Teimme Kiotosta päiväretken Himejin kautta Hiroshimaan. Matkustimme Kiotosta ensin luotijunalla tunnin matkan Himejiin, josta junamatka Hiroshimaan kesti myöskin tunnin. Hiroshimassa suurin mielenkiintomme kohdistui tietysti sen pommitukseen toisessa maailmansodassa liittyneisiin asioihin, jotka ovat todella surullisia.
Hirsoshimaan pudotettiin atomipommi 6.8.1945. Se tappoi välittömästi 75 000 ihmistä ja myöhemmin moni ihminen kuoli syövän seurauksena. Lisäksi syntyi myös lukemattomia epämuodostuneita lapsia. Vuoden 1945 loppuun mennessä kuolleita oli jo 130 000–150 000, ja vuoden 1950 loppuun mennessä 200 000 ihmistä. Yhteensä atomipommin arvioidaan vaikuttaneen 310 000–320 000 ihmiseen. Itse Hiroshiman kaupunki tuhoutui käytännössä täysin, mutta jälleenrakennettiin toisen maailmansodan jälkeen uudelleen.
Hiroshiman nähtävyydet
Hiroshimassa on kaksi kuuluisaa nähtävyyttä. Ensimmäinen niistä on atomipommin jälkeen pystyssä pysyneen rakennuksen, teollisuuden edistämisen tarkoitetun näyttelyhallin, jäänteet. Tämä toimii nykyisin Hiroshiman rauhanmuistomerkkinä. Näyttelyhalli, joka nykyisin tunnetaan A-Bomb Domena eli Atomikupolina, oli ainoa atomipommin räjähdyskeskuksen lähelle ollut rakennus, ja yksi ainoista koko Hiroshimassa, joka säilyi pystyssä. Pommi räjähti aivan näyttelyhallin yläpuolella ja itse asiassa räjähdysaallon lähes kohtisuoran kulman ansiosta osa rakennuksen seinistä säilyikin pystyssä.
Muistomerkki symboloi rauhaa ja tavoitetta päästä eroon ydinaseista. Rauhanmuistomerkki lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1996.
Muistomerkin lisäksi toinen kuuluisa nähtävyys on Peace Memorial Museum eli Rauhanmuseo. Vaikka pommituksesta oli lukenut paljonkin etukäteen, niin silti museossa oli uuttakin tietoa. Rauhanmuseossa käynti veti kyllä mielen matalaksi. Näytillä oli ihmisten tuhoutuneita vaatteita ja muita heiltä jääneitä esineitä. Näytillä oli myös valokuvia ihmisistä järkyttävine palovammoineen. Lisäksi Rauhanmuseossa tietysti esitetään atomipommin aiheuttamaa hävitystä yleisemmin, jota havainnollistettiin kuvilla ennen atomipommia ja kuvilla räjähdyksen jälkeen. Rauhanmuseossa on myös kertomuksia ihmisistä, joista osa selvisi atomipommin tuhoista, osa ei.
Hiroshimassa on myös linna, mutta se on paljon vaatimattomampi kuin Himejin linna, niin päätimme jättää linnan väliin. Marika on aiemmin käynyt Hiroshiman linnassa syysruskan aikaan.
Hiroshiman linna, toiselta nimeltään Karppilinna (Rijō) rakennettiin 1590-luvulla. Se kuitenkin tuhoutui atomipommin seurauksena. Linna rakennettiin uudelleen 1958. Hiroshiman linna toimii nykyään museona ja esittelee linnan ja Hiroshiman historiaan ajalta ennen toista maailmansotaa. Hinta päärakennukseen on 370 jeniä eli noin 3 euroa, muualle on vapaa pääsy.
Hiroshiman linnan vieressä on upea Shukkeien puutarha. Marika ihastui tähän puutarhaan, jossa on erilaisia miniatyyrimaisemia. Puutarhassa on useampi teetalo. Sisäänpääsy on 260 jeniä eli noin 2 euroa.
Ihastuttava Miyajima
Hiroshiman välittömässä läheisyydessä on kiinnostava ja kiva vierailukohde, saari nimeltä Itsukushima (Myajima), jossa mekin päätimme käydä.
Miyajimalle oli helppo päästä ottamalla ensin raitiovaunu (numero 2) Hiroshimasta Miyajimaguchin asemalle, josta oli lyhyt kävely lautalle. Lauttamatka kestää saatelle kestää kymmenisen minuuttia. Muitakin tapoja saarelle on, mutta me koimme tämän hauskaksi, vaikka se ei kaikkein nopein olekaan.
Miyajimalla on kiinnostava historia. Siellä sijaitsee nimittäin šintolainen pyhättö, jonka alkuperä on 500-luvulla ja se on ollut nykyisessä muodossaan vuodesta 1168. Pyhättö on rakennettu ikään kuin laiturille. Tämä johtuu siitä, että saaren pyhyydestä johtuen tavalliset ihmiset eivät saaneet astua saarelle, jolle tultiin vedessä olevan, kelluvalta näyttävän portin, toriin läpi.
Kyseinen portti on nykyään yksi Japanin suosituimmista turistinähtävyyksistä. Se näyttää kelluvalta vain nousuveden aikaan, laskuveden aikana meri jää pitkälle sen taakse. Se näyttää mielestäni hienommalta nousuveden aikaan, mutta toisaalta, laskuveden aikaan portin luokse on mahdollista kävellä.
Meidän mielestä Miyajiman yksi suurimmasta viehätyksestä on siellä elävät japaninpeurat! Ne ovat kesyyntyneet ja elelevät temppelialueella ihmisten seassa. Nämä ovat samoja peuroja kuin voi tavata myös Narassa.
Ehdimme näkemään päivän aikana kaikki meitä kiinnostaneet nähtävyydet ja syömään Hiroshimassakin okonomiyakia, joka on hieman erilaista kuin Kansain alueella. Hiroshimassa siihen esimerkiksi lisätään usein nuudeleita. Japanissahan Hiroshima ja Osaka kilpailevat alkuperäisen okonomiyakin kotipaikan asemasta.
Kaiken kaikkiaan päiväretkemme Hiroshimaan oli todella onnistunut, vaikka päivästä tulikin varsin pitkä. Mielestämme Hiroshima on kohde, jonka kaikkien Japanissa matkustavien kannattaa kokea, vaikka varsinkin herkimpiä se saattaa myös järkyttää.
22 Kommentit
Lähetä kommentti
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
Tästä tuli taas vähän lisää vettä Japani-kuumeen myllyyn! Nuo peurat ovat ihania, joskin niiden ruokkimisella alkaa ilmeisesti olla vähän ikäviäkin seurauksia. Peurat olivat vähän turhan innokkaita ihmisten (tai siis ihmisten niille antaman ruuan) perään Narassa. Näimme mm. peuran nappaavan jonkun kädestä paperikartan ja pistelevän sen poskeensa. Yrittivät syödä kaiken mahdollisen ja usein söivätkin. Mutta söpöjähän ne ovat!
Hiroshimassa voisi joskus käydä tuolla museossa ja muistomerkillä. Masentaviahan tällaiset kohteet ovat, mutta informatiivisia ja siten kiinnostavia. Nuo muut päiväretken nähtävyydet vaikuttavat myös hienoilta, joten olisihan retkellä samalla jotain vähän ”iloisempaakin” katseltavaa.
Minulla on Jenni samanlaisia ikäviä kokemuksia Naran peuroista. Ne tulevat turhan innokkaasti tutkimaan ihmisten laukkuja ja yrittävät avata niitä. Miyajimassa emme nähneet vastaavaa. Narassahan myydään peuroille annettavia keksejä, Miyajimassa keksikojuja emme nähneet. Ehkä peurojen ruokkiminen voi olla syy Naran peurojen röyhkeämpään käytökseen?
Olen samaa mieltä, että kohteet kuten Hiroshiman pommituksen muistomerkit ja museo ovat ahdistavia. Kuitenkin tärkeä osa historiaa ja aivan eri tavalla tulee mietittyä tapahtumia kyseisessä paikassa käydessä ja ihmisten tarinoita kuullessa. Onneksi lähellä on myös kevyempiä turistikohteita.
Hiroshima on kyllä pysäyttävä kohde. Olimme Japanissa osana valmista kiertomatkaa, joka keskittyi pitkälti Kiotoon, mutta Osakassa oli sen verran vapaatakin, että lähdimme junalla päiväretkelle Hiroshimaan, josta olimme varanneet meille paikallisoppaan, jotta päivässä osaisimme/ehtisimme nähdä mahdollisimman paljon, ja niinhän me sitten näimmekin.
Museosta jäi erityisesti mieleen, että miten pieni se pommi oli. Tuo pystyyn jäänyt rakennus, sekin oli kyllä vaikuttava muisto tapahtuneesta.
Mahtavaa Pirkko, että teitte omatoimisesti päiväretken Hiroshimaan. Ja loistoidea ottaa paikallisopas, sitä kautta varmasti sai hyvin päivän hyödynnettyä.
Minusta Rauhanmuseo oli hyvin koskettava. Olen itse asiassa käynyt siellä kahdesti. Varsinkin yksin siellä käydessäni osa museon sisällöstä veti hyvin hiljaiseksi. Jälkimmäisellä kerralla oli helpompaa, kun Mikko oli mukana ja tiesin, mitä odottaa. Kaikesta huolimatta tärkeä vierailukohde.
Hiroshima oli todella koskettava. Me satuimme sinne amerikkalaisen Kiitospäivän aikaan, eli silloin kun normaalisti mietimme mistä kaikesta elämässä olemme kiitollisia. Veti aika hiljaiseksi miettiä niitä Hiroshimassa. Varsinkin se museo sai monenlaisia tunteita pintaan ja jouduttiin vähän vuorottelemaan parissa huoneessa, ettei meidän silloin muistaakseni 5-vuotias saisi ihan painajaisia.
Tuo ihana saari jäi meillä käymättä vaikka olin kyllä lukenut siitä kun suunniteltiin matkaa. Se oli varmaan hieno kokemus. Me nähtiin peurat siellä Narassa ja sekin oli upea paikka.
No huh, voin Paula kuvitella, että kokemus on ollut entistäkin voimakkaampi kiitospäivänä. Ja totta, tämä ei tosiaan ole kovin lapsiystävällinen museo. Kuitenkin sellainen, mihin varmasti moni aikuinen haluaa matkallaan mennä.
Miyajima on tosiaan kaunis retkikohde. Kuten tuossa aiemmin kirjoitin, siellä peurat tuntuivat jättävän ihmiset rauhaan paremmin kuin Narassa. Naran peuroista minulla ainakin on huonoja kokemuksia, kun eivät millään antaneet laukkuni olla rauhassa vaan yrittivät potkia ja väkinsin avata sitä ruoan toivossa. Olinkin varoitellut peuroista Mikkoa, mutta meidän yhteisellä Naran vierailulla kokemus olikin taas aivan erilainen. Tuolloin oli Golden Week ja paikallisia turisteja oli paljon, Naran puistossa peurat vaikuttivat aivan kyllästyneiltä ihmisiin, eivätkä olleet kiinnostuneita aina edes keksitarjoiluista.
Kiinnostava postaus jälleen, ja oivallisia kohdevinkkejä! Hiroshiman rauhanmuistomerkki näyttää jo kuvissa todella vaikuttavalta, ja yhdistettynä vielä museon raadollisuuteen vetää varmasti hiljaiseksi. Tuo Miyajiman saari portteineen ja peuroineen puolestaan vaikuttaa todella hurmaavalta! Siellä kiinnostaisi myös patikkareitit Mt Misenille ja muille saaren kukkuloille ja näköalapaikoille.
Voi kiitos Anne, ilahdutti valtavasti kuulla, että pidit postauksesta! Minä olen yksin reissatessani käynyt patikoimassa Miyajiman näköalapaikoille, tykkäsin kyllä kovasti. Hyvä kun vinkkasitkin siitä. Ja Miyajima on kyllä hyvää vastapainoa Hiroshiman vakavammille nähtävyyksille. Itselleni ainakin on tärkeää, että tällaisten kohteiden jälkeen olisi jotain kevyempää ja mielellään luonnonläheistä ajanvietettä.
Huikeita nuo Japanin maisemat ja muistomerkit! Ja tietysti Hiroshima.
Me emme ole vielä ehtineet Japaniin lainkaan, mutta Hiroshima olisi kyllä hieno ottaa matkareitille. Myös autenttinen japanilainen ruoka kiinnostaa ihan valtavasti. Kiitos vinkeistä!
Kiva kuulla, että Japani kiinnostaa! Hiroshiman pommitus on kyllä niin olennainen osa japanilaisten historiaa ja siten oli meille luonnollinen osa matkasuunnitelmaamme. Ja jaan kiinnostuksenne japanilaiseen ruokaan. Ihastuin ensimmäisellä Japanin vierailullani paikalliseen ruokaan ja näiden postausten myötä olen itsekin haaveillut uudesta matkasta Japaniin. Mielellään kunnon aikataululla, jotta ehtisi syödä monipuolisesti eri ruokia, ja sushiakin useamman kertaa.
En ollut ajatellut, että Hiroshimassa on kuitenkin noin paljon rakennuksia pystyssä. Hyvä kulla, että siellä tosiaan kannattaa vierailla!
Hiroshima on tosiaan rakennettu hienosti uudelleen. On mielestäni silti hyvä, että atomipommituksesta A-Bomb Dome on jätetty sellaisenaan muistuttamaan tapahtuneista. Ehdottomasti kannattaa vierailla Hiroshimassa, mikäli Japaniin matkaa. Tosin kannattaa huomioida oma herkkyys ja suunnitella päivnä aktiviteetit sen mukaisesti. Itselleni nimittäin on tällaisten raskaampien nähtävyyksien jälkeen tärkeää, että pääsen rauhoittumaan esimerkiksi luontokohteessa. Siten Shukkeien puutarha tai Miyajima ovat oiva käyntikohde päivän päätteeksi.
Mielenkiintoista nähdä ja kuulla Hirosimasta. En varsinaisesti koskaan ole haaveillut matkasta Japaniin, mutta täällä olisi mielenkiintoista käydä.
Söpöt peurat!
Hiroshima jää kyllä matkakohteena hyvin mieleen. Ja minusta Hiroshima ja Miyajima ovat loistava kombo ja nimenomaan juuri tässä järjestyksessä. Ainakin itse kaipaan jotain rauhoittavaa raskaampien nähtävyyksien jälkeen. Miyajiman peurat olivat kyllä suloisia!
Historiallisista tapahtumista on aina mielenkiintoista lukea ja vaikka en olekaan koskaan tuntenut vetoa Japania kohtaan, niin Hiroshima on pysäyttävä tapahtuma ja tämä avasi infoa aiheesta hieman lisää. Maailmamme historiassa on todella ollut hirveitä julmuuksia, joita ei vaan voi ymmärtää, tämä yksi niistä. Mukavasti tekstin loppukevennyksenä nuo ihanat peurat ja kauniitakin maisemia, rakastan eläimiä ja ne kyllä piristävät aina synkkienkin aiheiden keskellä! 🙂 Hyvä kirjoitus!
Kiitos Tiina Johanna! Meitä yhdistää kiinnostus eläimiin ja luontoon. En taida ikinä kyllästyä eläinten katseluun. Miyajima oli loistava kohde Hiroshiman pommituksen muistomerkien ja museon jälkeen.
Kyllä Japani-kuume taas kasvoi asteen korkeammaks tämän postauksen myötä! Pelkästään nuo uskomattoman kauniit puutarhat ja vanhat rakennukset olis hyvä syy lähteä joskus tuonne suunnalle. En ihmettele yhtään, miks Marikakin ihastui tuohon puutarhaan!
Mutta tuo Hiroshiman muisto on kyllä surullinen.. Oon joskus nähny kans kuvia niistä palaneista ihmisistä, eikä se näky unohdu koskaan 🙁
Kiva kuulla Cilla Maria, että sinäkin podet kanssani matkakuumetta Japaniin!
Ymmärrän varsin hyvin tuon, että kuvamuisto pommituksen uhreista ei unohdu. Itsellenikin jää tämän kaltaisista kohteista aivan eri tavalla muistoja mieleen. Itselleni on kuitenkin tärkeä käydä myös näissä surullisissa kohteissa.
Tuonne Rauhanmuseoon pitäisi kyllä päästä. Varmasti surullinen ja ahdistava paikka, mutta minä pidän museoista, jotka avaavat historiallisia tapahtumia ja muistuttavat kauheuksista. Muistuttaa aika paljon Saigonin War Remnants Museumia, jossa kerrataan Vietnamin sodan vaiheita.
Minullekin on Katja tärkeää, että käyn tutustumassa tämänkaltaisiin museoihin, jotka muistuttavat historian vääryyksistä. Vaikka näyttelyt raskaita ovatkin, on aihe tärkeä. Kun matkaamme Vietnamiin, aiomme ehdottomasti käydä mainitsemassasi museossa.
Tietysti kun tätä Hirosimaa vertaa Tsernobyliin, niin onhan tämä vielä kauheampi juttu ja esimerkki ihmisten julmuudesta. Tulee jotenkin samanlainen fiilis, kun kävi Dachaun keskitysleirillä tai esimerkiksi Robben islandin vankilassa.
Kaiken tuon Hirosiman kauneuden takana kauhu, valitettavasti. Ehdottomasti kohde, jossa haluaisin käydä vierailulla.
Paikallisten kärsimyksestä ja kohtaloista lukiessa on vaikea ymmärtää ihmisen julmuutta. Samankaltaisia ajatuksia tosiaan herää kuin Dachaussa tai Robben Islandin vankilassa, pysäyttäviä kohteita nämä kaikki. Vaikka nämä raskaita vierailukohteita ovatkin, niin haluan ehdottomasti sisällyttää omiin matkoihini. Historiaa ei tule unohtaa.