Emme yleensä viihdy rannoilla erityisen hyvin. Copacabana on kuitenkin niin kuuluisa, että siellä halusimme käydä uimassa. En tiedä, onko aallot aina yhtä voimakkaita Copacabanalla, mutta nyt ne ainakin olivat niin suuria, ettei vedessä kovin kauaa viihtynyt. Oletettavasti aaltojen suuruuden vuoksi vedessä ei kourallista enempää ihmisiä ollut, vaikka rannalla ihmisiä oli paljon ja päivä oli kuuma ja aurinkoinen. Aaltojen kokoa tuli tarkkailtua muinakin päivinä ja ainakin meidän vierailun ajan ne olivat koko ajan yhtä suuria sekä Copacabanalla että Ipanemalla.

Uimisen jälkeen päätimme lähteä käymään vielä keskustan alueella, tarkemmin sanottuna tarkoituksena oli vierailla Lapan kaarilla, Celeronin portailla ja Santa Teresan viihtyisällä alueella. Teimme saman metromatkan kuin sinä päivänä, kun lähdimme epäonnistuneelle karnevaalilippujen lunastusreissullemme.

Lapan kaaret on vaikuttava akvedukti. Aikoinaan Rio de Janeiroa ympäröi suomaat huonolaatuisine vesineen ja ihmisten piti tuoda juomakelpoista vettä kauempaa kaupunkilaisille. Tämän vuoksi alettiin rakentamaan yhteyttä Carioca-joelta Santa Teresan kukkulalta kaupunkiin ja niin 1700-luvun puolivälissä valmistui Lapan kaaret.  Akveduktin näyttävin osa on 270 metriä pitkä siltarakennelma Lapan kaupunginosassa.  Vedensaantikeinojen kehityttyä akvedukti suljettiin ja nykyään se toimii raitiotienä kuljettaen ihmisiä keskustasta Santa Teresaan.

Yllätykseksemme Lapan kaarien edessä oli jotkin juhlat. Tällöin taisi olla ensimmäinen kerta Rio de Janeirossa, kun koimme tilanteen hieman turvattomana. Vaikka muita turisteja näkynyt, päätimme silti tutustua alueeseen. Melkein heti todistimme lähietäisyydeltä tilanteen, jossa sotilaat/poliisit tulivat rynnäkkökiväärien kanssa ja määräsivät kourallisen juhlijoita seinää vasten seisomaan uhaten näitä rynnäkkökivääreillään. Tämän jälkeen ei tehnyt enää mieli jäädä alueelle.

Päätimme lähteä Selaronin kuuluisille värikkäille portaille muutaman korttelin päähän. Täällä oli sama ongelma kuin Lapan kaarilla ja portaat ja niiden välitön lähialue oli täynnä juhlijoita. Koimme tilanteen jälleen turvattomana ja varsinkin kameran kanssa oli epämiellyttävä kulkea. Niinpä päätimme poistua portailta nopeasti. Portaisiin olisi ollut mukava tutustua perusteellisemmin, sillä niiden tarina on mielenkiintoinen. Chileläinen Jorde Selarón muutti Rio de Janeiroon 1983 matkustettuaan sitä ennen koko elämänsä. Hän päätti 1990-luvulla koristella talonsa ulkopuolella kulkeneet harmaat portaat. Hän koristeli portaat mosaiikkitiilien hukkakappaleilla, jotka ovat peräisin eri puolilta maailmaa. Kaiken kaikkiaan tiiliä on yli 2 000 ja ne ovat peräisin 60:stä eri maasta. Portaat on pääosin koristeltu Brasilian lipusta tutuilla väreillä. Tulimmekin käymään portailla uudelleen myöhemmin ja silloin niillä oli mukavan rauhallista. Hyvä idea olisi varmaankin tulla paikalle aikaisin aamulla, niin välttää mahdolliset yllättävät juhlat ja toisaalta paikalla ei myöskään ole lukuisia muita turisteja.

Lähdimme kävelemään kohti Santa Teresan aluetta, joka on saanut nimensä kukkulan mukaan, jolla se sijaitsee. Santa Teresa on varsin boheemi alue, jossa on paljon katutaidetta. Alueella on paljon esimerkiksi taidegallerioita, pieniä käsitöitä myyviä putiikkeja sekä ravintoloita. Santa Teresan alueella on myös Parque das Ruinas, hylätyn vanhan kartanon raunio, josta on hienot näkymät Guanabara-lahdelle. Santa Teresan alueelle olisi mahdollista matkata keskustasta myös raitiovaunulla, joka on rakennettu jo vuonna 1877. Se on samalla Etelä-Amerikan vanhin sähkökäyttöinen rautatie. Raitiovaunumatka tarjoaa myös upeita näkymiä, mutta me halusimme mieluummin mennä kävellen.

