Olimme odottaneet tätä matkaa kauan. Meidän suunnitelmissamme oli viettää kuukausi Afrikassa ja kierrellä pääasiassa eri kansallispuistoja eläimiä katsellen. Matkasuunnitelmamme oli seuraava: lyhyt piipahdus Ugandassa vuorigorillojen luona, muutaman viikon safariseikkailu Tansaniassa ja Keniassa, omatoiminen safari Krugerissa Etelä-Afrikassa ja lopuksi muutama päivä Kapkaupungissa.

Matka lentokentälle meni mukavasti, saimme auton näppärästi parkkiin ja pääsimme kivasti lentokentälle. Matkatavaroiden luovutus meni niin ikään sujuvasti, mutta sitten koimme ison takaiskun. Meidän oli tarkoitus lentää SAS:lla Tukholmaan, jossa meillä oli neljän tunnin reilu vaihtoaika. Tukholmasta oli tarkoitus sitten jatkaa Addis Abebaan Etiopiaan Etiopian Airlainsilla ja siellä vielä toinen vaihto ja lento Ugandan Entebbeen.

Mutta toisin kävi. Aluksi kerrottiin SAS:n koneen olevan myöhässä. Meidät käskettiin odottamaan lisätietoja. Sitten selvisi, että koneen lähdettyä Tukholmasta kohti Helsinkiä, oli siihen iskenyt salama melkein heti lähdön jälkeen. Tämän johdosta kone oli joutunut palaamaan takaisin Tukholmaan ja tulisi olemaan myöhässä. Paljon. Aluksi viivästyksen pituus oli epäselvä. Myöhemmin kerrottiin, että arvioitu uusi saapumisaika Tukholmaan oli täsmälleen sama kuin meidän jatkolennon lähtöaika.

Aloimme olemaan todella huolissamme. Alkoi näyttämään siltä, että emme ehdi jatkolennolle ja seuraava yhteys olisi illan sijaan vasta aamupäivällä. Eihän lentojen myöhästely ikinä mukavaa ole, mutta nyt lennolle ehtiminen olisi ollut äärettömän tärkeää, sillä meillä oli Ugandassa todella tiukka aikataulu. Meidän oli mahdollista olla Ugandassa vain kaksi yötä, ja ensimmäinen ja viimeinen päivä oli tarkoitus istua auton kyydissä kohti Bwindin kansallispuistoa ja sieltä takaisin Entebbeen, josta lentäisimme Tansaniaan. Saapuminen 12 tuntia myöhässä olisi siis tarkoittanut meidän gorillaretken peruuntumista.

Vaikka olisimme varmasti saaneet jo maksamamme kalliin retken kustannukset vakuutuksesta takaisin, ei se oikeastaan lohduttanut sinä tilanteessa lainkaan. Olimme odottaneet näkevämme gorillat ja nyt näytti, ettei se toteudukaan. Kävimme toistuvasti SAS:n virkailijoiden luona kyselemässä tilanteesta ja pyytämässä, että yrittäisivät tehdä asialle jotain. Vastaus oli aina sama: ”Illalla lähtevään ette ehdi, mutta aamulla lähtee seuraava”. Valitettavasti se ei olisi auttanut meitä yhtään.

Sen jälkeen, kun kerroimme, että gorillaretkemme uhkaa peuuntua, virkailijat lupasivat tosissaan selvittää, olisiko meillä jokin toinen mahdollisuus päästä aamuksi Entebbeen. Selvittely tuntui etenevän kovin verkkaisesti, joskaan emme tietenkään olleet ainoita, joiden suunnitelmia myöhästyminen hankaloitti. Noin 1,5 epätoivoisen tunnin jälkeen tuli toivonkipinä. Meillä saattaisi kuulemma olla mahdollisuus päästä Qatarilla Entebbeen Dohan kautta niin, että olisimme Entebbessä (tässä tapauksessa) vain hieman yli kolme tuntia myöhässä. Lähdimme juoksujalkaa Qatarin tiskille ja selvittämään asiaa.

Ja kyllä! Meidät todella saatiin uudelleenjärjesteltyä ja olisimme aikataulun mukaan edellä mainitut 3,5 tuntia myöhässä aikataulusta. Joskus 3,5 tunnin myöhästyminen saattaa hieman närkästyttää, mutta nyt olimme äärimmäisen onnellisia. Ja niinhän siinä kävi, koneemme oli jopa hieman etuajassa Entebbessä ja loppujen lopuksi matkamme Afrikkaan oli saanut onnistuneen alun!