Great Ocean Road on yksi maailman tunnetuimmista maisemareiteistä. Tie rakennettiin 1919 – 1932 ensimmäisestä maailmansodasta palanneiden sotilaiden työllistämisprojektina. Reitti alkaa Melbournen läheltä Torquayin rantakaupungista ja kulkee 243 kilometrin matkan Allansfordiin, Warrnamboolin lähelle. Tunnetuin maamerkki on 12 apostolin kivimuodostelma, mutta reitin varrella on kuitenkin paljon muitakin upeita kohteita, joilla kannattaa pysähtyä.

Kävimme kävelemässä sademetsässä Maits Rets -nimisen kävelyreitin. Meits Rets on osa Otwayn kansallispuistoa, johon olisi voinut tutustua syvällisimmenkin. Reitti on pituudeltaan 800 metriä ja taisimme käyttää siihen noin puoli tuntia, kun rauhassa kävelimme ja otimme välillä kuvia. Kävely tapahtuu kävelysillan päällä, joka on rakennettu, jotta kasvit ja niiden juuret eivät vahingoittuisi. Jos on oikein hyvä tuuri, voi reitin varrella nähdä myös eläimiä kuten koaloja ja kenguruja. Emme valitettavasti kuitenkaan nähneet eläimiä oman kävelymme aikana. Hyvänä puolena oli se, että muita ihmisiä oli paikalla vain kourallinen eli tässä mielessä tilanne oli todella erilainen verrattuna reitin suosituimpiin pysähdyspaikoihin.

Seuraavaa pysähdyspaikkaamme emme valitettavasti osaa nimetä, sillä emme olleet etukäteen tätä pysähdystä suunnitelleet sitä eikä paikasta oikein löydy tietoakaan mistään. Päätimme kääntyä Great Ocean Roadilta pois, koska muutama auto edessämme teki myös niin. Mietimme, että ehkä heillä oli tiedossa joku pysähtymien arvoinen paikka. Meille ei täysin selvinnyt mihin muut autot lopulta olivat menossa, mutta näimme sattumalta kenguruja pellolla!

Moonlight Head oli seuraava pysähdyspaikkamme. Parkkipaikalta on lyhyt kävely näköalatasanteelle, joka on 90 metriä merenpinnan yläpuolella. Halusimme kuitenkin mennä alapuolella olevalle rannalle, jota kutsutaan nimellä Wreck Beach. Nimi johtuu siitä, että rannan edustalle on aikoinaan haaksirikkoutunut kaksi laivaa (Gabrielle vuonna 1870 ja Fiji vuonna 1890), joiden ankkurit ovat rannalla. Rannalle oli varsin jyrkkä kävelyreitti, joka ei kuitenkaan tuottanut suurempia hankaluuksia. Rannalla lähdimme päättäväisesti kohti ankkureita. Lisäjännitystä asiaan toi se, että ankkurit ovat saavutettavissa vain laskuveden aikaan ja meidän rannalla ollessamme laskuveden alhaisin hetki oli jo ohitettu. Kun pääsimme ankkureiden kohdalle, vesi olikin jo vähän turhan korkealla ja kengäthän siinä väkisinkin kastui. Kuvien ottamisen jälkeen lähdimme kiireesti takaisin, mutta juuri ennen kuin lähdimme kiipeämään jyrkkää nousua, huomasin, että puhelimeni on pudonnut. Päättelimme heti, että se on pudonnut ankkureiden luokse, kun otimme kuvia. Lyhyen pohdinnan jälkeen päätimme lähteä juosten pelastamaan puhelinta. Ankkureiden luota puhelin tosiaan löytyi. Viimeistään tässä vaiheessa alkoi jo hieman pelottamaan, että ehdimmekö nousuveden alta pois. Juuri ja juuri ehdimme, joskin kengät kastuivat ja luonnollisesti paita hiestä aivan märkä.

Moonlight Headin jälkeen oli vuorossa kaikkein kuuluisin pysähdyspaikka, nimittäin 12 apostolia. 12 apostolia on merestä esiin tulevia näyttäviä kalkkikivipaaseja. Nimi on hieman harhaanjohtava, sillä kalkkikivipaaseja on jäljellä vain seitsemän. Vuonna 2005 ja 2009 kivipaaseja romahti eroosion seurauksena ja sama kohtalo tulee todennäköisesti muillakin joskus tulevaisuudessa. Verrattuna aikaisempiin pysähdyspaikkoihin, jossa oli vain kourallinen ihmisiä, oli ero valtava. Ihmisistä huolimatta olihan kivimuodostelmat vaikuttavia ja oli mukavaa päästä näkemään ne. Gibsonin steps -rappusia pitkin voisi päästä katsomaan muodostelmia lähietäisyydeltä suoraan rannalta. Tämän kanssa on kuitenkin sama kuin Wreck Beach -rannan, nousuveden aikana rannalle ei pysty menemään, jonka vuoksi me ihastelimme kalkkikivipaaseja kauempaa.

Great Ocean Roadin alkupäässä meitä kiinnostaneita pysähdyspaikkoja oli vain muutama. Reitin loppupäässä sen sijaan usea pysähdyspaikka oli varsin lähellä toisiaan. Muutaman minuutin päässä 12 apostolilta sijaitsi London Ard Gorge, joka osoittautui yhdeksi Great Ocean Roadin mielenkiintoisemmaksi kohteeksi. London Ard Gorgen ympärillä kannattaa kävellä, sillä maisemat ovat upeita.

London Ard Gorgelta jatkoimme matkaa hienolle kaarimuodostelmalle nimeltään The Arch. Sinnekin oli todella lyhyt matka. Ja lyhyt matka oli myös parkkipaikalta näköalatasanteelle, josta The Arch näkyi.

The Archin jälkeen matkamme jatkui London Archille. London Ard Gorge, The Arch ja London Arch ovat helppoa sekoittaa toiseensa, mutta ovat siis erilliset kaarimuodostelman. London Arch oli aikaisemmalta nimeltään London Bridge. Silta kuitenkin romahti vuonna 1990m jonka johdosta jäljelle jäi kaari.

Viimeinen pysähdyspaikkamme Great Ocean Roadilla oli Grotto, joka on tietynlainen luola. Kuten aiemmatkin muodostelmat, joissa oltiin pysähdytty, oli Grottokin näyttävä. Myös Grotton osalta näköalatasanteelle oli lyhyt matka.

Vietimme Great Ocean Roadilla vain yhden päivän. Usein suositellaan pidempää aikaa, kahdesta päivästä ylöspäin. Reitin varrella onkin pieniä kyliä, joissa pystyy majoittumaan kätevästi reitin varrella. Me kuitenkin koimme, että pystyimme päivässäkin näkemään reitiltä ne meitä kiinnostaneet asiat. Toisaalta lähdimme liikkeelle hyvin aikaisin aamulla ja palasimme Melbourneen vasta illalla, joten päivästä muodostui pitkä ja raskas.

 

Oletko ajanut Great Ocean Roadin ja onko sinulla jokin suosikkimaisemareitti tai haaveiletko jostain reitistä?

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa