Lake Nakurun jälkeen suuntasimme kohti pohjoista ja Samburun kansallispuistoa. Samburun kansallispuisto sijaitsee keskellä Keniaa ja on kooltaan pieni, vain 165 neliökilometriä. Samburun kansallispuisto ei ollut meille aivan itsestään selvä vierailukohde. Harkitsimme vaihtoehtoina esimerkiksi Laikipia Plateauta ja Amboselia, josta on mahdollisuus hyvällä säällä nähdä Afrikan korkein vuori Kilimanjaro. Myös Aberdare kävi meillä mielessä.

Päädyimme kuitenkin Samburuun, vaikka sinne olikin Lake Nakurusta varsin pitkä, noin kuuden tunnin, ajomatka. Samburu kiinnosti meitä, sillä siellä oli mahdollista nähdä joitain eläinlajeja, joita ei ole kovinkaan helppoa nähdä missään muualla. Erittäin uhanalaisia Grevynseeproja (Grevy Zebra), uhanalaisia somalainstrutseja (Somali Ostrich), erittäin uhanalainen verkkokirahveja (Rreticulated Giraffe), silmälläpidettävä kirahviantilooppi (Gerenuk) ja erittäin uhanalainen itäafrikan beisa eli keihäsantilooppi (East African oryx / Oryx Beisa).

Grevyn seepra on ”tavallista” seepraa, aroseepraa, hieman kookkaampi ja kapearaitaisempi. Lisäski Gravyn seepralla on suuremmat korvat kuin aroseepralla. Näiden lisäksi on olemassa vielä kolmas seepralaji, vuoriseepra, joita elää Namibiassa ja Etelä-Afrikassa. Somalianstrutsin asema omana lajinaan on hieman kiistanlainen, osa tutkijoista pitää sitä strutsin alalajina, mutta virallisesti ne ovat kuitenkin eri lajeja. Somalianstrutsi muistuttaa paljon ”tavallista” strutsia, mutta sen iho on kaulassa ja lantiossa hieman vaaleanpunaisen vivahtavan siniharmaa.

Kirahvien osalta jaottelu eri lajeihin on hyvin kiistanalainen. Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan lajeja olisi peräti kahdeksan, mutta 2016 tutkimuksessa päädyttiin neljään lajiin. Tulokset ovat vielä lopullisesti vahvistamatta. Kirjoitamme tähän nyt 2016 tutkimuksen mukaisesti. Siinä verkkokirahvi on luokiteltu yhdeksi neljästä kirahvilajista. Verkkokirahveja arvioidaan olevan vain 8 500 yksilöä luonnonvaraisina. Eläintarhoissa nähtävät kirahvit ovat usein verkkokirahveja.

Kirahviantilooppi on sukunsa ainoa laji. Kirahviantilooppi on hauskan näköinen ja sillä on nimensä mukaisesti pitkä kaula. Kirahviantilooppi elää kuivilla ja harvakasvuisilla pensassavanneilla ja niitä elää luonnossa 70 000 yksilöä. Keihäsantilooppeja puolestaan on olemassa kahta lajia ja niistä itäafrikan beisa on selvästi harvinaisempi. Keihäsantiloopit ovat hyvin näyttäviä antilooppeja pitkinä sarvineen, jotka voivat olla jopa puolitoista metriset. Keihäsantiloopit elävät aavikoilla, puoliaavikoilla sekä kuivilla ja avoimilla savanneilla.

Jo matkalla Samburuun huomasimme, että lämpötila nousi paljon korkeammaksi kuin Masai Marassa. Meillä oli ollut muissa kansallispuistossa koko päivän safariajot. Martin ilmoitti meille, että Samburussa näin ei tulisi olemaan, sillä keskipäivällä on yksinkertaisesti liian kuuma. Samburu on keskimäärin noin kilometrin alempana kuin esimerkiksi Masai Mara ja siellä olikin noin kymmenen astetta kuumempaa kuin Masai Marassa.

Samburu oli myös kuuman lisäksi myös todella kuiva ja maisemat oli hyvin erilaisia kuin esimerkiksi Masia Marassa. Samburussa oli paljon hiekkaa ja todella matalaa pensasmaista kasvillisuutta. Me toivoimme näkevämme Samburussa edellä kerrotun viisikon: grewy seepran, somalian strutsin, verkkokirahvin, kirahviantiloopin ja keihäsantiloopin. Näiden lisäksi ajattelimme, että meillä voisi olla mahdollisuus nähdä leopardi, sillä Samburun pitäisi olla varsin hyvä paikka siihen.

Saavuimme Samburuun iltapäivällä, joten meillä oli aikaa muutaman tunnin safariajoon. Meidän ensimmäinen safariajo oli heti erittäin onnekas, sillä näimme koko viisikon, josta Samburu on tunnettu. Keihäsantilooppi on todella näyttävä isoine sarvineen ja kirahviantilooppi on varsin hauskan näköinen pitkän kaulansa kanssa. Lisäksi kiinnitimme huomiota kirahviantiloopeissa siihen, että ne olivat pitkiä aikoja takajaloillaan, kun ne kurottelivat pensaista lehtiä.