Lauantaina päätimme tutustua Budapestin Pestin puolen nähtävyyksiin. Päätimme lähteä kohti kauniilla puistoalueella sijaitsevaa Vajdahunyadin linnaa. Matka linnalle oli todella mielenkiintoinen, sillä se tehtiin maailman kolmanneksi ja Euroopan toiseksi vanhimmalla metrolla Lontoon metron (1863) ja Chicagon metron (1892) jälkeen. Kyseinen Budapestin metrolinja avattiin vuonna 1986. Metrolinjasta tekee erityisen upean se, että sitä liikennöidään kauniilla vanhan näköisillä metrovaunuilla. Niin ikään asemat ovat suurimmilta osiltaan alkuperäisessä asussaan. Metrolinjalla kannattaakin matkustaa jo pelkästään sen olemuksen vuoksi!
Jäimme pois Széchenyin metropysäkillä, kuten moni muukin. Me olimme kuitenkin ainoita, jotka suuntasivat kohti Vajdahunyadin linnaa. Muut näyttivät menevän vierailemaan kuuluisassa Széchenyin kylpylässä. Mekin harkitsimme siellä käyntiä, mutta lähtökohtaisesti todella ruuhkainen kylpylä ei ole sellainen kokemus, josta me nautimme.
Vajdahunyadin linnalle päästyämme olimme varsin yllättyneitä. Ihmisiä oli puistossa vain muutamia ja hekin näyttivät pääasiassa olevan paikallisia. Vajdahunyadin linna ei jostain syystä ole mukana useimmilla Budapestissa löytyvillä ”top-listoilla”, mistä rauhallisuus todennäköisesti johtui. Vajdahunyadin linna on kuitenkin meidän mielestämme kokemuksena ehdottomasti parempi kuin kuuluisammat Budan linna (jossa kävimme eilen) tai Pyhän Tapanin kirkko (jossa kävimme myöhemmin tänään). Osaltaan tämä johtui siitä, että väkeä oli kahdessa viimeksi mainitussa kohteessa yksinkertaisesti liikaa.
Vajdahunyadin linna oli mielenkiintoinen kohde. Ensinnäkin se sijaitsee kauniissa puistossa ja kävely puistossa lintuja katselleen on jo itsessään mukavaa. Mutta kiinnostava on myös linna. Se on rakennettu vuonna 1896. Se mikä siinä on erityisestä, on se, että se jäljittelee usean muinaisen Unkarin kuningaskunnan alueella sijaitsevaa kuuluisaa rakennusta. Tämän vuoksi linnassa on kaikkia neljää kuuluisinta arkkitehtuurista tyylisuuntaa: romaanista, goottilaista, renessanssia sekä barokkia.
Romaaniselle tyylille oli ominaista pyöreät holvikaaret, paksut seinät ja pienet ikkunat. Goottilaisessa, romaanista seuranneessa ja renessanssia edeltäneessä tyylisuunnassa ominaista puolestaan oli korkeuden tavoittelu ja pyörökaarien tilalle tulivat suippokaaret. Tunnettuja gootilaisen tyylisuunnan rakennuksia ovat Kölnin ja Milanon tuomikirkot sekä Notra Damen Katedraali. Renessanssin tyylisuunalle ominaista olivat kuutiomaiset kupolilla katetut keskusrakennukset, jollainen on esimerkiksi Pietarin kirkossa Vatikaanissa. Barokin tyylisuuntaan kuului ennen muuta mahtipontinen koristelu ja symmetria. Tyypillisiä esimerkkejä tyylisuunnasta ovat esimerkiksi Fontana di Trevi Roomassa ja Versaillesin palatsi.
Suosittelemme Vajdahudyanin linnaa: rauhallinen, mielenkiintoinen ja kaunis rakennus ympäristöineen. Usein vastaavanlaiset upet rakennukset ovat todella ruuhkaisia.
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
0 kommenttia