Kävimme kaksi viikkoa sitten Tammelassa sijaitsevassa Torronsuon kansallispuistossa, josta pidimme todella paljon. Tammelassa sijaitsee kuitenkin myös toinen upea kansallispuisto, Liesjärven kansallispuisto. Periaatteessa kumpaankin kansallispuistoon pystyy tutustumaan lyhyesti päiväretkelläkin, mutta paremman kuvan kummastakin puistosta saa kuitenkin varaamalla kummallekin kansallispuistolle oman päivän.
Torronsuo oli hyvin rauhallinen ja vuosittainen kävijämäärä on noin 30 000 henkilöä. Varsin rauhallinen on Liesjärvenkin kansallispuisto, joskin vuosittaisia kävijöitä on hieman yli 50 000 henkilöä eli lähes tuplasti enemmän kuin Torronsuolla.
Vaikka Liesjärven kansallispuisto onkin kohtuullisen pieni, 21 neliökilometriä, on siellä kuitenkin useampia rengasreittejä kuljettavaksi. Reitit ovat keskenään maisemiltaan varsin erilaisia ja Liesjärven kansallispuistosta löytyy kaunista sammaleista havumetsää, korpisuota ja kaunista harju- ja järvimaisemaa.
Liesjärven kansallispuistossa on neljä rengasreittiä. Pohjantikka (5 km), Punatulkku (3,1 km), Soukonkorpi (3 km) ja Hyypiö (2,8 km). Pohjantikka ja Punatulkku lähtevät Korteniemestä, jossa myös Liesjärven kansallispuistossa oleva kuuluisa perinnetila sijaitsee. Helmikuussa perinnetila ei tarjonnut erityistä nähtävää, mutta kesällä siellä on suomalaisia alkuperäisrotujen kotieläimiä, kuten lehmiä, lampaita, kanoja ja kukko. Työtä tehdään perinteisin työtavoin ja kesällä voi myös osallistua talon arkisiin askareisiin sekä kasvukauden aikana järjestettäviin talkoisiin ja työnäytöksiin.
Soukonkorven rengasreitille on lyhin matka Kopinlahden parkkipaikalta. Hyypiönkierros alkaa puolestaan Pirttilahden parkkipaikan tuntumasta. Kaikki neljä edellä mainittua rengasreittiä on kuitenkin mahdollista yhdistää helposti yhdeksi pidemmäksi patikaksi, sillä reittien välillä kulkee ne yhdistävä ilvesreitti. Meidän tavoite olikin kiertää kaikki neljä rengasreittiä. Tämä ei kuitenkaan lopulta osoittautunut aivan helpoksi.
Aloitimme päivämme Kortenniemestä, jossa on myös kuivakäymälä. Vessapaperia siellä ei ole, joten omat vessapaperit on syytä olla mukana. Tutustuimme lyhyesti perinnetilaan, mutta kovin kauaa emme malttaneet sitä ihmetellä, sillä halusimme jo patikoimaan! Lähdimme aluksi kohti Pohjantikan rengasreittiä, joka on aluksi yhteinen Punatulkun kanssa. Kaunis reitti kulkee pääasiassa Liesjärven rantaa mukaillen ja reitin varrella on vanhoja metsiä ja paljon lahopuustoa.
Pohjantikan kierroksen jälkeen lähdimme ilvesreittiä pitkin kohti Soukonkorven kierroksen aloituskohtaa. Petyimme pahemman kerran, sillä aloituspisteessä oli paperilappu, jonka mukaan reitti on pitkospuiden huonokuntoisten pitkospuiden vuoksi vaarallinen ja siksi suljettu. Emme kuitenkaan antaneet asian vaivata, vaan jatkoimme jälleen ilvesreittiä pitkin kohti Kyynäränharjua ja viimeistä rengasreittiä, Hyypiön kierrosta.
Ennen Hyypiön kierrosta ilvesreittiä pitkin kuljettaessa tulee vastaan Kyynäränharju. Se on todennäköisesti koko Liesjärven kansallispuiston kuuluisin kohta ja siellä tulikin vastaan useampia reippailijoita, vaikka puiston muilla osuuksilla vastaan tuli ihan muutama ihminen. Me emme täysin ymmärtäneet Kyynäränharjun suosiota, vaikka se kivoja järvimaisemi molemmin puolin tarjosikin. Meidän mielestämme Liesjärven kansallispuiston upeimmat paikat löytyvät rengasreittien varrelta.
Matkanteko kuitenkin katkesi Kyynäränharjulla, sillä se oli eräästä kohdasta täysin veden alla eikä matkaa ollut mahdollista jatkaa niin, että olisi pysynyt kuivana. Jo ennen tuota kohtaa vettä oli paikoitellen erittäin paljon eikä polkua pitkin ollut mahdollista kulkea. Nämä kohdat oli kuitenkin mahdollista kiertää. Vaihtoehtoja ei käytännössä ollut, meidän oli lähdettävä takaisinpäin.
Kun saavuimme takaisin Soukonkorven reitin toiselle aloituspaikalle, ei kyseisellä aloituspaikalla ollut ilmoitusta, että reitti olisi suljettu. Ajattelimme, että kuljemme reittiä niin pitkään, että pitkospuu-osuus alkaa, jonka jälkeen palaisimme takaisin. Pitkospuille tultuamme huomasimme niiden olevan kaikesta huolimatta varsin hyvässä kunnossa ja päätimme kulkea reitin loppuun. Joltain osin pitkospuut olivatkin katkenneet ja niissä kohdissa piti olla tarkkana. Riskinä varmaan on lisäksi se, että niitä saattaa niitä kulkiessa katketa lisää ja siinä on mahdollista loukata itseään pahastikin. Meillä ei suhteellisen kevyinä onneksi ollut mitään ongelmia. Maisemien puolesta reitin kulkeminen oli nappivalinta, sillä reitin korpisuomaisemat olivat ilman muuta koko Liesjärven kansallispuiston parasta antia.
Takaisin kohti Korteniemeä kävellessämme päätimme kiertää vielä loppuosan Punatulkun kierroksesta. Sekin tarjosi erittäin kaunista sammaleista mäntykangasta. Loppuosaa Punatulkun kierroksesta oli hieman hankalaa kulkea, sillä täälläkin vettä oli polulla paikoitellen runsaasti. Onnistuimme kuitenkin kiertämään vettyneet kohdat hyvin.
Koska meiltä oli jäänyt Hyypiön kierros väliin, päätimme vielä lähteä kohti Pirttilahden pysäköintialuetta. Ennen Hyypiön kierrosta lähdimme vielä tutkimaan Kyynäränharjua ja pääsimme näköetäisyydelle samaisesta pikkusillasta, jonka toisella puolella matkantekomme oli katkennut. Loppujen lopuksi veden vallassa oli siis vain hyvin pieni osa Kyynäränharjusta. Ennen Hyypiön kierrosta kävimme myös katsomassa paikalla olevaa kaivoa, jonka vesi ei kuitenkaan ole ainakaan tällä hetkellä juomakelpoista.
Hyypiön kierroksen alkaessa olimme jo hieman väsyneitä ja reitillä oli jonkin verran korkeuseroja. Tämäkin reitti oli kuitenkin maisemiltaan erittäin kaunis tarjoten aluksi rehevää metsää ja lehtomaista kasvillisuutta. Myöhemmin reitti nousee Hyypiönkalliolle, josta voi ihailla maisemaa Tapolanjärvelle.
Päivämme Liesjärven kansallispuistossa oli erittäin onnistunut. Maisemat olivat kauniita ja maasto jopa yllättävän monipuolista. Voimme hyvillä mielin suositella Liesjärven kansallispuistoa kaikille, jotka pitävät luonnossa liikkumisesta. Kaikki neljä rengasreittiä ovat omalla tavallaan upeita, jonka vuoksi ne kannattaa meidän mielestä kiertää kaikki, jolloin saa varsin kattavan kuvan Liesjärven kansallispuistosta.
16 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Mä poikkesin joskus Korteniemen perinnetilalla, kun se osui reitin varrelle. Se oli aivan upea paikka etenkin kesäaikaan! Näköjään sen lisäksi pystyisi tekemään kivan päiväretken myös kansallispuistossa, toivottavasti eksyn tuonne siis vielä joku kerta uudestaan!
Mukava kuulla Emmi sinun kokemuksestasi perinnetilasta! Perinnetila on varmasti kesäisin oikein viehättävä paikka niin nuoremmille kuin vanhemmillekin reissaajille. Toivottavasti Tammela osuisi reittisi varrelle vielä uudestaan, sillä sekä Liesjärven kansallispuisto että Torronsuon kansallispuisto tarjoavat monipuolisesti luontokokemuksia.
Me yritettiin viime keväänä mennä tuonne retkeileen, mutta matka tyssäsi tiehen, joka oli täysin jäässä. Ei ollut puhettakaan, että kitkarenkailla olisi päässyt perille, joten retkeily siirtyi toiseen kertaan. Ehkä tänä vuonna 🙂 Kivalta kohteelta vaikuttaa!
Ohhoh! Onpa kurja, että retkeilynne tyssäsi ennen kuin pääsitte perille asti. Toivottavasti retkipäivään valikoitui kuitenkin jotain muuta mukavaa tekemistä. ? Liesjärven kansallispuisto on kyllä monipuolinen, joten viihdytte siellä varmasti! Ja mikäli käytte puistosta kesällä, pääsette nauttimaan myös perinnetilasta.
Kiitos, kun linkkasit tämän postauksen blogiini. Liesjärven kansallispuisto on vain sanana tuttu, mutta täytyy ehdottomasti suunnata Liesjärvelle, kunhan olen taas sielläpäin 🙂
Mukava Evaliina kuulla, että innostuit Liesjärven kansallispuistosta! Se on yksi meidän suosikkipuistoistamme. Kyynäränharju taitaa olla kuuluisin nähtävyys, mutta sammalmetsät ja metsäinen suo olivat meille vähintään yhtä upeita luontoelämyksiä.
Kiitos kattavasta reittiesittelystä. Viikonloppuna olisi tarkoitus patikoida Liesjärvellä ja tämä innosti suuntaamaan myös noille Korteniemen reiteille. Syyskuussa kun itse tilakin näyttää vielä olevan avoinna viikonloppuisin.
Mukava kuulla Hannele, että tästä oli hyötyä! Ihania patikkahetkiä.
No teillä oli kyllä aika kosteat oltavat täällä! 😀 Mutta ihanan tunnelmallisia kuvia tuolta keskeltä korpimetsää. Olen valmis kyllä kiertämään Soukonkorven lenkin tämän perusteella, näyttää paljon kivemmalta kuin ajattelin. Ihan mahtava ajatus kiertää kaikki rengasreitit, meillä ei olisi valitettavasti oikein rahkeet riittäneet siihen. Ihastuin kyllä Liesjärveen sen verran, että mielelläni menen tänne uudestaan.
Kyynäränharjun keliolosuhteet pääsivät kyllä yllättämään! Mukava kuulla, että sinäkin Sonja ihastuit Liesjärven kansallispuistoon. Me tykästyttiin kovasti Soukonkorven rengasreittiin ja toivottavasti pitkospuut on saatu siellä jo uusittua. Viihdyt varmasti.
Olipa ihana lukea reittikuvausta. Voi elää omat reissut samalla mielessä uudelleen. Ja heräsi ajatus, että jos Suomen talvet on leutoja jatkossakin, niin pitää lisätä päiväpatikointia, ette tainneet edes nastoja tarvita maaliskuun alussa ???
Olen Mari miettinyt samaa, aion jatkossakin hyödyntää leudot talvet käymällä patikointiretkillä. Nastakenkiä emme tarvinneet, kevättulva lukuunottamatta oli loistavat retkeilyolosuhteet.
Innostuin lukemaan tämän postauksen luettuani ensin Maa Quzuu -blogin tekstin Liesjärvestä. Sen luettuani mietinkin, että Suomessa on kovin paljon toistensa näköisiä kansallispuistoja (metsää ja järveä), vaikka joukkoon mahtuu toki aivan ainutlaatuisiakin paikkoja. Mutta mutta! Te olette kyllä vanginneet Liesjärven sammalmättäiden kauneuden hienosti ja antaneet puistolle oman ilmeen. Eli nyt Liesjärvi nousi matkakohteiden listalle – pakkohan siellä on käydä katsomassa, ovatko sammaleet siellä todella noin hienoja!
Kiitos Antti! Olen otettu sanoistasi. Liesjärven kansallispuisto on monipuolinen: sieltä löytyy sammalmetsää, korpisuota ja kapea, matala Kyynäränharju. Toivottavasti sinäkin pidät Liesjärven kansallispuistosta yhtä paljon kuin me!
Ajauduin vanhaan postaukseen ja huomasin, että teillä alkaa olla aika monta kansallispuistoa käytynä. Teette reissuistanne kivoja raportteja ja jaatte hienoja kuvia, kiitokset niistä. Meillä alkavat patikointireissut harventua, koska reissukumppanin jalat ovat kokeneet kovia. Mekin kävimme Liesjärvellä 10 vuotta sitten ja asuimme muutaman yön Hyypiön kämpässä Kyynärjärven rannalla. Se oli kaunista aluetta.
Voi kiitos Eila kommentistasi, lämmitti mieltä. Kansallispuistoja on tullut kierrettyä useita, kaikista emme ole ehtineet vielä kirjoittaakaan. Viihdymme luonnossa. Tunnen ihmisiä, jotka ovat vähentäneet luonnossa kävelyä ja osin siirtyneet maastopyöräilyyn, nimenomaan jalkavaivojen vuoksi. Vaikka meillä ei ole jalkavaivoja, kiinnostaisi minua kovasti maastopyöräily.
Liesjärven kansallispuistossa on mukavasti melko pienellä alueella vaihtelevaa maastoa, mukavan monipuolinen kansallispuisto. Kuulostaa ihanan rentouttavalta tuo teidän Liesjärven retkenne.