Meidän ainoa syy vierailla Ushuaissa oli tuleva matkamme kohti Etelämannerta. Olimme odottaneet reissua todella pitkään ja nyt viimeinkin se oli toteutumassa.

Etelämantereelle matkustaminenkin on varsin haastavaa. Käytännössä ainoa tapa matkustaa Etelämantereelle ovat erilaiset risteilyt, joista osa menee esimerkiksi Falklandin saarten ja/tai Etelä-Georgian kautta, jolloin matkasta tulee pidempi. Ushuaiasta, josta Etelämantereelle on lyhin matka, tulee pituudeksi lyhimmilläänkin noin 800 kilometriä. Ja tuo 800 kilometriä on matkan pituus ensimmäisille Etelämantereeseen kuuluville saarille.

Usuaia mereltä päin katsottuna
lähdössä Etelämantereelle
lähdössä Etelämantereelle
Erä-Eeron piilokoju Lieksassa
Erä-Eeron piilokoju Lieksassa

Kohti Etelämannerta – pahamaineinen Drakensalmi

Kyseistä merialuetta, joka erottaa Etelä-Amerikan eteläisimmän kärjen Etelämentereesta, kutsutaan Drakensalmeksi. Drakensalmi yhdistää myös Tyynen valtameren ja Atlantin valtameren toisiinsa, ja sen läpi virtaa koko Antarktista kiertävä kylmä Länsituulten virta, joka on saanut nimensä voimakkaasti puhaltavien länsituulten mukaan, joiden nopeus voi olla 20–30 m/s. Länsituulten virta on maailman voimakkain merivirta, ja se kuljettaa noin kymmenen kertaa enemmän vettä kuin esimerkiksi suomalaisille tuttu Golfvirta. Kaikkein voimakkaimmillaan Länsituulten virta on juuri Drakensalmen kohdalle.

Drakensalmessa vallitsevaa säätä on hankalaa ennustaa, ja sen ylitys kestää noin 48 tuntia. Toki tuo edessä oleva rupeama hieman jännitti, mutta olimme innoissamme kun pääsimme viimein matkaan! Laivaan nouseminen sujui nopeasti. Aluksi meille jaettiin tuulta pitävät takit, saappaat ja pelastusliivit, joita käyttäisimme aina kun lähdemme rantautumaan.

rantautumassa Etelämantereelle
Etelämanner Yankee Harbour ja valkokulmapingviinit
Etelämanner Yankee Harbour ja valkokulmapingviinit
Etelämanner Yankee Harbour ja valkokulmapingviinit
Etelämanner Yankee Harbour ja valkokulmapingviinit
Etelämanner Yankee Harbour ja valkokulmapingviinit
rantautumassa Etelämantereelle

Laitoimme Drakensalmen ylitystä varten matkapahoinvointilaastarit. Yllätys olikin melkoinen, sillä joskus vastaavaa merenkäyntiä on ollut jopa kotoisella Itämerelläkin. Pohdimme Drakensalmen ylityksen jälkeen tyytyväisenä, että se ei ollut läheskään maineensa veroinen (myöhemmin paluumatkalla Drakensalmi näytti sitten toisen puolensa). Tämä oli siinäkin mielessä hyvä, että se helpotti turvallisuus ym. asioiden läpikäymistä.

Saapuminen Etelämantereelle – Yankee Harbour

Kolmantena oli päivä, jota olimme kovasti odottaneet. Saavuimme Etelämantereelle ja pääsimme ensimmäisen kerran maihin. Ensimmäinen maihinnousumme oli määrä tapahtua Eteläisiin Shetlandinsaariin kuuluvalla Yankee Harbourilla.

Yankee Harbourilla on valkokulmapingviiniyhdyskunta (gentoo), johon kuuluu noin 5 000 paria pingviinejä. Lisäksi Yankee Harbourilla voi hyvällä tuurilla nähdä esimerkiksi etelänmerinorsuja (southern elephant seal), weddelinhylkeitä (weddel seal) sekä pingviinien munia rosvoavia kihuja (skua).

Yankee Harbour Etelämanner
Yankee Harbour ja valkokulmapingviinit Etelämantereella
Yankee Harbour ja valkokulmapingviinit Etelämantereella
Yankee Harbour ja valkokulmapingviinit Etelämantereella
etelänmerinorsu Etelämantereella
Yankee Harbour ja valkokulmapingviinit Etelämantereella

Rantautuminen Etelämantereelle

Meidät oli jaettu aiemmin ryhmiin, joissa pysyisimme koko matkan ajan. Rantautumiset oli toteutettu niin, että joitain minuutteja aikaisemmin kuulutettiin ryhmän nimi ja neuvottiin valmistautumaan. Tämän jälkeen piti varsin nopeasti pukea ulkovaatteet päälle, laittaa saappaat jalkaan ja pelastusliivit ylle ja valmistauduttiin menemään ulos. Mielestämme tämä käytäntö toimi koko matkan ajan varsin hyvin.

Ilma oli hieman tuulinen ja sateinen, mutta emme antaneet sen häiritä. Astuimme ensimmäistä kertaa Etelämantereelle, mikä tuntui mahtavalta. Tai oikeastaan tässä vaiheessa olimme vielä Etelämantereeseen kuuluvalla saarella. Tuuli ja sade teki ilmasta varsin kylmän, vaikka lämpötila oli nollan paikkeilla.

rantautumassa Etelämantereelle
Etelämanner Yankee Harbour ja valkokulmapingviini
Etelämanner Yankee Harbour ja valkokulmapingviinit
Etelämanner Yankee Harbour ja valkokulmapingviinit
Etelämanner Yankee Harbour ja valkokulmapingviini

Rantauduttuamme meille oli merkitty tietty reitti jota kulkea, jotta herkälle ekosysteemille aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Reitti kulki kohti valkokulmapingviiniyhdyskuntaa. Matkalla sinne näimme muun muassa luita ja etelänmerinorsunaaraan makoilemassa rannalla. Kun saavuimme viimein pingviiniyhdyskunnan luo, oli tunne sanoinkuvaamattoman hieno, kun saimme katselle niiden temmellystä. Niiden joukossa näkyi myös yksittäinen myssypingviini (chinstrap) sekä mahallaan liukuva jääpingviini (adelie). Aikamme noita veijareita katseltuamme oli aika hypätä kumiveneeseen, joka vei meidät takaisin laivaan. Laivassa oli edessä ensin saappaiden desinfiointi, joka meni nopeasti.

Etelämanner Yankee Harbour ja valkokulmapingviinit
Etelämanner Yankee Harbour ja valkokulmapingviinit
luita Etelämantereella
luita Etelämantereella
Etelämanner Yankee Harbour ja valkokulmapingviinit
Etelämanner Yankee Harbour, etelänmerinorsu ja valkokulmapingviinit
Etelämanner Yankee Harbour, etelänmerinorsu ja valkokulmapingviinit
Etelämanner Yankee Harbour ja myssypingviini
Etelämanner Yankee Harbour ja jääpingviini
Etelämanner Yankee Harbour ja jääpingviini

Ensimmäisenä varsinaisena päivänä Etelämantereella ei ehditty päivällisen syömisen lisäksi tekemään muuta. Uskomaton päivä, kerta kaikkiaan. Ja näitä olisi luvassa useita lisää!

myssypingviini
jääpingviini
jääpingviini
jääpingviini
myssypingviini

28 Kommentit

  1. Tää on niin meidän unelma. Varmasti ollut aivan huikea reissu!

    Vastaa
    • Pingviinit ovat supersöpöjä. Oon lukenut, että siellä, missä niitä on, haisee kamalalle.. Ulosteet siis. Oletko samaa mieltä?

      Vastaa
      • Pingviinit ovat suloisia! Olimme melko lähelläkin pesiä, eikä mitään hajuhaittoja ilmennyt. Mukava pingviinien menoa oli katsella. Hyljeyhdyskunnissa sen sijaan haisee, mutta sellaisia Etelämantereella ei ole.

        Vastaa
    • Reissu oli uskomaton. Me rakastetaan luontokohteita ja tämä oli unelmien täyttymys. Toivottavasti tekin pääsette vielä toteuttamaan unelmanne ja matkaamaan Etelämantereelle!

      Vastaa
  2. Meillä on miehen kanssa bucket listillä Etelämantereen risteily. Mielenkiinnolla odotan jatko-osia tähän postaukseen. Ihana lukea näitä.

    Vastaa
    • Jee, kiva kuulla, että Etelämantereen postaukset kiinnostaa! Lisää luettavaa on tulossa. Etelämantereella käyminen on kyllä ainutlaatuinen kokemus.

      Vastaa
    • Joo, tämä oli ikimuistoinen reissu. Ja Etelä-Amerikan rannikolta sai kyllä jonkin aikaa matkustaa, ennen ensimmäistä rantautumista Etelämantereelle. Meidän risteily maksoi n. 10 000e. Emme halunneet halvinta hyttiä vaan ehdottomasti ikkunahytin. Säästöä tulisi varmasti, jos matkustaisi Ushuaiaan ja sieltä vasta hankkisi jämäpaikat risteilylle.

      Vastaa
  3. Huikea reissu ja super mielenkiintoinen postaus! Paljonko reissu maksoi ja mitä kautta/milloin varasitte sen? 🙂

    Vastaa
    • Kiva Eveliina kuulla, että Etelämantereen kirjoitukset kiinnostavat. Meidän reissu maksoi n. 10 000e. Kuten aiemmin Cilla Marialle kirjoitin, jonkin verran halvemmallakin risteilyn olisi voinut saada, jos etukäteen olisi paikan päälle matkustanut Ushuaiaan risteilyjen jämäpaikkoja odottamaan ja sisähytti olisi kelvannut. Varattiin risteily noin vuotta etukäteen Risteilykeskuksen kautta. Risteilyn osto tuli tehtyä ex tempore, emmekä siis tehneet etukäteen mitään laajempaa selvitystyötä. Olimme erittäin tyytyävisiä risteilyyn ja upean reissun Mikko suunnitteli meillä tämän risteilyn ympärille.

      Vastaa
  4. Ai että mä odotin tätä postausta! Tämä on mulla se ainoa puuttuva manner ja aivan ehdottomasti bucket listalla. Kiitos taas myös hienoista kuvista! Oliko tuo kymppitonni siis per hytti eli teiltä kahdelta? Katsottiin jokunen vuosi sitten risteilyä Uudesta-Seelannista, mutta se olisi ollut monta kertaa kalliimpi. Vitsailin silloin, että jos myytäis kotimme, voisimme lähteä. No, myytiin kotimme ja jäätiin maailmalle, mutta ei sentään pistetty omaisuuttamme tuohon reissuun. Tuo 10 k olisi jo sellainen, että sen raapisi kasaan once in a lifetime -tyylillä.

    Vastaa
    • Jee, mahtavaa Tanja kuulla, että odotit Etelämantereen postaustamme. Näitä on tulossa vielä lisää, saat kattavamman kuvan meidän kokemuksista risteilyltä. Hyvä, että tarkensit: hinta tosiaan on n. 10 000e meiltä kahdelta, täyshoidolla. Uudesta-Seelannista onkin paljon pidempi matka Etelämantereelle, joten ei ihme, että risteilyt sieltä ovatkin kalliimpia. Tämä todellakin on once in a lifetime -elämys!

      Vastaa
  5. Kyllähän tuo olisi upeaa nähdä (ja kuvata) noita pingviinejä ihan itse ja lähietäisyydeltä! Mutta kauas on pitkä matka – ja sitten vielä välissä tuo Draken salmi …
    Joskus vielä leikittelin ajatuksella, että pitäisikö tämäkin reissu tehdä, mutta nyt taitaa jo olla niin, että loppuelämämme matkalistalle sille ei enää ole tilaa.
    Tosin jäin vähän miettimään tuota hintaa, jonka tosin jollain tarkkuudella tiesinkin, että ehkä siitä voisi päätellä, että kyllä tuolla senioreita(kin) käy, sillä heillä taitaa kuitenkin helpoiten olla rahaa irroitettavissa vaikka tuollaiseen reissuun, eli ehkei tuo nyt ihan ihme kuntoa vaatisi, mutta … se Draken salmi 🙂

    Vastaa
    • Kiitos Pirkko, kun jaoit pohdintojasi. Joo, oli upea nähdä eri pingviinilajeja ihan läheltä. Ennen Etelämantereen risteilyä olimme nähneet vain afrikanpingviinejä ja odotin pingviinipongauksia innolla. Me nautimme risteilystä todella paljon, vaikka olihan Etelämantereelle pitkä matka.

      Me olimme tämän risteilyn nuorimpia, senioreita oli mukana useampia. Kunnioituksella myös katselin erästä sokeata pariskuntaa, jotka olivat matkalle lähteneet. Lapsiperheitä risteilyllä ei ollut yhtäkään. Risteilyn hinta ymmärrettävästi karsii nuorempia matkailijoita pois.

      Vaikka matka risteilylle on pitkä ja Drakensalmi jännitti ja paluumatkalla todella keinuttikin, niin meille tämä oli ehdottomasti kaiken vaivannäön arvoista.

      Vastaa
  6. Hienoa lukea, että ympäristö on matkalla huomioitu hyvin ja liikutaan herkän luonnon ehdoilla. 🙂

    Vastaa
    • Todellakin! Etelämantereelle kun mennään, on erittäin tärkeä olla varovainen ja välttää häiritsemästä herkkää luontoa. Risteilyn henkilökunta piti hyvät infot ja henkilökunta koostuikin tiedemiehistä ja tutkijoista, joten kunnioitus luontoa kohtaan oli vahvasti läsnä.

      Vastaa
  7. Tämä on kyllä sellainen ikimuistoinen, once in a lifetime kokemus! Onko tämä reissu jäänyt parhaiten mieleen teidän tekemistä reissuista? Musta tulis kyllä pingviini fani, jos näkisin noin paljon suloisia pingviinejä!

    Vastaa
    • Tämä Etelämantereen reissu oli kyllä mahtava! Risteily Etelämantereelle ja sen ympärille rakennettu reissu on ehdottomasti yksi parhaiten mieleen jääneiden joukossa. Pyrimme toteuttamaan unelmiamme ja panostamme tällä hetkellä juuri niihin kivoimpiin kohteisiin, joten olisi vaikea nostaa esille vain yhtä matkaa. Ja pingviinit ovat suloisia! Ennen tuonne matkalle lähtöä luin pingviineistä kertovaa kirjaa, oli mahtava nähdä niitä luonnossa.

      Vastaa
  8. Mikähän mahtaa olla tilanne näin korona-aikana, kun risteilyiden suosio on laskenut, niin onko Etelä-Mantereelle risteilyjä järjestetty?

    Vastaa
    • En Ahti tiedä, onko Etelämantereen risteilyjä korona-aikana tosiasiassa järjestetty. Näyttäisi siltä, että niitä kuitenkin koko ajan myydään. Argentiinaan ei kuitenkaan taida päästä ja risteilyt lähtevät Argentiinan Ushuaiasta, joten luulisin, että niitä ei olla voitu toteuttaa.

      Vastaa
  9. Voi hurja, mikä matka! Olen iloinen, että sain lukea tämän ja nauttia kertomuksestanne ja kuvistanne näin, koska olen ihan varma, että tuulinen salmi, kumisaappaiden ja pelastusliivien pukeminen ja muutenkin kylmä sää eivät meitä oikeaan läsnäolomatkaan houkuttelisi. Mutta kuten sanoin, nautin tämän lukemisesta. Aila

    Vastaa
    • Mukava kuulla Aila, että nautit matkakertomuksestamme. Ymmärrän hyvin, että tämänkaltainen matka ei kaikkia houkuttele, kun taas osalle risteily Etelämantereelle olisi unelmien täyttymys. Ja sehän on tärkeää, että tekee matkoista omannäköisiä. Kun kylmä sää ei houkuttele, voikin osallistua kylmiin matkakohteisiin tällain virtuaalisesti. Kiitos, kun luit ja jätit kommenttia.

      Vastaa
  10. Taisin löytää juuri uuden unelmakohteen – juuri täydellisen extreme! Innolla odottelen tulevia postauksia! 🙂

    Vastaa
    • Jes, kiva Otto kuulla, että sait täältä inpsiraatiota. Etelämanner on huima matkakohde. Lisää postauksia Etelämantereen risteilyltä on tulossa.

      Vastaa
  11. Tällaiseen matkaan olisi uskomattoman hieno päästä!

    Omassa bucket-listallani ei yleensä ole kovin vaikeasti päästäviä kohteita, mutta Etelämanner kuulosti niin erikoiselta, että nyt aloin haaveilla siitä. Odotan innolla seuraavia postauksia tästä matkasta!

    Vastaa
    • Kiva kuulla Nadine, että Etelämanner alkoi kiinnostamaan! Etelämantereelle pääsy tosiaan on pienen vaivannäön ja odotuksen takana, kun ensin pitkät lentomatkat vaihtoineen ja sen jälkeen vielä laivalla Drakensalmen ylitys. Mutta ehdottomasti kaiken sen arvoista!

      Vastaa
  12. Olitteko matkassa Hurtigrutenin laivalla? Itselleni tuli nostalginen olo, kun aloin muistella Hurtigrutenin risteilyä Norjan rannikolla yli kymmenen vuoden takaa. Siinä oli vähän samaa henkeä, kun laiva heilui ja kylmä vesi vihmoi naamalle heti, kun astui yläkannelle.

    Vastaa
    • Joo, laivan oli Hurtigrutenin MS Midnatsol. Tämä oli meidän ensimmäinen risteily ja tykättiin paljon. Ollaan katseltu muitakin luontopainotteiset risteilyjä ja voi että, kuinka mielenkiintoisia löytyykään!

      Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa