Valtavaara tarjoaa Rukan alueen upeimmat maisemat. Valtavaara on upea syksyn ruska-aikaan, mutta se on erittäin hieno myös talviaikaan, jolloin puut ovat peittyneet upeaan tykkylumeen. Talviaikaan taivas on usein myös värjäytynyt kauniin punertavaksi. Toki Valtavaaralta aukeavat maisematkin ovat erittäin kauniit myös talvella.
Valtavaaran talvireitti
Valtavaaran suojelualue sijaitsee Rukatunturin koillispuolella. Reitin lähtöpiste on Saaruan pysäköintialueen tuntumasta, osoitteesta Itä-Ruka, Ahon Jussintie 7. Luontoon.fi-sivusto kertoo reitin olevan pisin ja vaativin Valtavaaran talvireiteistä ja listaa reitin vaativaksi. Valtavaara on korkeudeltaan kunnioitettavat 492 metriä, joten se on korkeampi kuin esimerkiksi Ylläksen tunnetuin talvipatikointireitti Kuertunturi. Samalla Valtavaara on koko Pohjois-Pohjanmaan korkein kohta.
Valtavaaran talvireitti on pituudeltaan 5,5 kilometriä ja ohjeelliseksi kulkuajaksi Luontoon.fi-sivusto arvioi kolme tuntia. Toisin kuin sulanmaanaikaan, talvireitin ohjeistettu kiertosuunta on vastapäivään. Vaikka reittiä kutsutaan lumikenkäreitiksi, on reitti talvisin kuljettavissa myös tavallisilla kengillä, koska reitti on kovaksi tamppaantunut. Kunnolliset talvikengät on hyvä kuitenkin olla jalassa, sillä varsinkin jyrkimmissä kohdissa reitti voi olla liukas.
Valtavaara joulukuussa
Me kiersimme viime joulukuussa Valtavaaran reitin jopa kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla runsaan pilvisyyden ja sumun vuoksi näkymät jäivät varsin vaatimattomiksi. Osittain Valtavaaran pilvisyyttä lisää myös Rukan laskettelurinteen lumetus, mutta on vaikeaa sanoa, miltä osin sumu milloinkin johtuu lumetuksesta.
Jälkimmäisellä kerralla sää kuitenkin onneksi suosi ja pääsimme nauttimaan upeasta joulukuun auringonnousun vaaleanpunaiseksi värjäämästä taivaasta. Kummallakin kerralla muita patikoitsijoita oli yllättävän vähän.
Valtavaaran retkeilyrakenteet
Valtavaaran huipulla on Valtavaaran päivätupa, joka on entinen palovartijan maja. Majassa on vieraskirja, johon voi tunturin huiputtamisen merkiksi kirjoittaa nimensä. Ensimmäisellä kipuamisella, kun auringonlaskua yritimme kiivetä ihastelemaan, nimiä oli listassa noin kymmenen. Jälkimmäisenä nousukerralla pääsimme laittamaan nimemme päivän ensimmäisenä listaan.
Reitin varrella on myös Valtavaaran kota sekä uusi erittäin hieno juuri valmistunut Valtavaaranlammen taukokatos, jossa mekin vietimme lyhyen tauon.
Valtavaara on osa Karhunkierrosta
Suomen tunnetuin patikkareitti Karhunkierros päättyy Rukatunturille Valtavaaran läheisyyteen. Valtavaara onkin Karhunkierroksen viimeinen rankka osuus ennen päätepistettä. Kesäaikaan Valtavaaralla saattaakin olla enemmän ihmisiä, mutta olemme kokeneet reitin talven lisäksi myös syksyaikaan yllättävänkin rauhalliseksi. Talvi ja syksy ovat yleisestikin meidän suosikkiaikoja patikointiin, sillä maisemat ovat niihin aikoihin usein upeimmillaan ja lisäksi ihmisiä on usein liikkeellä kesällä enemmän. Myöskään kesällä vaivaavia itikoita ei ole.
Valtavaaran talvireitti on haastava, mutta palkitseva
Valtavaara ei aivan helppo reitti ole, vaan jyrkkää nousua löytyy runsaasti ja erityisesti nousua on reitin alkupuolella. Toisaalta reitti on kuitenkin varsin lyhyt, vain 5,5 kilometriä, joten normaalikuntoinen patikasta kyllä selviää, mutta nousuihin on hyvä kuitenkin varautua. Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota pukeutumiseen ja muistaa pukeutua lämpimästi, sillä Valtavaaran huipulla on usein varsin kylmä ja navakka tuuli. Huipulla maisemat kuitenkin palkitsevat vaivannäön.
Mikä vuodenaika on suosikkisi Valtavaaralla?
Sinua saattaisi kiinnostaaa myös nämä:
22 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Ihania kuvia taas! Valtavaara on kyllä valtavan kaunis!
En ole itse käynyt siellä talvella, mutta haluaisin. Kuin myös lumikenkäillä, jota sitäkään en ole päässyt vielä koskaan kokeilemaan.
Voi kiitos Tanja. Valtavaaralta avautuu upeat maisemat. Ja tuona aamuna oli niin kaunis auringonnousukin. Ihmettelin, kun muita ihmisiä ei näkynyt, mutta olihan se mahtavaa nauttia tästä talviretkestä ihan kahdestaan. Heh, me usein talven kotimaanmatkoilla otetaan lumikengät mukaan, mutta lähes aina päädymme kulkemaan talvikengillä. Lumikenkäily on kivaa, mutta tykkäämme enemmän mennä talvikengillä, jos polku on tamppaantunut.
Kaunis värimaailma noissa kuvissa. 💕
Kiitos paljon Sini. Auringonnousu oli valtavan kaunis, taivas värjäytyi kauniin punaiseksi.
Tosi kauniita kuvia, joista välittyy talvisen luonnon rauha! Ja mielettömän hienot värit taivaalla. Valtavaaran reitti täytyy ottaa ohjelmaan seuraavalla Rukan matkalla, milloin se sitten ikinä onkin. Tuosta reitin aloituspisteen vierestä muistan kyllä hiihtäneeni. Hyvä tietää että talvellakin pärjää ilman lumikenkiä, niin lähteminen ei jää ainakaan niiden puuttumisesta kiinni.
Voi kiitos paljon Mika. Taivas oli upean punainen, saimme nauttia kauniista auringonnoususta. Kannatti siis lähteä aamuilla varhain patikoimaan. Ja muita ei tosiaan reitillä näkynyt kuin vasta loppupuoliskolla, saimme nauttia tästä luonnon kauneudesta kahdestaan. Valtavaaran talvireitti on sen verran suosittu, että ellei juuri ole satanut reippaasti lunta, niin pitäisi päästä kulkemaan talvikengillä. Mietin, että saattaa olla jopa mukavampaa, kuin lumikengillä jyrkkää ylämäkeä nousu… Kannattaa tosiaan ottaa Valtavaara mukaan seuraavaan Rukan reissusuunnitelmaan!
Voi jestat, miten kaunis tuo pastellitaivas on! Valtavaara jäi meiltä huiputtamatta tammikuisella Rukan reissulla, mutta koska ihastuimme paikkaan valtavasti, tulee Valtavaarakin varmasti jossain vaiheessa huiputettua!
Valtavaaran auringonnousu oli kaunis, todella upea aloitus päivälle. Mekin olemme tykänneet käydä Rukalla, siellä on kivoja reittejä. Meidänkin tulee varmasti vielä lähivuosina käytyä Rukalla uudelleen, mielellään noita reittejä kulkee uudelleen.
Vaikuttaa kohtuullisen haastavalta lenkiltä, ja varmasti lumen määrä ja kylmyys tuo vielä oman haasteensa. Ehkä joku päivä pääsen valtavaaraan itsekin, ja ainakin näiden kuvien perusteella joulukuu näyttää upealta. Erityisen sykähdyttäviä olivat nuo kuvat, joissa tykkylumipuut yhdistyivät pastellinsävyiseen taivaaseen <3
Valtavaaran nousu on melko haastava. Itse koen sen vaikeampana alaspäin, etenkin talvella ja kun meillä ei ollut nastakenkiä jalassa. Sai ottaa puista tukea, kun kulki jyrkkää rinnettä alaspäin. Joulukuu oli hyvä aika käydä patikoimassa. Kevättalvessa on omat hyvät puolensa, mutta aurinko on jo usein tiputtanut tykkylumet.
Kyllä on hienoja kuvia nimimerkillä viime keväänä puoleen väliin päässyt. Toukokuussa oli satanut tuoretta lunta ja ylläpito reitillä päättynyt. Kävellen pääsi puoleen väliin. Suosittelen nastakenkiä kävelylle. Toivottavasti saadaan vielä mahdollisuus päästä ylös saakka.
Voi harmi Sari, että ette päässeet Valtavaaran huipulle viime toukokuussa. Toivottavasti ensi kerralla säät suosii. Valtavaaran reitillä ei ole talvikunnossapitoa, mutta talvisin reitti on usein hyvin tamppaantunut, sillä reittin on niin suosittu. Talvella etenkin Valtavaaran rinnettä alaspäin mennessä nastakengistä on kyllä hyötyä. Kyllä ilmankin pärjää, mutta onhan se mukavampaa mennä nastakengillä, kun ei tarvitse pelätä liukastumista.
Nyt on kyllä upeita lumisia kuvia! Melkein pistää miettimään, että olisiko talvimatkailussa sittenkin ideaa – vaikkei kylmästä ja lumesta oikeastaan pidäkään 🙂
Meilläkin oli aiemmin niin, että etenkin Mikko toivoi lämpimiä matkakohteita. Mutta kun on tullut kokeiltua kylmempiäkin kohteita, olemme niistä todella paljon tykänneet. Uskon, että meillä talviretkeily on jatkossakin osa matkasuunnitelmia. Kannattaa Pirkko kokeilla! Saatte varmasti räätälöityä teille sopivan loman, parin talvipatikan lisäksi saamelaismuseossa käynti ja poro/huskytilavierailu?
Tämä pitää laittaa korvan taakse ensi talvena! Oon nyt neljänä päivänä peräkkäin ajanut tuon Valtavaara kyltin ohi ja ajatellut joka kerta, että tuonne pitäisi joskus mennä. Ei taideta kuitenkaan nyt tällä reissulla sinne kiivetä. Vaikuttaa lupaavalta paikalta! Saas nähdä miten lapset jaksaa tuon vaativan osuuden, onkohan se sulan maan aikaan yhtä vaativa? Toki korkeusero ei siitä miksikään muutu 🙂
Kiva kuulla Elina, että olette pohjoisessa reissussa! Rukan seudulla on useita kivoja patikoita. Sekä Valtavaaran kesä- että talvireitti on luokiteltu vaativaksi. Nousu on tosiaan jyrkkä. Meilläkin on ollut kohteita, joiden ohi ollaan monta kertaa ajettu, mutta ei olla ehditty poiketa. Onneksi kotimaassa ehtii matkailla tulevinakin vuosina.
Upeita kuvia! Ja niin kuin joku muukin tuossa mainitsi, niin niistä välittyy juuri sellainen rauha. Onko taivas punertava johonkin tiettyyn kellon aikaan vai vaan milloin tahansa? Liittyykö tämä siis esimerkiksi auringonnousuun? Tuo mainitsemasi pilvisyys muuten hankaloittaa Suomen talvessa kovasti kuvien ottoa kun jotenkin ne jäävät usein pliisuksi.
Kiitos Paula. Juurikin auringonnousu värjäsi taivaan punaiseksi. Me olimmekin aamulla aikaisin liikkeellä, sillä halusimme juurikin nauttia auringonnoususta. Myös auringonlaskun värjäämää taivasta olisi kiva mennä ihailemaan Valtavaaralle, mutta meillä edellisenä päivänä oli ollut aivan liian pilvistä ja sumuista. Kun kävimme aiemmin joulukuussa Kuertunturilla, nousi aurinko vain niin vähän horisontin yläpuolelle, että taivas oli lähes koko ajan kauniin punertava ja auringonnousua seurasi välittömästi auringonlasku. Toki tällöin kääntöpuolena valoisan ajan pituuskin on lyhyt.
Hah, ymmärrän hyvin mitä tarkoitat. Pilvisellä säällä lumisen maiseman kuvaus aikaansaa mustavalkoefektin. Reissua suunnitellessa ei voi kuin toivoa, että säät suosisivat ja saisi nauttia myös pilvettömästä taivaasta.
En ole talvi-ihminen lainkaan, mutta tällaisia kuvia katsellessa tajuaa, miten kaunis talvi voikaan olla.Jopa ihan vaaleanpunainen. Kiinnostava reitti kaikin puolin. Talvella ylipäätään on missään vähän maastoreittejä, joita pystyy kullemaan ilman lumikenkiä tai suksia.
Etenkin Lapin talvi tarjoaa niitä taianomaisia hetkiä. Ja me nautimme luonnossa olemista, kun saamme olla aivan omassa rauhassamme, tämäkin patikka ihme kyllä oli yksi niistä monista. Me kun tykkäämme lähteä aikaisin liikkeelle ja usein kierrämme myös pitkiä patikoita, joten ruuhkaa poluilla ei ole ollut. Talven kotimaanmatkoille otamme usein lumikengät mukaan, mutta lähes aina päätämme lähteä kulkemaan reittejä ilman niitä, ja ihan hyvin ollaan toistaiseksi pärjätty. Tosin ollaan tiedetty etukäteen, että ko. reitti saattaa olla kengilläkin kuljettavissa. Rukallakin oli mukavasti eri talvipatikoita ihan vain kävelijöille, mikä on todella positiivista.
Kiitos tästä vinkistä. Hyvä tietää näin henkilönä, joka ei harrasta hiihtoa, että Rukalta löytyy näin kaunis patikkareitti. Ehkäpä ensi talvena Rukalle….
Rukalta löytyy muutamakin patikkareitti, joten ehdottomasti kannattaa harkita Ruokaa talvikohteeksi, vaikka ei hiihtäisikään. Pohjoisempana talvimaisemat ovat upeita, Rukallakin pääsee ihailemaan tykkylumia.