Pääsimme Santa Teresaan harmillisen myöhään. Ilta alkoi pimentyä ja paikat näytty olevan jo osittain suljettuja. Käynti oli kuitenkin miellyttävä ja paikka tuntui viihtyisältä. Palasimmekin myös Santa Teresalle uudemman kerran, samalla kun kävimme Selaronin portailla uudemman kerran.

Kaikki kolme kohdetta ovat mielestämme vierailemisen arvoisia. Ne myös sijaitsevat varsin lähellä toisiaan, joten voisi olla hyvä idea tehdä aamuinen retki alueelle ja käydä lopuksi lounaalla jossain Santa Teresan ravintolassa.

20 Kommentit

  1. Olin työreissussa Riossa viisi viikkoa kuutisen vuotta sitten ja juuri nuo aseelliset selkkaukset ja sekasortoinen yhteiskunta jättivät negatiivisen kuvan monien rakastamasta Riosta.

    Tuli tutustuttua moniin mukaviin ihmisiiin, syötyä hyvin, osallistuttua sambatreeneihin ja työpari jopa osallistui karnevaaleihin tanssijana!
    Silti ei innosta palata.

    Ai niin, aaltojen lisäksi rannoilla on erittäin kovia virtauksia, joten uiminen ei ole edes suositeltavaa (em. työparini meinasi hukkua).
    Biitsit onkin lähinnä auringonottoon, bilettämiseen, lentopallon pelaamiseen jne.

    Vastaa
    • Matkasi Rioon on selvästikin sisältänyt monenlaisia kokemuksia ja tunteita. Varmasti upea ja ikimuistoinen hetki osallistua sambatreeneihin ja työparillesi osallistua itse karnevaaleihin! Ikävä kuulla, että sinäkin todistit aseellisia selkkauksia työmatkasi aikana ja että mielikuvasi Riosta jäi negatiiviseksi. Toivon mukaan Brasiliassa saavutetaan vakaampi yhteiskunta, jossa on turvallista elää.

      Hui, onneksi työparillesi ei käynyt huonosti uidessaan! Olisikin hyvä, että rannoille pystytettäisiin varoituskylttejä vaarallisista virroista.

      Vastaa
    • Makeet nuo värikkäät portaat. Oon melko varma, että ainakin osa noista sinivalkeista laatoista on Portugalin azulejo -laattoja. Portossa niitä oli joka paikassa.

      Vastaa
      • Onpa Sini hauska, että bongasit tutunnäköisiä laattoja Selaronin portaista! Portaat ovat kyllä näyttävä näky värikkäine laattoineen.

        Vastaa
  2. Mielenkiintoisia kokemuksia Riosta! Tuo kaupunki olisi kiva nähdä kerran elämässä, joten jutuistasi saa hyviä ideoita mahdollista matkaa varten. Kaupungin turvattomuus toki epäilyttää. Olemme käyneet kerran Brasiliassa, Fortelezassa. Se on oikeastaan ainoa käymäni kaupunki, joka on jäänyt mieleen turvattomana paikkana, vaikkei meille itsellemme mitään ikävää tapahtunutkaan. Voisin kuvitella Rioon liittyvän samanlaisia tunteita, mutta toisaalta palkintona ovat maailmankuulut nähtävyydet, toisin kuin tylsähkössä Fortalezassa.

    Vastaa
    • Onpa ilahduttavaa kuulla, että koet saavasi postauksistamme hyviä ideoita omaan Rion matkasuunnitelmaasi! Copacabanalla, kasvitieteellisessä puutarhassa, Kristus-patsaalla ja Sokeritoppavuorella emme kokeneet oloamme turvattomaksi. Muutoin turvattomuuden tunne oli jonkin verran Rio de Janeirossa läsnä, vaikka meille ei mitään ikävää tapahtunutkaan.

      Vastaa
    • Rio kuuluu niihin kohteisiin, missä itse haluan ehdottomasti käydä. Turvallisuudesta olen kuullut monenlaisia tarinoita ja Rioassa se puoli on kyllä otettava tosissaan. Mitään arvoesineitä ei kannata olla esillä ja innokkaalle valokuvaajalle se on luonnollisesti haaste. Kyllähän tämäkin postaus Rion mielenkiintoa taas nostatti.

      Vastaa
      • Mukavaa Rami, kun osallistut keskusteluun tästä tärkeästä aiheesta! Me pärjäsimme hyvin niin, että kun halusimme ottaa kuvan, kaivoimme järjestelmäkameran repusta. Edellä mainituissa suosituilla nähtävyyksillä kameraa pidimme olalla siellä olomme ajan ja näin moni muukin. Paikasta toiseen siirtyessämme kamera oli repussa.

        Vastaa
  3. Huikeaa katutaidetta! Ja hauska tuo ”Kazakstan” mosaiikkiportaissa! Kaikki tuollainen onnistuu, kun yhteiskuntaa ei ole säädelty millimetrin tarkkuudella. Parhaimmillaan ”vapaus” tekee Riosta viehättävän, pahimmillaan vaarallisen. Mutta hyvä postaus ja hyviä tutustumisvinkkejä!

    Vastaa
    • Selaronin portaat ovat kiehtovat, etenkin kun tietää tarinan niiden takaa. 😊 Matkaillessa katutaidetta on mukava tutkailla.

      Vastaa
  4. Kieltämättä Rio hiukan jännittää kohteena, kuten lähes kaikki Etelä-Amerikan maat. Toki omalla toiminnalla on (tässäkin) kohtaa suuri merkitys ja vaara piilee varmasti ihan tässä kotinurkillakin, mutta korviini on kantautunut ikäviä sattumuksia juuri Riosta. En tiennytkään, että Riossa on ratikoita 🙂 Muutenkin kaupungin värikkyys kyllä hivelee silmää.

    Vastaa
    • Ymmärrän Johanna hyvin pohdintasi turvallisuudesta. Olemme käyneet Etelä-Amerikassa kolmesti ja matkoillamme on ollut kuitenkin useita kohteita, jotka olemme kokeneet turvalliseksi. Tulemme tekemään varmasti uusiakin matkoja Etelä-Amerikkaan.

      Rio de Janeirossa on itse asiassa vain tämä yksi lyhyt ratikkalinja ja se onkin turistien suosiossa. 😊

      Vastaa
  5. Näitä teidän seikkailuja on kyllä kiva lukea! Rio on nähtävä ainakin kerran elämässä ja Copacabana tietysti myös. Nuo kauniit mosaiikkiportaat ovat muuten aika hauskat, sillä meillä täällä San Franciscossa on myös samanlaiset. Tosin eri kuviolla kylläkin mutta kauniit nekin ovat. Ne on rakennettu naapuruston omana hankkeena mutta niistä tuli aika nopeasti tunnetut ja paikalla käy päivittäin aika paljon matkalaisia.

    Vastaa
    • Mukava Paula kuulla, että olet viihtynyt matkakertomustemme parissa! Reissu jatkuu vielä muihinkin kohteisiin ja naapurimaihin. 😊

      Hauska yhteneväisyys nuo San Franciscon mosaiikkiportaat! Viehettävä ajatus naapurustolta koristaa betoniportaat mosaiikkilaatoilla, tuo aivan erilaista tunnelmaa kuin harmaat askelmat.

      Vastaa
  6. Etelä-Amerikka on kiehtonut mua lapsesta asti, mutta jotenkin koen sen varsinkin yksinmatkaajana itselle lähes mahdottomaksi kohteeksi juuri tuon monen kuvaaman turvattomuuden tunteen takia. Mutta onpa ihana lukea teidän kokemuksia ja nähdä edes kuvissa näitä värikkäitä paikkoja. Selaronin portaat vaikuttavat kyllä juurikin sellaiselta paikalta jonka mielellään näkisi ihan paikanpäällä. Samoin tuo muu katutaide näyttää upealta. Erityisesti minua viehättää tuo postauksen alkupään vaaleanpunaisen ja violetin eri sävyillä koristeltu ovi!

    Vastaa
    • Etelä-Amerikassa on paljon kohteita, joissa olemme kokeneet olomme turvalliseksi. Espanjan kielen alkeillakin olemme pärjänneet hyvin, vaikka etukäteen mahdolliset kieliongelmat mietityttivät. Uskoisin, että haaveesi matkustaa Etelä-Amerikkaan on hyvinkin toteutettavissa. Espanjan/Portugalin alkeista olisi varmasti hyötyä. Varsinkin jos matkustaa itsenäisesti, sillä englantia ei juurikaan puhuta.

      Vastaa
  7. Olipa mukavaa luettavaa! Mielenkiintoisia kokemuksia ja upeaa katutaidetta. Olen aina pitänyt Rioa jotenkin pelottavana/turvattomana kohteena, ja nuo rynnäkkökiväärikokemukset vahvistavat mielikuviani 😄

    Vastaa
    • Riossa keskustan alue Centro ja sen läheiset alueet mm. Lapa tuntuivat ajoittain hieman turvattomilta. Sen sijaan tunnetuimmat nähtävyydet ja päiväsaikaan Copacabana tuntuivat turvallisilta. Tapaamamme paikalliset olivat ystävällisiä.

      Vastaa
  8. No huh, pääsitte sitten todistamaan vähän vauhtia ja vaarallisia tilanteita… Muuten kyllä jäi kiehtova kuva kaupungista. Kuvista välittyy kaupungin ihana elinvoima ja katutaide on sielläkin lumoavaa. Itseänikin visiitti Rioon kiehtoisi kovin, mutta juuri nuo turvallisuusseikat hieman mietityttävät.

    Vastaa
    • Uskon Taina, että suunnittelulla ja maalaisjärjellä on mahdollista toteuttaa onnistunut matka Rioon, vaikka ymmärränkin, että turvallisuusasiat mietityttävät. Moni muukin tuntuu pohtivan samoja asioita.

      Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa