Machu Picchun ja Cuscon jälkeen meillä oli vuorossa jännittävä viikon kestävä retki Amazonin sademetsään. Erityisen jännittävän retkestä teki se, että halusimme nukkua yöt teltassa. Teltassa nukkumisen etuna oli se, että tällä tavalla pääsimme syvemmälle viidakkoon, kuin olisimme muulla tavalla päässyt. Ja onhan teltassa nukkuminen keskellä viidakkoa itsessäänkin jo erittäin jännittävä kokemus.

Amazonin sademetsä sijaitsee Etelä-Amerikassa ja se ulottuu kaiken kaikkiaan peräti yhdeksän valtion alueelle: Bolivian, Brasilian, Ecuadorin, Guyanan, Kolumbian, Perun, Ranskan Guayanan, Surinamen ja Venezuelan. Amazonin sademetsän kokoa onkin vaikea käsittää, sillä se on pinta-alaltaan yli 16-kertaa Suomen kokoinen, joka puolestaan on pinta-alaltaan Euroopan Unionin viidenneksi suurin jäsenmaa. Sen koosta kertoo myös se, että se on pinta-alaltaan yli puolet kaikista jäljellä olevista maapallon sademetsistä!

Amazonin sademetsä
Amazonin sademetsä
veneellä Amazonin viidakossa

Mietimme aluksi, minkä maan kautta haluaisimme Amazon-retkemme tehdä. Venezuela karsiutui heti pois, koska koemme maan ainakin tällä hetkellä turhan epävakaaksi, jotta sinne voisi matkustaa. Myös Guyana, Ranskan Guyana ja Suriname olivat maita, jotka karsiutuivat alussa pois niiden hieman vaikeamman matkustettavuuden vuoksi. Löytämämme Amazon-retket Boliviasta ja Kolumbiasta eivät puolestaan kuulostaneet kovinkaan kiinnostavilta emmekä löytäneet Brasiliastakaan meitä kiinnostavaa retkeä. Niinpä jäljelle jäivät Ecuador ja Peru, joista molemmista olisi löytynyt useampikin kiinnostavalta kuulostanut retki eri osiin Amazonin viidakkoa.

Lopulta valintamme osui Peruun ja Pacaya Samiria National Reserveen, joka käsittää hieman yli 20 000 km2 suojellun alueen Amazonin sademetsästä. Valintaamme vaikutti muutama seikka. Ensinnäkin löysimme hyvän retkenjärjestäjän, jonka kautta nimenomaan telttailu sademetsässä olisi mahdollista. Toinen seikka, joka herätti kiinnostuksemme, oli se, että Pacaya Samiria National Reserven alueelle päästäkseen oli ensin päästävä Iquitoksen kaupunkiin. Iquitoksen kaupungista erikoisen tekee puolestaan se, että sen sanotaan olevan maailman suurin kaupunki (noin 370 000 asukasta), jonne ei pääse lainkaan maanteitse eikä rautateitse. Kaupunki onkin jo itsessään Amazonin viidakon ympäröimä, joten sinne päästäkseen on joko lennettävä tai kuljettava usean päivän jokilaivamatka.

vene joella Amazonin sademetsässä
apinoita Amazonin viidakossa

Lentomme Cuscosta Liman kautta Iquitokseen oli myöhässä ja pääsimme hotelliimme vasta myöhään illalla. Tämä oli hieman raskasta, sillä retkemme oli määrä lähteä jo varhain aamulla. Nousimme kuitenkin aamulla varsin innokkaina ylös sängystä odottamaan, mitä tuleman pitää. Meitä oltiin hakemassa aikataulun mukaisesti varhain aamulla. Aluksi kävimme lyhyesti retkenjärjestäjän toimistolla, jossa kerrattiin perusasiat ja annettiin meille sopivat lainasaappaat. Tapasimme tässä vaiheessa myös oppaamme, nuoren, arviolta vain hieman yli parikymppisen Juniorin, joka puhui erinomaista englantia.

Juniorin ja autonkuljettajamme kanssa lähdimme kohti Nauta-nimistä kylää. Kyseinen joenrantakylä on varsinainen portti Amazonille, sillä varsinaisen viidakkoretken voisi katsoa alkavan kunnolla Nautan venesatamasta. Ennen vesiteitse kohti viidakkoon lähtöä kävimme vielä ostamassa paikallisista markkinoilta mukaamme taskulampun pattereineen, sillä siitä tulisi olemaan varmasti hyötyä viidakossa.

Nauta portti Amazoniin
Nauta portti Amazoniin
Nauta portti Amazoniin
Nauta portti Amazoniin
venekyyti Naudasta Amazonin viidakkoon
Nauta portti Amazoniin
Nauta portti Amazoniin
Nauta portti Amazoniin

Kylästä mukaamme lähti myös kokki, joka oli oppaamme lisäksi mukanamme koko retken ajan. Toisin kuin oppaamme, hän oli selvästi iäkkäämpi, lähempänä 50-vuotta eikä hän myöskään puhunut sanaakaan englantia. Jo retkemme alku oli kuitenkin lupaava, sillä kommunikointi sekä oppaamme että kokkimme kanssa (varsinaisen oppaamme toimiessa tulkkina) sujui erinomaisesti.

Matkustimme moottoriveneellä noin kolme tuntia maisemia katsellen ja ihmetellen, kunnes saavuimme että Pacaya Samiria National Reserven suojelualueen sisäänkäynnille, jossa rekisteröidyimme paikalliselle viranomaiselle.

veneellä kohti Amazonia
Pacaya Samiria National Reserven suojelualue
Pacaya Samiria National Reserven suojelualue
Pacaya Samiria National Reserven suojelualue
Pacaya Samiria National Reserven suojelualue

Tämän jälkeen matkasimme vielä puolen tunnin matkan viimeiseen kylään ennen kuin koskematon viidakko alkoi. Tässä kyseisessä kylässä meidän oli määrä nukkua ensimmäinen yö ennen kuin varsinainen telttailu alkaisi.

Amazon
viiimeinen kylä ennen sademetsän uumenia
banaani
termiittipesä

Ensimmäisenä päivänä meillä oli luvassa vielä veneretki vaaleanpunaisia delfiineitä etsimään ja yökävely, joista kirjoitamme seuraavaksi hieman tarkemmin.

5 Kommentit

  1. Jään odottamaan jatkoseikkailuja. Mutta mistä syystä telttojen päällä vielä ylimääräinen katos? onko vesisade niin rankkaa, että vesi menisi lävitse?

    Vastaa
    • Jatkoseikkailuja onkin luvassa! Pressu on nimenomaan levitettynä telttojen ylle sen vuoksi, että Amazonin sademetsässä saattaa aika ajoin sataa hyvinkin voimakkaasti ja sadevesi voisi päästä telttakankaan läpi. Meidän Amazon-vierailun aikana paistoi pääosin aurinko, mutta päivittäin oli myös sadekuuroja. Ja kun niitä oli, satoi erittäin kovaa.

      Vastaa
  2. Tuosta kaupungista tuli TV hetki sitten joku ohjelma, jossa sinne tosiaan matkattiin muutama ”päivä” jokiveneellä. Näytti aika mielenkiintoiselta paikalta. Odotan jatkoa — että tuliko hämähäkki telttaan sisälle vai ei. Olisiko ollut mahdollista nukkua riippukeinussa – siinä ainakin ilma kiertää paremmin kuin teltassa. Kuuman kosteaa tuolla varmaan on ollut.

    Vastaa
    • Iquitos on kyllä mielenkiintoinen kaupunki, käsittelikö ohjelma siis matkaa sinne vai Nautaan? Hämähäkki ei onneksi tullut tuona iltana telttaamme. 😆 Riippumatossa nukkuminen ei mielestäni tuolla olisi tullut kyseeseen edes tiiviin hyönteisverkon kanssa, sillä lyhyitä ja voimakkaita sadekuuroja oli runsaasti.

      Vastaa
      • Taisi olla Iquitosiin venematka — oli joku Lonely Planetin tms ohjelma. Ajattelin että sen riippumaton olisi voinut laittaa tuon sadekatoksen alle. Mutta teltta on kuitenkin helpompi tavaroiden levityksen ja käytön takia.

        Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa