Viimeisenä päivänä kävimme vielä sikaritehtaassa. Pääsyliput Partagasin sikaritehtaaseen haetaan Havannan isoimmista hotelleista.  Tehtaassa ei pääasiassa saanut kuvata, mutta välillä tietyissä kohdissa annettiin erikseen lupa ottaa kuva. Meidän kanssa samaan aikaan kierrokselle osui yhdysvaltalaiset New Jerseyn seudulla asuvat mies ja nainen. Mies oli erittäin kiinnostunut sikareista ja tiesikin niistä varsin paljon. Hän kyseli oppaalta erinäisiä asioita jatkuvasti niin kauan kuin opas jaksoi hänelle vastata. Toisaalta oli ihan mukava, että tällainen henkilö sattui mukaan kierrokselle, koska osa kysymyksistä oli aika mielenkiintoisia eikä niitä olisi itse edes ymmärtänyt kysyä. Täällä huomasimme myös, että Viñalesissa sikaritilalle kerrottu asia, että Partagasissa keskiruotia ei poisteta, piti paikkaansa. Käynti oli kokonaisuudessaan todella mielenkiintoinen ja suosittelemme sitä kyllä kaikille, jotka Havannassa käyvät.

Loppupäivä kului vanhassa kaupungissa istuskelemassa. Lentokentälle meidät ajoi casamme omistaja, joka ilmeisesti myös ajaa jonkin verran taksia. Lentokentällä saatiin viimeinen hyvä muistutus kuubalaisesta palvelukulttuurista, joka siis valtio-omisteisten asioiden yhteydessä on surkea. Yritimme ostaa vesipullot, mutta kassalla ollut nainen ei ollut huomaavinaankaan meitä. Odottelimme vesipullot kädessä useamman minuutin. Jossain vaiheessa kyllästyimme ja nainen ilmoitti, että kioski on kiinni. Okei, ne miksei sitä voinut heti sanoa? Kun menimme istumaan penkille, huomasimme saman toistuvan muiden asiakkaiden kanssa. Sitten yritimme onneamme viereisen kaupan kanssa. Kävimme koputtelemassa kaupan oveen ja meille kerrottiin, että ”kauppa on kiinni”. No olihan kello jo yli yhdeksän illalla, niin ajattelimme, että eipä se niin yllättävää. Kauppa kuitenkin avattiin 10 minuuttia myöhemmin, niin jäimme ihmettelemään, miksi sitä ei voinut heti kertoa, että kauppa on aukeamassa pian.

Kokonaisuudessaan matka Kuubaan oli oikein onnistunut. Koemme, että näimme 10 matkallamme mukavasti Kuuban erilaisia seutuja. Paikoitellen turismin merkitys tuntui kasvaneen ehkä vähän liian suureksi, mutta Kuuba oli todella ainutkertainen matkakohde eikä sellaista oikeastaan ole missään muuallla.

2 Kommentit

  1. Mielenkiintoinen lukukokemus Kuubasta ja sen kauppojen aukioloista, tai lähinnä kiinnioloista – tätä se on, kun on opetettu siihen, että ei pidä ruveta sooloilemaan vaan tehdään niin kuin on sanottu. No ei siitä pitkää aikaa ole, kun Oulun parhaaksi kehutusta olutpaikassa tuli valomerkki siten, että ei viitsitty meille viidelle asiakkaalle tiskillä ensiksi ilmoittaa, että otatteko jotain vielä ennen valomerkkiä. Eiköhän se 50 euroa olisi ollut hyvä päätös illalle kassaan, kun ei sieltä ulos kumminkaan aikaisemmin lähetty kuin tasalta…

    Mitä sitten tulee aiheeseen eli sikaritehtaaseen, niin olisi itsellekin mieluisa kohde vaikka en poltakkaan. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde ja asia Kuubassa.

    Vastaa
    • Kiitos kommentista! Toden totta, maiden välillä on tässä sulkemiskäyttäytymisessä isoja eroja. Yhdysvalloissa kierretään koko asiakaskunta läpi kertomassa final call’ia. Mutta kyllä Suomessa yleensä tiskillä istuville ainakin asiasta mainitaan. Harmillinen tuo Oulun olutpaikan henkilökunnan toiminta, ei kovin asiakasystävällistä.

      Mekään emme tupakoi, mutta niin Viñalesin maaseudun tupakkafarmin kuin Havannan Partagasin sikaritehtaan käynnit olivat Kuuban reissun kohokohtia!

      Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa