Treasure Museumiin 700 jeniä (5,5 euroa). Kahdelle viimeiselle on mahdollista ostaa myös yhteislippu, joka maksaa 900 jeniä (7 euroa).
Me emme tällä kertaa menneet sisälle mihinkään rakennuksista. Eastern Golden Hallissa sanotaan olevan buddha-patsaita ja National Treasure Museumissa sanotaan olevan paljon taidetta ja erityisesti kaikkien buddhalaisesta taiteesta kiinnostuneiden kannattaisi vierailla siellä.



Todai-jin temppeli
Kofuku-ji-temppeliltä siirryimme läheiselle Todai-jin buddhalaistemppelille. Myös Todai-ji-temppeli kuuluu Unescon Maailmanperintöluetteloon ja on kaikista suosituin Naran temppeleistä.
Todai-ji-temppeli on perustettu vuonna 738, mutta avattiin vasta vuonna 752. Erityisen kuuluisa temppeli tai oikeammin temppelialue on sen keskushallista, jonka sanotaan olevan maailman suurin puurakennus. Keskushallin sisällä on myös maailman suurin pronssinen Buddha-patsas, Daibutsu. Patsas on melkein viisitoista metriä korkea ja painaa 500 tonnia.
Kultaisen viikon aikaan toukokuun alussa ihmisiä oli turhan paljon liikkeellä, mutta Todai-ji on ympäri vuoden pakollinen nähtävyys Kansain alueella matkustaville. Sisäänpääsymaksu on 600 jeniä (vajaat viisi euroa).








Todai-jilta lähdettyämme kävimme katselemassa Naran puistoa ja sen japaninpeuroja. Marika oli vaihdossa ollessaan huomannut peurojen olevan varsin päällekäyviä etsiessään herkkupaloja, mutta kultaisen viikon aikana ne sen sijaan olivat yllättävänkin epäkiinnostuneita. Ilmeisesti lukuisat vierailijat olivat antaneet peuroille keksejä, joita puistossa olevista kojuista pystyi ostamaan 150 jenin hintaan (1 euro).
Naran puistossa penkillä istuskellessämme askussani ollut kamera oli pudonnut maahan ilman, että tätä huomasimme. Japanilainen henkilö juoksi peräämme ja antoi kameran meille. Kovin monessa maassa henkilö ei olisi toiminut näin, vaan hävinnyt kamera taskussaan vähin äänin.



Nigatsu-dō ja Sangatsu-dō -temppelit sijaitsevat hieman syrjemmässä, mutta kuulevat Todai-jin temppelikokonaisuuteen. Näillä temppeleillä pääsee vierailemaan ilman pääsymaksua. Halusimme käydä siellä auringonlaskunaikaan, koska siellä sanotaan olevan Naran parhaat näkymät katsella auringonlaskua. Koska ne sijaitsevat matkan varrella kohti viimeistä vierailemaamme kohdetta Kasuga Taishaa, päätimme pysähtyä menomatkalla jo ennen auringonlaskua. Kauniilta nämäkin temppelit näyttivät.






Kasuga Taishan pyhättö
Viimeisenä temppelivierailun kohteena oli Unescon Maailmanperintöluetteloon kuuluva Kasuga Taishan Shintolaispyhättö, joka on perustettu vuonna 768. Tänne kävellessä tuli vastaan paljon kekseistä kiinnostuneempia japaninpeuroja, joten syötimme omat keksit näille peuroille.
Kasuga Taisha on erityisen kuuluisa sen pronssisista lyhdyistä, joita on tuhansia. Ne ovat sytytettynä kuitenkin vain kaksi kertaa vuodessa, helmikuun alussa ja puolessa välissä elokuuta. Pääsymaksut ovat 500 jeniä (4 euroa) sisäisempään pyhättöön ja 500 jeniä kasvitieteelliseen puutarhaan.










Kasuga Taishalla käytyämme palasimme vielä ihailemaan auringonlaskua Nigatsu-dōn temppelille. Temppeli oli kaunis laskevan auringon valossa ja olimme tyytyväisiä päätöksestämme jäädä Naraan yöksi.











Nara on kaiken kaikkiaan todella kiva, jossa ilman muuta kannattaa käydä Kansain alueella liikkuessa. Se soveltuu myös päiväretkikohteeksi, mutta mielestämme kannattaa myös yöpyä kaupungissa.
16 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Voi elämä kun tulee ikävä Naraan, Japanin kotiini!
Hyvä kun mainitsit tuosta, että Narassa kannattaa yöpyä. Yritän aina vakuuttaa ihmisiä, että sinne todellakin kannattaa jäädä yöksi ja haahuilla Naramachin hiljaisia katuja iltapimeällä. Harva uskoo, mutta lähes kaikki sen kokeneet ihastuvat. On se kaupunki vaan niin erilainen kun turistilaumat ovat lähteneet.
Sama pätee toki moneen muuhunkin paikkaan, mutta erityisesti Nara näyttää ne aidot kasvonsa vasta illalla.
Mun kirjaproggiksenkin Naran kuvista noin 99% on kuvattu ilta-aikaan, jolloin kaduilla tapaa herkemmin peuran kuin ihmisen. Silloin saa parhaiten käsityksen siitä, millaista Narassa oli silloin joskus muinoin.
Minä Tanja arvasinkin, että tämä kirjoitus nostattaa sinussakin ikävän Naraan. Jep, kannattaa ehdottomasti yöpyä Narassa. Ja tämän reissun perusteella kannattaa myös välttää Naraan matkustamista kultaisen viikon aikaan, väkeä oli todella paljon!
Hei, haluan ehdottomasti lukea kirjasi, kun se ilmestyy! Olisi kiinnostavaa kuulla enemmänkin kirjaprojektista. Ja ehdottomasti haluan päästä fiilistelemään Japanin kuviesi ääreen.
Tämä olisi selkeästi vaimoni unelmakohde, koska hän on hulluna peuroihin, varsinkin jos niitä pääsisi näin läheltä katsomaan ja ruokkimaankin!
Ahti siinä tapauksessa Nara olisi vaimollesi erittäin mieluisa kohde! Narassa pääsee kyllä syöttämään peuroja, ja niitä näkee varmasti läheltä. Piknikkiä Naran puistossa en suosittele, sillä peurat todella tulevat tutkimaan laukkuja ja yrittävät avata niitä ruoan toivossa.
Nara oli meidän Japanin matkan lempparikohde. Arvatenkin ainakin lapsen mielestä, jolle nuo peurat olivat aivan mahtava juttu, mutta myös meidän aikuisten mielestä. Tuo historiallisten paikkojen ja temppelien tarjonta oli ihan mieletöntä. Me siis tehtiin juurikin sellainen päiväretki mutta eipä olisi hullumpi idea olla siellä tosiaan yötä. Me oltaisiin varmaan viihdytty siellä useampikin päivä kiertelemässä. Voi kun pääsisikin takaisin!
Meillä muuten jäi Japanin matkalla yksi reppu junaan jossa oli minun ihan uusi GoPro. Ja ei varmaan tarvi edes mainita, että sekin saatiin takaisin.
Voin Paula kuvitella, että lapsesi viihtyivät Narassa! Narassa peuroja näkee takuuvarmasti läheltä ja halutessaan pääsee syöttämäänkin, varmasti lapsille kiinnostavaa puuhaa. Ja ne lammen kilpikonnat ovat myös hauska yksityiskohta.
Oh, hyvä että sait reppusi takaisin. Kaikkialla näin ei olisi kyllä käynyt. Minä olen nähnyt Kiotossa seuraavanlaisen tilanteen: eräs mies oli yksin syömässä pikaruokalassa. Yhtäkkiä hän lähti pois jättäen mm. tietokoneensa pöydälle. Vilkuilin ihmeissäni ympärille, mutta muut paikalla olleet eivät kiinnittäneet tähän huomiota. Parinkymmenen minuutin kuluttua mies tuli takaisin ja jatkoi ateriaansa.
Mulla on aikoinaan jäänyt kamera Dubaissa vessaan, useampi tunti myöhemmin löytyi sieltä – toki Dubaissa vaikuttaase, että rangaistukset varkaudesta kohtuuttomia. Suomessakin on mielenkiintoinen ilmiö, lenkkipolulla aina pudonneet hanskat nostettu jotenkin näkyviin. Amerikkalainen ystäväni ihmetteli tätä ja sen jälkeen hymyilyttää aina kun näen.
Tuo on Mari totta, että Suomessa nostetaan pudonneet hanskat esille. Kiva tapa.
Mahtavaa, että sait Dubaissa kamerasi takaisin! Minä olen Suomessa unohtanut käsilaukkuni vessaan. Viiden minuutin kuluttua sitä ei enää siellä ollutkaan…
Heti kun näin peuran kuvan, oli pakko klikata linkkiä! <3 En ole koskaan käynyt Japanissa, mutta jos joskus tulee tilaisuus, niin tämä paikka on kyllä to do -listalla – ei vähiten peurojen takia!
Mielenkiintoista – en ollut ollenkaan tietoinen, että Tokiohan on tavallaan aika uusi pääkaupunki ja sillä on useampikin edeltäjä. Kiva myös, että löytyi rehellistä väkeä ja saitte kameranne takaisin.
Nara on kyllä upea kohde! Ja todella helposti saavutettavissa Kiotosta tai Osakasta. Kannattaa todella harkita Naraan yöksi jäämistä. Naran lisäksi Hiroshiman kupeessa sijaitsevassa Miyajiman saarella on japaninpeuroja, mutta nämä Naran peurat ovat kokemukseni mukaan paljon kiinnostuneempia ihmisistä (ja heidän eväistään). Hiroshiman + Miyajiman retki sisältäisi aivan toisenlaista historiaa…
Narassa on tosiaan paljon kauniita historiallisia nähtävyyksiä! Ja iltaisin nuo valaistut lyhdyt ovat kyllä kauniita ja tunnelmallisia. Kiva kuulla Taina, että sinä tykästyit tämän perusteella Naraan.
Vitsi miten lumoavan kaunis toi viimeinen kuva! Ja Nara vaikuttaa todella sympaatiselta ja kiinnostavalta kohteelta. Tämä menee ehdottomasti mun bucket-listalle. Ja ehdottomasti haluaisin sitten viettää ainakin yhden yön Narassa ja nauttia hiljaisesta illasta ja näistä kauniista auringonlaskuista. Ja noi peurat, niin ihania♡.
Kiitos Heidi! Nigatsu-dōn temppeli oli kyllä upea paikka auringonlaskussa, ne valaistut lyhdyt ja tuo maisema olivat kauniit.
Suosittelen lämpimästi Naraa! Tosin mitään rauhallista piknikkiä ei kannata suunnitella Naran puistoon, sain nopeasti huomata, että peurat eivät jättäneet ollenkaan rauhaan vaan tutkivat laukkuani ja yrittivät itsepäisesti avata sitä. Ovat siis kovin herkkujen perään.
Viihtyisit varmasti Narassa tunnelmoimassa!
Onpas kaunis paikka! Erityisesti tuo viimeinen kohde oli kuin jostain satukirjasta jälleen kerran kaikkine sammaloituneine kivielementteineen ja peuroineen <3 Ja olipa ihana juttu, että saitte kameran takas! Olispa varmasti harmittanut sen katoaminen.
Kasuga Taisha on kyllä kaunis! Olisi upea käydä siellä silloin, kun lyhdyt sytytetään. Se olisi varmasti satumaista.
Kameran katoaminen kyllä harmittaisi. Vaikka tärkeintähän on muistot, mutta itselläni ainakin valokuvat palauttavat muistot elävämmin mieleen.
Upeita auringonlaskun kuvia ja välittyy temppeleiden rauhallinen tunnelma! Olisin itsekin voinut harkita yöksi jäämistä, sillä kaupunki ja peurat olivat yksi suosikkini maailmanympärimatkallani. En valitettavasti bongannut tätä kirjoitusta aiemmin ja monissa muissa blogeissa suositeltiin vain päiväretkeä. Ehkä ensi kerralla! 🙂
Kiitos Sarianne. Nara on minulle rakas kaupunki, sillä olen ollut siellä vaihdossa. Oli todella kiva palata kaupunkiin yhdessä Mikon kanssa.